Vantaalaisten osallisuuden kokemus vahvistui vuonna 2021

Uutinen

Asiasanat

Demokratia ja osallisuusAsukkaat

Osallisuuskyselyyn vastasi 395 vantaalaista vuoden 2022 alussa. THL:n kehittämä osallisuusindikaattori kertoo vantaalaisten osallisuuden kokemuksen vahvistuneen.

Ihmisiä Alueen päivä -tapahtumassa.

Osallisuusindikaattorissa vastataan kymmeneen väittämään, jotka pisteytetään 0–100. Korkea pistemäärä kertoo vahvasta osallisuuden kokemuksesta ja matala heikosta.

Vantaalaisten osallisuuden kokemus oli vahvistunut edellisen vuoden kyselyn jälkeen ja osallisuusindikaattorin keskiarvoksi saatiin 78,4. THL:n tutkimuksessa Suomen koko aikuisväestön keskiarvoksi saatiin 75,2. THL:n tulokset perustuvat vuonna 2019 toteutetun Kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (FinSote) aineistoon.   

Kun Vantaan kyselyn osallisuusindikaattorin keskiarvoa vertailtiin vastaajien taustatietoihin, suurin ero keskiarvoissa oli terveydentilansa huonoksi tai hyväksi kokevien välillä. Terveydentilansa heikoksi tuntevilla vastaajilla osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 13,1 pistettä matalampi kuin hyväksi terveydentilansa tuntevilla. Tulotasoa, koulutusastetta tai asuinaluetta vertailtaessa erot eivät olleet yhtä suuria.   

Valtaosa kyselyyn vastanneista oli suomenkielisiä. Vastaajista iso osa asui omistusasunnossa ja yli puolet oli asunut Vantaalla pitkään. Suuri osa vastaajista myös koki terveydentilansa ja taloudellisen tilanteensa hyväksi. Vastaajien profiili vaikuttaa tulosten tulkintaan ja on mahdollista, että osallisuuden kokemus on heikompi esimerkiksi eri kieliryhmien piirissä.   

Tyytyväisyys osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin oli kasvanut hieman ja 36 % vastaajista oli jokseenkin tai erittäin tyytyväisiä niihin. Tyytyväisten osuus oli noussut kolme prosenttiyksikköä viime vuodesta. Tyytyväisyydessä ei havaittu suuria eroja asuinalueiden välillä.   

”Mielestäni tämä oli hyvä! Tulee sellainen fiilis, että kai siellä joku on tavallisista ihmisistäkin kiinnostunut.” - osallisuuskyselyn vastaaja 

Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien motivaatiota osallistua ja vaikuttaa. 52,4 % kyselyyn osallistuneista oli kiinnostunut osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin ja oman asuinalueen kehittämiseen. Harvemmalla oli kuitenkaan tietoa tai aikaa osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tiedotuksen haasteen näkyivät myös luottamusta selvittävissä väittämissä. Vaikka 40 % koki tiedon saamisen helpoksi, 30,4 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa.   

”Ei ole tullut koko Vantaan aluetta koskevia asioita vastaan, joihin olisi helppo ollut osallistua. Kivistön alueella tulevien palveluiden yms. asioissa kylläkin.” - osallisuuskyselyn vastaaja 

Ylivoimaisesti vaikuttavimmaksi osallistumisen muodoksi koettiin äänestäminen kuntavaaleissa (82,3 %). Äänestäminen oli myös hyvin mieluisaksi koettu vaikuttamistapa. Seuraaviksi vaikuttavimpina tapoina pidettiin luottamustehtävissä toimimista (66,3 %), teemakohtaisia asukastilaisuuksia, kuntalaisaloitteita ja osallistumista yhdistystoimintaan. Nämä vaikuttamistavat olivat myös kohtuullisen mieluisia, sillä 26,6–30,4 % vastaajista oli valinnut ne mieluisiksi vaikuttamistavoiksi.​ 

Vetoomusta tai mielipidekirjoitusta pidettiin tehottomimpana (27,8 %). Se oli myös vähiten mieluisa vaikuttamistapa yhdessä asukas-, asiakas- ja käyttäjäraatien kanssa. ​Seuraavaksi tehottomimmiksi koettiin kaupungin sosiaalisen median kanavat ja paperiset asukaskyselyt. Ne koettiin kuitenkin kohtuullisen mieluisiksi 

”Vaikutustapojen kirjo aiheuttaa heti tunteen että mahtaako tieto asukkaiden tarpeista ja palaute kulkea ja levitä relevanteille tahoille vai pysyä vain kunkin vastaustavan hallinoivan yksikön tiedossa.” - osallisuuskyselyn vastaaja 

Seuraava osallisuuskysely toteutetaan joulukuussa 2022, jolloin kysely postitetaan satunnaisesti valituille 2000 vantaalaiselle. 

Avainsanat

Osallisuus