Vieraslajit

Kukkivia jättiputkia kadun varressa

Vieraslajit ovat ihmisen tietoisesti tai tiedostamattaan luontoon levittämiä lajeja, jotka eivät omin voimin olisi pystyneet leviämään uuteen elinympäristöönsä. Vantaalla vieraslajien vaikutus alkuperäiseen lajistoon ja luontoon voi olla paikallisesti merkittävää. Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat toiseksi merkittävin syy luonnon monimuotoisuuden vähentymiseen elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen.

Moni vieraslaji on levinnyt luontoon Vantaalla puutarhajätteen mukana. Lähimetsään tai tienvarteen viety kottikärryllinen maa-aineksia ja kasvijätteitä saattaa sisältää siemeniä tai juurenpalasia, joista vieraslajin voittokulku voi alkaa. Puutarhaan tuodun kasvin juuripaakun tai mullan mukana saattaa tulla espanjansiruetanan munia. Ympäristöön heitetyt ruuan tähteet voivat houkutella rottia ja muita ei-toivottuja ruokavieraita. Laaja tietopaketti Suomen vieraslajeista ja niiden torjunnasta löytyy Vieraslajit-sivustolta.

Vieraseläinlajit

Vantaalla merkittävimmät vieraseläinlajit, joihin kuntalainen todennäköisimmin törmää, ovat rotta, villikani ja espanjansiruetana. Valkohäntäkauris on melko tavallinen näky kaupungin metsäalueilla. Supikoiran ja etenkin minkin näkee huomattavasti harvemmin, mutta kumpikin petoeläin kuuluu Vantaan vakituiseen eläimistöön.

Haitalliset vieraseläinlajit

Minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja, joita koskevat vieraslajilain säännökset. Vantaan kaupunki ei metsästä minkkiä tai supikoiraa, mutta vuokraa maitaan paikallisille metsästysseuroille. Myös yksityisten maanomistajien kannattaa olla yhteydessä metsästäjiin, jos kokee tarvitsevansa apua minkin tai supikoiran hävittämisessä. Vantaan kaupunki ei tee torjuntaa yksityisillä mailla.

Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, joka leviää helposti juuripaakkujen ja mullan mukana puutarhasta toiseen. Vantaan puistoalueiden kasvillisuudelle ei ole todettu aiheutuneen mainittavia tuhoja espanjansiruetanoista, joten kaupunki ei ole niitä vastaan erityisiin torjuntatoimiin ryhtynyt. Kotipuutarhureille espanjansiruetanat suurina määrinä esiintyessään voivat aiheuttaa harmia. Espanjansiruetanan torjunta Vantaalla on kuntalaisten oman aktiivisuuden varassa.

Metsästettävät vieraslajit

Villikani ja valkohäntäkauris, eli valkohäntäpeura, ovat metsästyslaissa tarkoitettuja riistalajeja, joilla on laissa määritellyt metsästysaikansa. Vantaan kaupunki ei metsästä, mutta vuokraa metsästykseen soveltuvia maitaan paikallisille metsästysseuroille. Vantaan kaupunki ei tee torjuntatoimia yksityisillä mailla. Maaomistajien kannattaa olla yhteydessä metsästysseuraan.

Rauhoittamattomat eläimet

Rotta on rauhoittamaton haittaeläin ja vieraslaji, jonka torjunta kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Jos rottien tai muiden vahinkoeläimiksi katsottujen lajien voidaan katsoa aiheuttavan terveyshaittaa, voi kunnan terveydensuojeluviranomainen määrätä tarpeellisia toimenpiteitä vahinkoeläinten hävittämiseksi (terveydensuojelulaki (763/1994), 31 §). Vantaalla rottahavainnot voi ilmoittaa Vantaan terveydensuojelutarkastajille. Yhteystiedot löytyvät Haittaeläimet-sivulta.

Vieraskasvilajit

Iso osa vieraslajeista pärjää vain ihmisen mylläämällä maalla, jossa paljastuu uutta ennestään kasvitonta kasvualaa. Luontoon leviävistä lajeista vain pieni osa aiheuttaa haittaa muulle eliölajistolle tai ihmisille. Haitallisia vieraskasvilajeja on Vantaalla vain muutama, mutta ne ovat vallanneet laajoja alueita eri puolilla kaupunkia.

Haitalliset vieraskasvilajit

Vantaalla merkittävimmät ja eniten haittaa aiheuttavat vieraskasvilajit ovat jättiputket, jättipalsami ja lupiini. Ne on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, joita ei saa esimerkiksi kasvattaa, pitää hallussa tai päästää ympäristöön. Muita Vantaalla tavattavia haitallisia vieraskasvilajeja, joita siten koskee muun muassa kasvatus- ja hallussapitokiellot, ovat kurtturuusu, japanintatar, sahalinintatar ja keltamajavankaali.

Vantaan kaupunki torjuu jättiputkia kaupungin mailta. Jättipalsamia torjutaan kaupungin mailla puistoissa ja reittien varsilla siellä, missä koneellinen niitto onnistuu. Kurtturuusua hävitetään ja korvataan muilla lajeilla kaupungin koristeistutuksista ja muilta hoidetuilta alueita.

Yksityisillä mailla haitallisen vieraskasvilajin torjunta kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Jättiputkien kasvinesteen ihokosketus voi aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita, joten jättiputkien torjunnassa on noudatettava varoivaisuutta. Suurten kasvustojen hävittäminen kannattaa jättää ammattilaisille.

Paikallista haittaa aiheuttavat vieraskasvilajit

Puistoissa ja kotipihoilla tavallinen koristepensas idänkanukka, josta on olemassa monia eri lajikkeita, on levinnyt luontoon varsinkin kosteille paikoille. Vantaan luonnossa näkee villiintyneinä yksittäisiä kanukkapensaita muun muassa Mätäojan laaksossa. Toinen paikallista haittaa aiheuttava koristepensas on viitapihlaja-angervo. Se saattaa muodostaa laajoja yhtenäisiä kasvustoja rehevissä kasvupaikoissa, kuten lehdoissa. Suuri pihlaja-angervo kasvusto löytyy ainakin Vantaanjokivarresta Kivistön kaupunginosassa.

Koristekasviksi tuotu kanadanpiisku on levinnyt teiden varsille ja palstaviljelyalueiden liepeille. Piiskukasvustot erottuvat erityisen hyvin kukinta-aikaan loppukesällä. Näkyviä kasvustoja muodostaa myös etelänruttojuuri, jota löytyy paikoin pihapiirien ympäristöissä ja myös Vantaanjoen rannalta. Valkorohtoraunioyrtti kasvaa erityisen runsaana paikoin Rekolanojan varressa Vallinojan kaupunginosassa. Vantaanjoen varsia on vallannut pajuasteri, joka muodostaa laajoja yhtenäisiä kasvustoja etenkin Lapinkylän ja Viinikkalan alueella.

Piikkisalaatti on vieraskasvilaji, joka löytyi aluksi vain yhdeltä kasvupaikalta Vantaan Kuninkaalasta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin piikkisalaattia kasvoi suurina kasvustoina useissa paikoissa varsinkin Veromiehen kaupunginosassa. Piikkisalaatti on toistaiseksi pysynyt Vantaalla pääasiassa rakennetussa ympäristössä.

Vieraslajien torjuntatalkoot

Vantaalla järjestetään joka vuosi jättipalsamin kitkentätalkoita. Kaupungin järjestämien talkoiden lisäksi kuntalaiset ovat kitkeneet jättipalsamia omatoimisesti tai pitäneet omia jättipalsamitalkoitaan.Talkoista tiedotetaan sivulla Osallistu talkoisiin.