Koivukylän suuralue

Koivukylän suuralueella luonto, palvelut ja liikenneyhteydet ovat lähellä. Asukkaat viihtyvät ja arvostavat alueen yhteisöllisyyttä. Asuinalueista on muodostunut omia kyliään, joissa perheet ovat asuneet pitkään, jopa useita sukupolvia. Olet sitten uusi tai pidempään asunut asukas, tai vain käymässä, asukkaat moikkaavat ohi kulkiessaan. Puutarhatonttien lomassa viihtyvät myös lemmikit sekä luonnon eläimet. Lauantaisin ilmassa voi haistaa saunan lämmityksen.

Kuuden kylän koti

Koivukylän suuralue sijaitsee Itä-Vantaan keskellä, rautateiden varressa. Asukkaita on noin 30 000. Alue jakautuu kuuteen kaupunginosaan: sen keskustan muodostavaan Koivukylään ja Havukoskeen sekä niitä ympäröivään Asolaan, Ilolaan, Rekolaan ja Päiväkumpuun. Asukasluvultaan suurin kaupunginosa on Havukoski yli 8000 asukkaalla. Kaupunginosilla on vielä erillisiä asuinalueita, kuten taiteellinen Leinelä Koivukylässä ja Rekolanmäki Asolassa. Koko suuralueen leimallisimpia piirteitä ovat luonnonläheisyys, yhteisöllisyys ja monikulttuurisuus. Alueella asuu hieman enemmän lapsiperheitä kuin Vantaalla keskimäärin.

Monenlaista asumista

Suuralueen asuntokanta on monipuolista ja vaihtelee asuinalueittain. Koivukylä ja Havukoski ovat kerrostalovaltaisia, kun taas Ilola, Rekola ja Päiväkumpu ovat pientaloialueita. Asola jakautuu luonnonläheiseen rintamamiestaloalueeseen sekä uudempiin kerrostalokortteleihin. Koko suuralueen asuntokannasta noin 60 % on kerrostaloja ja 40 % pien- ja rivitaloja. Pientalojen osuus on hieman suurempi kuin Vantaalla keskimäärin. Viime vuosina suuralueelle on rakennettu paljon uutta kerrostaloasumista.

Tulevat tuulet

Koivukylän suuralue on alkanut uudistua viime vuosina, josta esimerkknä on värikäs taideasuinalue Leinelä asemineen. Tulevaisuuden suunnitelmissa on Koivukylän keskustan uudistuminen Koivukylän aseman ympärillä. Alueesta suoritettiin vuonna 2016 suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu, jonka voitti ehdotus “Koivukylän verso”. Suunnitelmassa alueelle tulee uutta asumista ja palveluasumista, uusi kirjasto, päiväkoti sekä liiketiloja. Suunnitelma on miellyttänyt alueen nykyisiä asukkaita, jotka ovat toivoneet keskustan uudistamista jo jonkin aikaa.

Saavutettavuus huipussaan

Kuten moni Vantaan suuralue, myös Koivukylä on rakentunut hyvien liikenneyhteyksien varaan. Alueelta löytyy kolme rautatieasemaa: Koivukylä ja Rekola pääradalla sekä Leinelä Kehäradalla. Leinelästä pääsee alle kymmenessä minuutissa lentoasemalle. Koivukylässä ja Rekolassa pysähtyvät Helsingin ja Keravan väliset lähijunat. Alueella kulkee myös useita bussireittejä eri puolille lähiseutua. Suurimpia tieväyliä ovat Tuusulan- ja Lahdenväylät alueen reunoilla sekä sisäisesti Asolanväylä ja Koivukylänväylä. Alueelta löytyy myös kattava pyörätiet sekä kaupunkipyöräasemat. Liityntäpysäköintialueet ovat rautatieasemien yhteydessä.

Palvelut paketissa

Suuralueen palvelut keskittyvät alueen keskustaan, Koivukylän aseman läheisyyteen. Sieltä löytyy monipuolinen kauppakeskus, useita supermarketteja sekä Koivutorin perinteinen ostari. Ostarilta löytyvät Koivukylän kirjasto, palvelutori sekä kivijalkaliikkeitä. Lisäksi asuinalueilla on omat lähipalvelut, kuten lähikaupat ja pienliikkeet. Koivukylänväylän vieressä sijaitsee sosiaali- ja terveysasema, paloasema sekä suuri kierrätystavaratalo. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva Peijaksen sairaala hoitaa erikoissairaanhoidon potilaita Asolassa, lähellä Rekolan asemaa. Sieltä löytyy myös ympärivuorokautinen yhteispäivystys.

Lasten ja nuorten Koivukylä

Koivukylän suuralueella on 17 päiväkotia. Havukosken Rautkalliolla toimii myös kuuluisa Rautpiha, joka on ollut suomalaisen avoimen päiväkotitoiminnan pioneeri. Perusopetusta järjestetään alakoululaisille Ilolassa, Päiväkummussa, Rekolanmäellä ja Rekolassa. Rekolan koulu on yli satavuotisen historiansa lisäksi tunnettu digitalisaation edelläkävijänä. Yläkoulut sijaitseva Havukoskella ja Koivukylässä, ja toisen asteen opetusta tarjoaa ammattiopisto Varian Koivukylän toimipiste. Lähimmät lukiot ovat 10 minuutin junamatkan päässä Korsossa ja Tikkurilassa. Havukoskelta löytyy virkeä nuorisotalo, jonka yksi suosituimmista palveluista on ohjattu kuntosali.

Ulkoilua ja urheilua

Suuralueen luonnonläheisyys näkyy muun muassa Keravanjoen laaksossa ja koskissa, joiden varrelta löytyvät uinti- ja matonpesupaikat. Laajat metsät tarjoavat ulkoilureittejä ja talvisin hiihtomaastoja. Myös Kuusijärven ulkoilukeidas on lyhyen matkan päässä. Alueella on vahva liikuntakulttuuri, jota edustavat yhteisölliset urheiluseurat, kuten Koivukylän Palloseura, Rekolan Raikas sekä Rekolan Urheilijat. Myös kansallislaji pesäpallon keksijällä, Lauri “Tahko” Pihkalalla, on sukujuurensa alueella. Pesäpalloperinnettä jatkaakin Päiväkummun Pesis. Päiväkummussa voi harrastaa myös frisbeegolfia. Rekolan ja Korson Matarin välistä löytyy erittäin suosittu skeittiparkki. Asolan pohjoiskulmaan on nousemassa uusi Elmon urheilupuisto uimahallin ja monien lajimahdollisuuksien kera.

Aktiivista asukastoimintaa

Liikunnan lisäksi Koivukylän suuralueen yhteisöllisyys tiivistyy siellä pidettäviin tapahtumiin. Yksi tunnetuimmista tapahtumista on syyskuinen Koivukylän vallaton yö. Rekolassa sen elävän musiikinyhdistys REMY ry järjestää musiikkitapahtumia Rekolan Kinolla, joka on tunnettu konsertti- ja elokuvakeskus. Alueella toimii myös aktiivisia asukasyhdistyksiä. Yksi aktiivisimmista on Toimiva Koivukylä eli Toimari ry, joka muun muassa julkaisee alueen paikallislehteä, Koivukylän Lähisanomia. Koivukylän keskustasta löytyy myös asukkaiden kohtaamispaikka Kafnetti ja Havukoskelta asukastila Tuulikontti. Alueella on myös poikkeuksellisen pitkää partiotoimintaa Rekolan Metsäsiskojen ja –veikkojen kautta. Vapaapalokuntatoimintaa löytyy Asolasta ja Rekolasta.

Kylä jo keskiajalla

Koivukylän suuralueen historia juontuu pitkälle. Keskiajalla alueen tärkeimpiä kyliä oli Räckhalsböle, jonka omistajat lahjoittivat yhden veromarkan suuruisen tilan Pyhän Laurin kirkolle. Tälle maalle rakentui Rekolan kylä. Sen lähellä sijaitsi Hanabölen kylä kartanoineen, johon perustettiin 1500-luvulla mylly sekä 1700-luvulla sahalaitos. 1800-luvun lopulla rautatien myötä asutus tiivistyi radanvarteen ja Rekolaan avattiin rautatieasema vuonna 1886. Siellä aloitti toimintansa myös Koskelan Tiilitehdas Oy vuonna 1910. Junalla tulleet helsinkiläiset alkoivat rakentaa viihtyisälle alueelle kesäasuntoja. Asolan rintamamiesasutusta alettiin rakentaa vuonna 1947 alkuperäisille Räckhalsin maille. Rekolan alueen rakennuskaava vahvistettiin vuonna 1963.

Koivukylän keskustaa. Kuva: Sakari Manninen.

Koivukylän keskustaa kehitetään kilpailulla

Koivukylän keskustaan rakennetaan tasokas kokonaisuus asuntoja, liiketiloja ja muita palveluja.

Luova Leinelä

Taidekaupunginosa Leinelä laittaa luovuuden valloilleen. Kehäradan varrella sijaitsevassa Leinelässä kohtaavat taide, luonto ja asumisen ilo.

Asukastila Kafnetti

Aikuisten kohtaamispaikassa on monipuolista toimintaa yhteisruokailuista harrasteryhmiin ja tapahtumiin. Tervetuloa mukaan!

Värikäs taide-Leinelä

Koivukylän suuralueen palveluja

Ajankohtaista

Twitter