Vieraslajien valtaamasta joutomaasta perhosten paratiisi Vehkalanmäellä

Vehkalanmäen maisemaa Kehä III:n kupeessa hoidetaan pölyttäjähyönteisystävällisemmäksi nyt jo kolmatta kesää. Paahteisella rinnealueella viihtyy kunnostuksen myötä jopa yli 30 päiväperhoslajia, esimerkiksi erittäin harvinainen, ja koko eteläisessä Suomessa uhanalainen viheryökkönen. Tänä keväänä alueelta löydettiin myös hyvin harvinainen mesipistiäislaji hammaskiertomehiläinen.

- Vehkalanmäki on ruderaattialue, joutomaa, jollaisilla on hyvin suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta perinteisten niittyalueiden vähentyessä. Parhaimmillaan ruderaatit muodostavat viherkäytäviä, joita pitkin hyönteiset voivat levittäytyä uusille alueille, kertoo Vehkalanmäen hoitosuunnitelman tehnyt ja kunnostusta luotsannut Tomi Salin Vantaan ympäristökeskuksesta.

Vehkalanmäeltä on poistettu runsaasti maisemaa vallanneita vieraslajeja. Ruderaattirinne lähiympäristöineen on tarkoitus säilyttää mahdollisimman avoimena ja niittyalueet niukkaravinteisina. Maisemanhoidon vaikutukset alkavat jo ilahduttavasti näkyä.

- Rinteellä oli aloittaessamme lähes läpipääsemätön lupiinipöheikkö, tiheää heinäkasvustoa ja vatukkoa. Niiden tilalle on nyt saatu raivattua kukkarikasta niittybiotooppia. Alueella viihtyvät paimen- ja keltamatarat, erilaiset apilat ja virnat. Istutetuista kasveista keltasauramon, neidonkielen ja mäkimeiramin määrä alueella näyttää lisääntyvän pikkuhiljaa, listaa Salin.

Myös Vehkalanmäkeä rajaavien metsiköiden reunustoja on rajattu, pensaita poistettu ja niittyalaa lisätty kaatamalla puita. Kaadetut rungot on viety lähimetsään lahoamaan.

- Näin toimimalla lisäämme lahopuun määrää ja kasvatetaan siten alueen hiilinielua. Eri lahoamisen vaiheissa olevat puunrungot ovat täysin välittämättömiä useille hyönteis- ja sienilajeille.

Vehkalanmäen hyönteislajisto on rikastunut oleellisesti kunnostustöiden myötä. Tänä keväänä rinteellä on havaittu 32 päiväperhoslajia, joista neljä alueelle uutta: ritariperhonen, mansikkakirjosiipi, isonokkoperhonen ja kirjoverkkoperhonen. Kaikki havaitut lajit ovat Vantaalla harvinaisia ja hyvin vähälukuisia. Kovakuoriaisista keisarilyhytsiipi on viihtynyt alueella pitkään. Lahopuiden lisääntyessä se on saanut seurakseen ainakin haapajäärän ja saikurahaapsasen.

Vieraslajien torjunta jatkuu

Vieraslajien torjuntatöitä Vehkalanmäellä vielä riittää. Haitallisin vieraslaji alueella on ollut komelupiini, jota on hävitetty niittämällä ja käsin kitkemällä. Lupiinin määrä on enää noin kymmensosa lähtötilanteesta. Myös kurtturuusua, japanintatarta ja pensasangervoja on saatu hävitettyä.

- Talkoohenkinen kunnostustyö jatkuu läpi kesän. Isommat niitto- ja raivaustalkoot on tarkoitus järjestää elokuun aikana. Tiedotamme talkoista tarkemmin lähempänä ajankohtana muun muassa Vantaan tapahtumakalenterissa. Talkoisiin ovat kaikki tervetulleita!

Vantaan uudessa yleiskaavassa Vehkalanmäen alue on luontoarvoiltaan merkittävää aluetta, mikä tarkoittaa, että sitä ei pidemmälläkään aikavälillä ole varattu rakentamiselle.

- Tavoitteenamme on ennallistaa sellainen elinympäristö, joka hakee vertaistaan koko Suomessa. Alueelle on suunnitteilla lähivuosina myös luontopolku opastauluineen, Tomi Salin kertoo.

Kaupunki järjestää Vehkalanmäelle myös opastetun hyönteisretken 6.8.2022.

Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen tukee osaltaan tavoitteen saavuttamista. Vantaalla lisätään, suojellaan ja vahvistetaan suunnitelmallisesti. Huomiota kiinnitetään niin metsiin, suoluontoon, niittyihin kuin vesistöihinkin ja suojellaan luontoa kulumiselta. Lue lisää aiheesta verkkosivuiltamme.