Vantaan kaupunginvaltuusto päätti: Vantaalle rakennetaan ratikka

Vantaan ratikka on noin 19 kilometriä pitkä raitiotielinja, joka kulkee Helsinki-Vantaan lentoasemalta Jumbon ja Tikkurilan kautta Hakunilaan ja siitä Länsimäen kautta Mellunmäen metroasemalle. Poikittainen raideliikenneyhteys on osa pääkaupunkiseudun pikaraitiotieverkostoa ja Vantaan ensimmäinen raitiotielinja. Raitiotien rakentamisen lisäksi ratikan reitin varren katuympäristö uudistuu hankkeessa kokonaisvaltaisesti ajokaistat, pyörätiet, jalkakäytävät ja viheralueet mukaan lukien.

Vantaan kaupunginvaltuusto päätti rakentamisen puolesta äänin 41–26.

Valtuusto jätti asiaan useita pöytäkirjalausumia evästykseksi ratikan rakentamiseen. Lausumat kirjataan kokouksen pöytäkirjaan.

Ratikan rakentaminen maksaa Vantaalle 414 miljoonaa euroa

Vantaalle toteutettavan raitiotien rakentamisen kokonaiskustannus on 606 miljoonaa euroa, josta Vantaan kaupungin osuus on 414 miljoonaa euroa. Valtion MAL-avustuksella on tarkoitus kattaa 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, eli noin 177 miljoonaa euroa. Helsingin seudun MAL-sopimusneuvottelut ovat käynnissä. Valtion rahoitusosuuden odotetaan varmistuvan sopimuksen myötä alkusyksystä 2023. Valtuuston päätöksen mukaisesti ratikan rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtion rahoitusosuus on varmistunut.

Rakentamiskustannukset katetaan lainalla, joten kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille. Ratikan arvioidaan tuottavan tuloja Vantaalle jo ratikan rakentamisaikana. Kiinteistötaloudelliset tulot eli maanmyynti- ja vuokraustulot sekä maankäytön sopimuskorvaukset kattavat rakentamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä, ja niitä arvioidaan kertyvän 794 miljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi ratikasta saadaan verotuloja, joita käytetään kasvavan kaupungin palveluihin. Uusien asukkaiden ja työpaikkojen myötä saatavien verotulojen arvioidaan kattavan niistä aiheutuvat kasvavat palvelumenot.

- Ratikka on investointi Vantaan tulevaisuuteen. Se yhdistää alueitamme ja mahdollistaa meille kestävän kasvun jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta kehittämällä. Vantaan talous on vakaalla pohjalla. Lainamäärämme on alhaisin yli kymmeneen vuoteen, ja asukaskohtainen lainakanta alle valtakunnallisen ja suurten kaupunkien keskiarvon. Meillä on varaa ottaa lainaa ratikan toteuttamista varten, ja samaan aikaan jatkaa muita rakentamisinvestointeja: kouluja, päiväkoteja, katuja ja puistoja eri puolille Vantaata. Investoimme rakentamiseen noin 130 miljoonaa euroa vuosittain, ja tätä investointitasoa meidän on mahdollista jatkaa myös ratikan rakentamisen aikana, kommentoi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Vantaan ratikka toteutetaan muiden Suomen pikaraitiotiehankkeiden tavoin allianssimallilla. Rakennustöiden alkamista edeltää kilpailutusvaihe syksystä 2023 kevääseen 2024, minkä jälkeen rakentaminen voi alkaa. Ratikan liikennöinti alkaa viisivuotisen rakentamis- ja testausvaiheen jälkeen vuonna 2029.

Ratikka yhdistää kaupunkikeskuksia ja mahdollistaa Vantaan kasvun

Vantaan tavoitteena on kasvaa kestävästi ja sijoittaa kaupungin kasvu vahvojen joukkoliikenneyhteyksien varteen. Ratikan reitin varsi on Vantaan yleiskaavassa suunniteltu kaupungin merkittävimmäksi kasvusuunnaksi tulevina vuosikymmeninä: sen reitin varrelle voisi tulla 60 000 uutta asukasta ja 30 000 uutta työpaikkaa.

Ratikka tuo Hakunilan raideliikenteen piiriin, ja tukee Hakunilan ja Länsimäen keskustojen sekä Fazerilan ja Vaaralan työpaikka-alueiden kehitystä. Ratikka vankistaa Tikkurilan asemaa joukkoliikenne-hubina ja edesauttaa keskustan laajentumista Jokiniemen ja Väritehtaan alueiden suuntiin. Aviapoliksessa ratikka parantaa sisäistä joukkoliikennettä ja työpaikkojen saavutettavuutta. Jumbo-Flamingo, joka on yksi Suomen vilkkaimmista ostos- ja viihdekeskuksista, tulee joukkoliikenteellä sujuvasti saavutettavaksi. Kaupunkirakenteen monipuolistuessa arjen asiointimatkat ovat lyhyempiä ja lähipalvelut paremmin saavutettavissa.

Vantaan ratikka lukuina:

Reitin pituus: 19,3 km (josta 500 metriä Helsingissä)

Pysäkkejä: 27 kpl                     

Vuoroväli: ruuhka-aikaan 7,5 min., muina aikoina 10–20 min.

Pysäkkiväli noin 800 m

Huippunopeus: 70 km/h

Liikennöintiaika: klo 4.30–1.30

Kapasiteetti: 174 matkustajaa per vaunu

Päivittäisiä matkustajia vuonna 2030: noin 31 000

Rakentamisen kustannukset: 606 M€​, josta Vantaan osuus 414 M€

Kaupunkikehitys: 60 000 uutta asukasta ja 30 000 uutta työpaikkaa

Rakentamisen aikataulu: 2024–2029

Liikennöinti alkaa: 2029

Äänestystulos ratikan rakentamispäätöksessä: 41 jaa-, 26 ei-ääntä:

Jaa-äänet:



Antti Lindtman, Sakari Rokkanen, Sari Multala, Carita Orlando, Anita Orpana, Anssi Aura, Otso Kivimäki, Minna Erkkilä, Oskari Iivarinen, Siri Ahokas, Manav Phull, Heli Hakala, Eve Rämö, Tuire Kaimio, Hanna Valtanen, Siru Kauppinen, Patrik Karlsson, Mikko Viilo, Tia Seppänen, Tuomas Mutanen, Reija Friman, Eva Tawasoli, Minna Räsänen, Tarja Eklund, Säde Tahvanainen, Naima el Issaoui, Ida Tamminen, Jussi Särkelä, Faysal Abdi, Mari Hynninen, Antero Eerola, Jari Jääskeläinen, Ulla Kaukola, Ranbir Sodhi, Sirkka-Liisa Kähärä, Kimmo Kiljunen, Funda Demiri, Minttu Sillanpää, Anu Hall, Pirkko Letto, Hussein Al-Taee

Ei-äänet:



Mika Kasonen, Lauri Kaira, Lasse Norres, Maarit Raja-Aho, Mika Niikko, Niilo Kärki, Markku Weckman, Kai-Ari Lundell, Pekka Virkamäki, Erika Veltheim, Tanja Aidanjuuri, Janne Hartikainen, Suvi Karhu, Susanna Kaiju, Katja Siniketo-Pietilä, Paula Lehmuskallio, Mild Dehghan, Juha Suoniemi, Juha Järä, Stefan Åstrand, Pirjo Luokkala, Tiina Tuomela, Nina Nummela, Eeva Tikkanen, Jouko Jääskeläinen, Marjo Vacker.