Kulutusperusteisella päästölaskennalla saatiin uutta tietoa vantaalaisten kasvihuonekaasupäästöistä

Mukaan on laskettu päästöt, jotka aiheutuvat energiankulutuksesta, rakentamisesta ja liikkumisesta sekä ruoan, tavaroiden ja palveluiden tuottamisesta. Mukana ovat sekä Vantaan asukkaiden, vantaalaisten yritysten että Vantaan kaupunkiorganisaation kulutuksesta aiheutuneet päästöt. Vuonna 2020 tämä luku oli 8,07 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden. Päästöjen laskenta on haastavaa, joten tuloksiin liittyy epävarmuuksia. Siksi tulos on mahdollisimman hyvä arvio, mutta ei kuvaa tarkasti todellisia aiheutuneita päästöjä.

Perinteisesti Vantaan päästöjä on laskettu niin sanotulla alueperusteisella mallilla, johon on laskettu ne päästöt, jotka on tuotettu Vantaan maantieteellisellä alueella. Perinteisellä alueperusteisella laskennalla vastaava luku asukasta kohden samana vuonna oli merkittävästi pienempi, 3,7 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Vantaalla kulutetaan paljon tavaroita, palveluita ja muita hyödykkeitä, jotka on tuotettu Vantaan ulkopuolella. Uusi kulutusperusteinen laskentatapa antaakin aiheutuneista kasvihuonekaasupäästöistä entistä kokonaisvaltaisemman kuvan.

Esimerkiksi ruoankulutuksen osalta on laskettu mukaan vantaalaisten kuluttaman ruoan aiheuttamat päästöt koko ruoan tuotantoketjun osalta, riippumatta siitä, missä päin Suomea tai maailmaa ruoka on tuotettu. Laskenta eroaa alueperusteisesta laskennasta, jossa lasketaan vain Vantaalla tuotetun ruoan päästöt.

Jotta päästäisiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, eli maapallon keskilämpötilan nousuun korkeintaan 1,5 asteella, tulisi yksittäisen suomalaisen hiilijalanjäljen laskea 2,5 hiilidioksiekvivalenttitonniin, eli Vantaalla alle kolmannekseen nykyisestä 8,07 hiilidioksiekvivalenttitonnista. Tehokkaita toimia päästöjen vähentämiseksi siis tarvitaan.

Uudenlainen laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Vantaan lisäksi hankkeeseen osallistui 14 muuta kuntaa. Vantaan asukaskohtaiset päästöt olivat yhteensä 15 kunnan vertailussa toiseksi pienimmät. Moniin muihin kuntiin verrattuna Vantaalla tuotetaan verrattain vähäpäästöistä lämmitysenergiaa, sillä Vantaan Energia on viime vuosina vähentänyt merkittävästi kivihiilen ja muiden fossiilisten energianlähteiden käyttöä. Vantaalla on myös melko eheä yhdyskuntarakenne ja toimiva joukkoliikenne, mikä auttaa liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Vantaalla on vuoteen 2030 asti ulottuva suunnitelma, resurssiviisauden tiekartta, joka ohjaa kaupungin toimintaa päästöjen vähentämiseksi. Resurssiviisauden tiekartan pohjalla olevat laskelmat pohjautuvat perinteiseen alueperusteiseen laskentaan, mutta nyt saatuja tuloksia käytetään alueperusteisen laskennan rinnalla. Kulutusperusteisen laskennan avulla voidaan kiinnittää paremmin huomiota esimerkiksi kaupunkiorganisaation ruoankulutuksen päästöihin, sillä suurin osa ruoasta tuotetaan Vantaan rajojen ulkopuolella.

Kulma-hanke on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on toteutettu vastaava, järjestelmällinen useiden kuntien kulutusperäisten päästöjen laskenta. Seuraavan kerran sama laskenta on tarkoitus toteuttaa vuonna 2023. Kulma-hankkeen toteutti rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanketta rahoittivat siihen osallistuneet kunnat sekä Kestävä Lahti -säätiö. Ruuankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa.

Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista Sitowisen sivuilla.

Tietoa Vantaan ympäristötavoitteista ja resurssiviisauden tiekartasta.