Uusi tutkimus valottaa nuorten elämää koronarajoitusten keskellä

Uutinen

Asiasanat

NuorisopalvelutAsukkaatNuoret

Nuorisotutkimusverkosto on tutkinut yhteistyössä pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupunkien sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa nuorten vapaa-ajanviettoa 2020-luvulla ja korona-aikana. Pandemian aiheuttamat rajoitustoimenpiteet kavensivat nuorten mahdollisuuksia hengailemiseen.

Kolme nuorta seisoo betoniseinään nojaillen ja he katsovat kameraan.

Koronapandemian aikaiset julkisten tilojen sulkemiset vaikeuttivat nuorten sosiaalisia suhteita ja sosiaalisuuden oppimista, kertoo Nuorisotutkimusverkoston sekä pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupunkien yhteistutkimus. 15.3. julkaistava teos Nuoruus korona-ajan kaupungissa käsittelee nuorten vapaa-aikaa ja liikkumista kaupunkiympäristössä 2020-luvulla ja korona-aikana.

Korona-aikana nuoret eivät voineet liikkua ja kokoontua samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Tämä synnytti sosiaalisten suhteiden vajetta.

”Nuoren elämässä jokainen vuosi on ainutlaatuinen sosiaalisen kasvun kannalta. Monenlaiset nuorille tärkeät sosiaaliset tilanteet ja rituaalit eivät onnistuneet korona-aikana. Perinteet katkesivat, ja nyt nuorten on opeteltava niitä uudelleen”, kertoo Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori Sofia Laine.

Nuoret kohtaavat rasistista puhetta ja seksuaalista häirintää

Tutkimuksessa kartoitettiin nuorten suhtautumista paikkoihin, joissa he viettävät aikaa. Lähiostoskeskuksiin, nuorisotiloille ja lähialueen puistoihin lähdetään tapaamaan ystäviä ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Suurista nuorten kokoontumisista etsitään jännittäviä kokemuksia. On myös muistettava, ettei koti ole kaikille nuorille turvallinen paikka. Julkisesta tilasta voidaan etsiä omaa tilaa ja rauhaa.

Tutkimukseen haastatellut nuoret kertoivat kohdanneensa huomattavan paljon aikuisten heihin kohdistamaa rasistista puhetta sekä erityisesti tytöt ja nuoret naiset seksuaalista häirintää. Tutkimus peräänkuuluttaakin kaikkien kaupunkitilassa liikkuvien aikuisten vastuuta väkivaltaan, syrjintään ja rasismiin puuttumisesta.

”Korona-aikana aikuisyhteiskunnan tiukentunut suhtautuminen nuorten ryhmittymiin on purettava ja tunnistettava vertaisten kanssa oleskelemisen tärkeys. Ryhmässä hengaileminen luo nuorille myös turvallisuudentunnetta, koska porukassa ollaan paremmassa turvassa häirinnältä”, toteaa Laine.

Nuorten tukemiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä

Tutkimus vahvistaa jo aiemmin kerättyä tietoa siitä, että nuoret liikkuvat pääkaupunkiseudulla paljon. Erityisesti juna- ja metroradan varrella sijaitsevat liikenteen solmukohdat houkuttelevat nuoria. Vaikka Helsinki vetää nuoria muun muassa ostoskeskus Triplaan ja Oodi-kirjaston ympäristöön, kaupunkien välillä liikutaan moneen suuntaan.

Vantaalla erityisen suosittu on Tikkurilan asema, jossa liikkuu vantaalaisten lisäksi myös naapurikaupungeista saapuvia nuoria. Muita suosittuja paikkoja ovat muun muassa Heurekan puisto ja Myyrmäessä kauppakeskus Myyrmannin lähialueet.

”Kireimpien rajoitustoimenpiteiden aikana jalkautuvat nuorisotyöntekijät olivat niitä harvoja ammattilaisia, jotka tapasivat nuoria. Nyt koronaelpymisen aikana meillä on edelleen tärkeä tehtävä tavata ja tukea nuoria siellä, missä he liikkuvat. Emme erottele sitä, missä kunnassa he asuvat. Nuorten elämänpiirit eivät rajoitu vain yhden kaupungin alueelle, vaan esimerkiksi ystävät tai opiskelupaikka vaikuttavat siihen, missä he viettävät vapaa-aikaansa. On tärkeää, että teemme pääkaupunkiseudulla tiivistä yhteistyötä kaupunkien välillä”, toteaa Vantaan kaupungin nuoriso- ja yhteisöpalveluiden johtaja Hannu Rusama.

Tutkimuksessa ei varsinaisesti noussut esiin nuorten katujengeihin liittyviä aiheita. Nuorten pahoinvointi on kuitenkin teema, johon on etsittävä ratkaisuja moniammatillisesta yhteistyöstä. Nuoriso-, sosiaali- ja päihdetyön sekä järjestyksenvalvojien ja poliisin on tehtävä yhdessä töitä nuorten hyväksi.

”Lisäksi meidän on tuettava nuorten osallisuutta ja yhteisöön kuulumista. Kehitämme Vantaalla uusia tapoja luoda yhteyttä nuorten ja muun ikäisten vantaalaisten välille. Tällaisella työllä haluamme rakentaa nuorten hyvinvointia”, Rusama kertoo.

Nuoruus korona-ajan kaupungissa -teos on syntynyt osana Nuorisotutkimusverkoston Nuorten paikkataju ja huolet koronan aikakaudella ja sen jälkeen (2021–2023) -hanketta, jota ovat rahoittaneet Vantaan, Helsingin, Tampereen, Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Teoksen tiedot

Sofia Laine, Eila Kauppinen, Karla Malm & Tommi Hoikkala (toim.)  

Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 242, nid., 411 s. 

Kirjaa voi ostaa Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta, josta sen voi myös ladata maksutta verkkojulkaisut-sivulta.

Avainsanat

Nuoret 13 -20 v.Koronavirus