Uimarantavesien valvonta

Esittely
Kuluttajaturvallisuuteen liittyvää valvontaa hoitaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes.
Veden laadun tutkiminen
Säännöllisistä uimavesinäytteistä tutkitaan Escherichia coli -bakteerin ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuudet. Vesinäytteestä arvioidaan silmämääräisesti myös sinilevän määrää. Tulokset päivitetään tälle sivulle niiden valmistuttua.
Vantaan uimarannoilta otetaan vesinäytteitä kesä-elokuun aikana joka toinen viikko. Talviuintipaikoilta otetaan vesinäytteitä talviuintikaudella kahdesti syksyllä ja kahdesti keväällä.
Yksittäisen uimavesinäytteen tutkiminen laboratoriossa ja tuloksen saaminen kestää muutaman päivän.
Jos vedessä on tietyn rajan ylittävä määrä tutkittavia bakteereja, otetaan uusintanäyte ja arvioidaan tilanteen syytä sekä mahdollista terveyshaittaa. Tarvittaessa uiminen rannalla voidaan kieltää. Jos rannalla havaitaan sinilevää, viedään rannalle tiedote, jossa kerrotaan sinilevän terveyshaitoista ja annetaan ohjeita uimareille.
Tutkimustulokset
Uusimmat tutkimustulokset löytyvät myös kunkin uimarannan ilmoitustaululta.
Suurille uimarannoille määritetään uimavesiluokka neljän viimeisimmän uimakauden seurantakalenterien mukaan otetuissa näytteissä olleiden Escherichia coli -bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien tulosten perusteella. Uimarantojen laatuluokkia on neljä: erinomainen, hyvä, tyydyttävä ja huono. Luokitus päivitetään vuosittain.
Kuusijärven ja Vetokannaksen uimarantojen uimavesiluokat ovat olleet vuosina 2019-2022 erinomaiset.
Kuusijärven ja Vetokannaksen uimarannoille on laadittu uimavesiasetuksen mukainen uimavesiprofiili. Uimavesiprofiileissa on muun muassa tuotu esille syitä, jotka voivat vaarantaa uimaveden laatua ja sitä kautta vaikuttaa myös uimareiden terveyteen. Tiivistelmä uimavesiprofiilista löytyy uimarantojen ilmoitustaululta.
Uimavesiprofiilit
Kuusijärvi, uimavesiprofiili 2023(pdf, 1.45 MB) Vetokannaksen uimavesiprofiili 2023(pdf, 1.85 MB)Veden laatu on hyvä, kun E. coli on alle 1000 mpn/100 ml ja enterokokit alle 400 pmy/100 ml.
pvm | o C | E. coli | Enterokokit | sinilevä | Laatu |
---|---|---|---|---|---|
1.6. | 16,6 | 6 | 11 | ei | hyvä |
pvm | o C | E. coli | Enterokokit | sinilevä | Laatu |
---|---|---|---|---|---|
1.6. | 16,5 | 26 | <1 | ei | hyvä |
pvm | o C | E. coli | Enterokokit | sinilevä | Laatu |
---|---|---|---|---|---|
1.6. | 17,2 | 2 | 1 | ei | hyvä |
Keravanjoen uimarannat
pvm | o C | E. coli | Enterokokit | sinilevä | Laatu |
---|---|---|---|---|---|
1.6. | 14,9 | 10 | 46 | ei | hyvä |
pvm | o C | E. coli | Enterokokit | sinilevä | Laatu |
---|---|---|---|---|---|
1.6. | 14,7 | 9 | 25 | ei | hyvä |
pvm | o C | E. coli | Enterokokit | sinilevä | Laatu |
---|---|---|---|---|---|
1.6. | 16,1 | 24 | 47 | ei | hyvä |
Vain Kuusijärvellä ja Vetokannaksella on talviuintipaikka. Näiltä uintipaikoilta otetaan vesinäytteitä talviuintikaudella kaksi kertaa syksyllä ja keväällä.
Veden laatu on hyvä, kun E. coli on alle 1000 mpn/100 ml ja enterokokit alle 400 pmy/100 ml.
pvm | o C | E. coli | Enterokokit | Laatu |
---|---|---|---|---|
13.4. | 1,7 | <1 | 5 | hyvä |
15.2. | - | 11 | 7 | hyvä |
15.12. | 2,3 | 3 | 3 | hyvä |
19.10. | 8,3 | 28 | 6 |
hyvä |
pvm | o C | E. coli | Enterokokit | Laatu |
---|---|---|---|---|
13.4. | 2,1 | <1 | <1 | hyvä |
15.2. | 1,0 | <1 | 1 | hyvä |
15.12. | - | <1 | <1 | hyvä |
19.10. | 9 | 7 | 10 | hyvä |
Reaaliaikainen veden lämpötila
Muutaman minuutin välein päivittyvä reaaliaikainen veden lämpötila katsottavissa FVH UiRaS Uimarantasensorit-verkkosivulla.
Keravanjoen uimarantojen veden laatu ajoittain huono
Veden laatu on Vantaan uimapaikoilla yleensä hyvä. Se saattaa kuitenkin heikentyä esimerkiksi runsaiden sateiden aiheuttamien valumien ja luonnoneläinten vaikutuksesta.
Joen varrella olevilla uimarannoilla tilanne voi vaihdella hyvin nopeasti, sillä joen valuma-alue on laaja ja uimapaikkojen vesi vaihtuu joen virtauksen myötä jatkuvasti.
Keravanjoen varrella olevien uimarantojen uimavesinäytteissä onkin havaittu aiempina vuosina runsaiden sateiden yhteydessä kohonneita suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksia. Siksi Vantaan ympäristökeskus suosittelee välttämään uimista runsaiden sateiden jälkeen Havukosken, Matarin ja Nikinmäen uimarannoilla.
Kuusijärven ja Vetokannaksen uimarantojen tilanne pysyy sen sijaan tasaisempana.
Sinilevien esiintyminen uimarannoilla
Kuusijärven uimarannalla sinilevää on esiintynyt vuosittain hyvin vähäisiä määriä. Sinilevätilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, joten aiempien tulosten perusteella ei voida varmasti sanoa, esiintyykö rannalla sinilevää vai ei. Sinilevätilannetta Kuusijärven osalta voi seurata Järvi-Wikin kautta.
Järvisyyhyhavaintoja Vetokannaksella ja Leppäkorven uimarannoilla
Kesä-heinäkuussa 2022 järvisyyhyä havaittiin Vantaalla Vetokannaksen ja Leppäkorven uimarannoilla. Uimarannoilla osa rannan käyttäjistä on saanut järvisyyhyn. Järvisyyhy ilmenee uinnin jälkeisenä ihon kutiamisena ja iholle nousevina näppylöinä. Järvisyyhy on kiusallinen, mutta muutoin vaaraton vaiva, jonka oireet häviävät yleensä muutamassa päivässä.
Järvisyyhyn välttämiseksi käy suihkussa aina uimisen jälkeen tai kuivaa iho aina heti uimisen jälkeen karkealla pyyhkeellä. Vältä kahlaamista matalassa rantavedessä.
Järvisyyhyn aiheuttaja on imumadon toukka, joka on ihmiselle vaaraton. Toukka kuolee muutaman tunnin kuluessa, sillä se ei pysty jatkamaan elinkiertoaan ihmisessä.
Millaista luonnonveden laatu on normaalisti?
Luonnonvesissä on normaalistikin pieniä määriä ulosteperäisiä mikrobeja, jotka ovat peräisin muun muassa maaperästä, linnuista ja vesieläimistä. Tästä huolimatta vedessä voi uida. Joskus ulosteperäisten bakteerien määrä kasvaa ja tällöin uimarin sairastumisriski lisääntyy.
Vaikuta omalla toiminnallasi uimaveden laatuun
Uimarannan käyttäjänä voit omalla toiminnallasi ehkäistä uimaveden likaantumista ja vesivälitteisten epidemioiden leviämistä huomioimalla seuraavat asiat:
- vältä uimista ripuli- ja oksennustaudin aikana ja muutama päivä oireiden päättymisen jälkeen
- käytä wc-tiloja ja huolehdi hygieniasta wc-käynnin yhteydessä
- tiedosta, että uimavesi ei ole peseytymistä varten
- tee vaipanvaihdon jälkeen pesu muualla kuin uimavedessä
- älä ruoki lintuja uimarannalla.
Sairastumis- ja haittahavainnoista uimarannoilla voit ilmoittaa Ilppa-palvelun kautta
Mikäli epäilet sairastuneesi käytyäsi uimassa uimarannalla tai havaitset uimarannalla haittatekijöitä esim. sinilevää, voit tehdä ilmoituksen niistä ympäristöterveydenhuollon sähköisen asiointipalvelun Ilpan kautta.
Sinilevä ja järvisyyhy
Syanobakteereiden eli sinilevien esiintymistä seurataan aistinvaraisesti. Sinileviä havaitaan keväästä myöhään syksyyn saakka, mutta eniten sinileviä esiintyy keski- ja loppukesän aikaan. Niiden esiintymiin vaikuttavat muun muassa vesistöjen ravinnetilanne ja lämpötila.
Sinileviä näkyy määrästä riippuen vedessä joko pieninä tikkuina ja hippuina, veden vihertävänä värinä tai vihreinä leväraitoina rannassa tai se muistuttaa jopa paksua maalia tai hernerokkaa. Sinilevien määrä ja esiintyminen voi vaihdella nopeasti jopa saman päivän aikana tuulista ja lämpötilasta riippuen.
Osa sinilevistä on myrkyllisiä. Sinileviin tulee suhtautua aina oletuksella, että niistä voi aiheutua haittaa terveydelle. Myrkylliset sinilevät voivat tuottaa hermo- ja maksamyrkkyjä. Ihmisten herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee suuresti. Sinilevä voi aiheuttaa muun muassa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä sekä kuumetta ja vatsaoireita.
Runsasleväisessä vedessä ei tule uida tai kahlata. Myös vähäiseen levän määrään kannattaa suhtautua varovaisuudella ja uimisen jälkeen käydä suihkussa. Älä päästä pieniä lapsia veteen, jotta he eivät nielisi levää sisältävää vettä.
Lisätietoa sinilevistä
Järvisyyhy ilmenee uinnin jälkeisenä ihon kutiamisena ja iholle nousevina näppylöinä. Voimakas kutina häviää muutamassa tunnissa, mutta näppylät voivat kestää jopa viikon. Järvisyyhyn aiheuttaja on imumadon toukka, joka on ihmiselle vaaraton, mutta kiusallinen vaiva. Toukka kuolee muutaman tunnin kuluessa, sillä se ei pysty jatkamaan elinkiertoaan ihmisessä.
Heti uinnin jälkeen huolellinen pesu suihkussa sekä ihon kuivaaminen karkealla pyyhkeellä auttaa poistamaan mahdollisia järvisyyhyn aiheuttavia toukkia iholta.
Järvisyyhystä tiedotetaan uimarannalla kuntalaisten antamien tietojen perusteella. Järvisyyhyä ei tutkita erikseen uimavesistä.
Lisätietoa järvisyyhystä
Ehdotuksia ja huomautuksia uimarantaluetteloon
Yleisöllä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia uimarantaluettelosta. Vantaan yleisiä uimarantoja koskevat ehdotukset pyydetään toimittamaan kirjallisesti Vantaan ympäristökeskukseen.
- Kuusijärven uimaranta, Kuusijärventie 3, 01260 Vantaa
- Vetokannaksen uimaranta, Vantaanlaaksontie 3, 01670 Vantaa
- Leppäkorven maauimala, Kontiotie 1, 01450 Vantaa
Keravanjoen uimapaikat:
- Tapionranta Havukoskella, Tapiontie 39, 01420 Vantaa
- Matari, Joukontie 48, 01400 Vantaa
- Nikinmäki, Kimalaisenranta, 01490 Vantaa
Hyväksy evästeet Analytiikka-kategoriasta nähdäksesi iframe-sisällön
Kartalle on nähtävissä uimarantojen sijainnit ja viimeisimmät uimavesinäytteiden tutkimustulokset.
Lisätietoa
Lisätietoja
Seija Kiiski
Ympäristöterveys/YmpäristökeskusToimipisteet
Vantaan ympäristökeskuksen tehtävänä on huolehtia viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elinympäristön säilymisestä.
Lisätietoa toimipisteestä Vantaan ympäristökeskusKielotie 20 C, 4. krs
01300Vantaa
Suomi