Kieli, ajattelu ja oppiminen kulkevat käsi kädessä - lukioiden opettajat kehittivät kielitietoisuutta
Lumon lukio täyttyi tiistaina 26.4. opiskelijoiden sijaan opettajista, kun Vantaan lukio-opettajat kokoontuivat yhteiseen pedagogiseen iltapäivään. Tapahtuman teemana oli kielitietoisuus. Kielen ja oppimisen yhteys ja opetuksessa käytetyn kielen merkitys koettiin tutuksi, mutta tärkeäksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi.
Tikkurilan lukion opettajat Atte Tahvanainen, Kari Abspoel ja Antti Vajanto osallistuivat Lumon lukiossa pidettyyn pedagogiseen iltapäivään. ”Aihe on tuttu, mutta ajankohtainen.”
Kielen, ajattelun ja oppimisen yhteys on ilmeinen. Vaikka asiaa ei aina tule ajatelleeksi, niin kieltä opetetaan ja opitaan kaikissa oppiaineissa, ei ainoastaan kielten tunneilla. Kielitietoisuus opetuksessa tarkoittaa muun muassa tämän seikan huomiointia. Lukioiden opettajien pedagogisessa iltapäivässä otettiin aikaa kielitietoisen opetuksen kehittämiseen.
Tapahtuman avasi Vantaan toisen asteen koulutuksen johtaja Ari Ranki, joka esitteli Vantaan kaupungin sekä kasvatuksen ja oppimisen toimialan uutta strategiaa. Ranki havainnollisti kuinka se voisi käytännössä näkyä lukioarjessa ja opettajien omassa työssä.
Kielitietoisuus aineenopetuksessa -luento johdatti kuulijat tutkimuksen ja käytännön esimerkkien kautta syvemmälle päivän aiheeseen. Luennoitsijana toimi filosofian maisteri ja Lehtikuusen koulun suomi toisena kielenä -opettaja Katriina Rapatti.
Luennon jälkeen kahvitauolla juttelimme Helsinge Gymnasiumin suomen kielen opettaja Aino Savolaisen, englannin opettaja Jannika Siimelän sekä opetustoimen asiantuntija Andrea Kortmanin kanssa.
- Asia ei ole uusi, mutta tärkeä. Kieli on mukana kaikissa aineissa, Aino aloittaa.
- Kielen opettaminen kuuluu kaikille opettajille, Jannika jatkaa.
- Nykyään lukeminen on vähentynyt ja muuttunut, luetaan lähinnä lyhyitä tekstejä. Sitä kautta kielitaito on heikentynyt. Ja meillä ruotsinkielisen lukion opiskelijat lähes kaikki ovat lähtökohtaisesti kaksikielisiä, Aino sanoo.
- Tasa-arvoisen koulutuksen ja oppimisen mahdollistamiseksi tämä asia on tärkeä huomioida. Oppiminen ei tapahdu erillään kielestä eikä kielen oppiminen erillään substanssista. Ja vaikka aineenopettaja ei ole ehkä ajatellut, että hän on kielten opettaja, niin todellisuudessa hän tietämättäänkin tekee sitä koko ajan! Hän opettaa sitä oman aineen kieltä ja sitä kautta ajattelua, Andrea pohtii.
Kahvien jälkeen Tikkurilan lukion opettajat Atte Tahvanainen, Kari Abspoel ja Antti Vajanto olivat suuntaamassa kohti omien aineryhmiensä työpajoja keskustelemaan kielitietoisuudesta opetuksessa ja jakamaan hyviä toimintatapoja.
- Aihe on tuttu, mutta ajankohtainen, he summaavat.
- Opettajan työhön on tullut lisää tehtäviä, jotka vievät sitten aikaa pois itse opetuksesta, Antti huomauttaa.
- Suunnitteluun tarvittaisiin lisää aikaa, pohtii Atte.
Työpajat ja yhteinen keskustelu olivat kolmikon mielestä kiinnostavin osio päivän ohjelmassa.
Niin luennolla kuin työpajoissakin nousi haasteena opetuksessa aine- ja alakohtaisten tieteellisempi sanasto. Nämä ei-arkikielen käsitteet ovat usein opiskelijoille vieraita. Toisaalta kyseiset termit pitäisi tietää esimerkiksi ylioppilaskokeessa, eli niiden hallitseminen on tärkeää. Termien ja käsitteiden entistä perusteellisempi läpikäynti yhdessä opiskelijoiden kanssa ja niiden aukiselittäminen koettiinkin yhtenä tapana parantaa kielitietoisuutta ja siihen löydettiin myös erilaisia tapoja.
Päivän palautteesta ilmeni, että suurimman osan mielestä iltapäivä auttoi hahmottamaan kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Myös kollegoiden tapaaminen ja yhteinen keskustelu koettiin hyvää ja tärkeänä.