Kartanonkosken koulun opetusjärjestelyt

Kartsin puurakenne

Koulu jakautuu Juureen (1-2lk), Runkoon: Tuohi (3-4lk) ja Kaarna (5-6lk) ja Latvaan (7-9lk). Koulussa toteutetaan palkkiopetusta kaikilla vuosiluokilla joko äidinkielessä (Juuri) tai matematiikassa (Runko ja Latva). Opettajat ja muu henkilökunta toimii saman jaon mukaisissa tiimeissä. Jokaista tiimiä johtaa tiiminjohtaja.

Juuren tiiminjohtaja (1-2lk): Lotta Harju

Rungon tiimijohtaja, Tuohi (3-4lk): Mikko Kauppinen

Rungon tiiminjohtaja, Kaarna (5-6lk): Fanny Impilä

Latvan tiiminjohtajat (7-9lk): Maria Hohka

Koulun johtoryhmän muodostavat rehtorit ja tiiminjohtajat.

Juuri

opiskelu alkuopetusluokilla 1–2

Alkuopetuksessa (Juuri) haluamme varmistaa kaikille koulupolkunsa aloittaville oppilaille turvallisen ja innostavan koulunalun. Juuren opettajat toimivat työpareina sekä pääkoululla että Tammiston opetuspisteessä. Oppilaita ei jaeta kirjainluokkiin, vaan opettajat toimivat yhteisopettajuusmallin mukaisesti molemmat kaikkien oppilaiden opettajina. Oppilaat toimivat erilaisissa ryhmissä tutustuen toinen toisiinsa. Ryhmiä opettavat luokanopettajien lisäksi erityisopettajat, jotka tutustuvat kaikkiin vuosiluokan  oppilaisiin. Oppilaantuntemus ja turvallisuus lisääntyy, kun useampi aikuinen tuntee  lapsen.

1.–2. luokilla äidinkielen ja kirjallisuuden tunnit on palkitettu, jolloin seitsemästä äidinkielen tunnista neljä tuntia opetetaan palkissa. Palkkitunteja varten oppilaat on jaettu oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisiin ryhmiin. Opettajina toimivat kaikki Juuren luokanopettajat, erityisopettajat, sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Palkkijärjestelyllä pyritään siihen, että jokainen oppilas saisi omien taitojensa ja oppimistyylinsä mukaista opetusta.

Alkuopetusluokat tekevät tiivistä yhteistyötä sekä luokka-asteittain että luokkarajoja ylittäen. Yhteistyötä tehdään myös alueella toimivien päiväkotien esiopetusryhmien kanssa.

Runko

opiskelu luokilla 3–6

Lukuvuonna 23–24 vuosiluokkia 3–5 opettaa kaksi opettajaa yhdessä yhteisopettajuuden periaatteiden mukaisesti. Useimmilla ryhmillä on joissakin oppiaineissa opettajana aineenopettaja tai muu luokanopettaja. Vastaavasti osa Rungon opettajista opettaa myös muilla vuosiluokilla. Tästä johtuen Rungon luokkien lukujärjestyksissä saattaa tapahtua muutoksia kevätlukukaudella. Joissakin A2-kielen ryhmissä opiskelee oppilaita myös muista kouluista.

Valinnaisten aineiden opiskelu alkaa 4. luokalla. 4.–6. luokkalaisilla on 2 vvt (vuosiviikkotuntia) valinnaisia taide- ja taitoaineita. Oppilas opiskelee kahta taide- ja taitoainetta yhden lukukauden kumpaakin. Lisäksi oppilas opiskelee muita valinnaisia aineita 1vtt joko syys- tai kevätlukukauden ajan. Rungon 4.–6. vuosiluokkien oppilaat käyttävät Wilmaa. Oppilaat ohjeistetaan Wilman käyttöön. Ruongon oppilailla on käytössä henkilökohtainen Chromebook.

Latva

opiskelu luokilla 7–9

Latvassa opiskelu tapahtuu aineenopettajien johdolla. Fysiikassa ja kemiassa (7.lk), kotitaloudessa, liikunnassa, matematiikassa ja valinnaisaineissa sekä A2-kielessä opiskellaan erikseen muodostetuissa ryhmissä. Muissa oppiaineissa opiskellaan oman kirjainryhmän mukana tai tarvittaessa erityisopettajan johdolla pienryhmässä. Lukujärjestykset vaihtuvat lukukausittain. Latvan oppilas näkee 

henkilökohtaisen lukujärjestyksensä Wilmasta ennen uuden lukukauden alkamista.

Jokaisella Latvan opetusryhmällä on ryhmänohjaaja. Oppilaat tapaavat oman ryhmänohjaajan vähintään kerran viikossa torstaisin ryhmänohjaustunnilla. Ryhmänohjaajajärjestelmä tuo Latvan oppilaiden opiskeluun jatkuvuutta, pysyvyyttä ja turvallisuutta. Huoltajan kannalta ryhmänohjaaja on se opettaja, johon otetaan yhteyttä kaikissa yleistä koulunkäyntiä koskevissa asioissa (esim. poissaolot, yleiseen koulunkäyntiin liittyvät huolet). Tietyn oppiaineen opiskelua koskevat asiat hoidetaan kyseistä ainetta  opettavan opettajan kanssa. Jos oppilaalla on tarvetta tukiopetukseen, siitä sovitaan kunkin aineen opettajan kanssa.

Oppilaanohjausta oppiaineena opiskellaan ½ vuosiviikkotuntia (vvt) 7.–8. luokilla ja yksi vvt 9. luokalla. Kartanonkosken koulun opetussuunnitelman mukaisesti Latvan opintoihin kuuluu työelämään tutustumista. 7. luokalla harjoitellaan kouluravintolassa noin neljänä päivänä lukuvuoden aikana. Työharjoittelu tehdään pareittain. Oppilas saa kouluravintolassa suoritetusta harjoittelusta todistuksen, jota hän voi hyödyntää esim. kesätyöpaikkaa hakiessa. Jos oppilaalla on koe samaan aikaan työharjoittelun kanssa, hän osallistuu kokeeseen, mutta käy ilmoittamassa poissaolosta ravintolapäällikölle.

8.- ja 9. luokan oppilailla on työelämääntutustumisjakso (TET):

• 9. -luokkalaisten TET-jakso ma 2.10. – pe 13.10. (vkot 40 ja 41)
• 8. -luokkalaisten TET-jakso ma 26.2. – pe 1.3. (vko 9)

Pienryhmäisten uskontojen opetuksesta johtuen joillakin oppilailla saattaa olla työjärjestyksessään hyppytunteja. Hyppytunnit ohjataan käytettäväksi opiskeluun Verso￾huoneessa tai aulatilassa Sohvilla. Osa oppilaiden pienryhmäisten uskontojen oppitunneista toteutetaan yhteistyössä lähikoulujen kanssa, joten tunnit saattavat olla myös toisella koululla. Osa oman äidinkielen opetuksesta järjestetään myös muilla kouluilla.

Latvan oppilaat käyttävät Wilmaa. Oppilaat ohjeistetaan Wilman käyttöön. Oppilas pääsee lähettämään pikaviestejä opettajille, vastaanottamaan opettajien viestejä, lukemaan tiedotteita, tarkastelemaan omia suorituksiaan, näkemään koepäivät ja työjärjestyksen sekä lukemaan koulun vuosisuunnitelman. Oppilas voi tarkastella omia poissaolotietojaan, mutta poissaoloista ilmoittaminen ja niiden kuittaaminen ovat huoltajan vastuulla.

Teppo-opetus

Koulussamme annetaan työelämäpainotteista TEPPO-opetusta. Opetus on suunnattu 8.–9. luokan oppilaille. TEPPO-oppilailla on useampia työelämääntutustumisjaksoja kuin muilla oppilailla. TEPPO opetukseen haetaan keväällä. TEPPO-ohjaajana toimii oppilaanohjaaja Maria Hohka, jolta voi kysyä lisätietoja opetuksesta (maria.hohka@vantaa.fi).

Arviointi

Peruskoulussa arvioinnin tehtävä on suunnata ja tukea oppilaan oppimista ja kehittymistä, vahvistaa minäkuvaa sekä edistää itsetuntemusta. Peruskoulun aikana oppimisen arviointi jakautuu opintojen aikaiseen formatiiviseen arviointiin ja lukuvuoden ja koko peruskoulun päättävään summatiiviseen arviointiin. Formatiivinen arviointi on palautetta osana opetusta ja työskentelyä. Palautteen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään mitä hän jo osaa, mitä on tarkoitus vielä oppia ja miten hän voi parantaa suoriutumistaan. Summatiivinen arviointi päättää lukuvuoden ja mittaa oppilaan osaamisen tasoan suhteessa vuosiluokan tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.Peruskoulussa arvioinnin tehtävä on suunnata ja tukea oppilaan oppimista ja kehittymistä, vahvistaa minäkuvaa sekä edistää itsetuntemusta. Peruskoulun aikana oppimisen arviointi jakautuu opintojen aikaiseen formatiiviseen arviointiin ja lukuvuoden ja koko  peruskoulun päättävään summatiiviseen arviointiin. Formatiivinen arviointi on palautetta osana opetusta ja työskentelyä. Palautteen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään mitä hän jo osaa, mitä on tarkoitus vielä oppia ja miten hän voi parantaa suoriutumistaan. Summatiivinen arviointi päättää lukuvuoden ja mittaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa vuosiluokan tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. 

Vantaalla annetaan jokaisen lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistus ja sen lisäksi lukuvuoden aikana kaksi väliarviointia, joista toinen on kirjallinen väliarviointi ja toinen arviointikeskustelu. Kirjallisessa väliarvioinnissa käytetään sanallista arviointia vuosiluokilla 1–3 ja numeroarviointia vuosiluokilla 4–9. 

Arviointikeskustelussa oppilas, huoltaja ja opettaja tapaavat kerran lukuvuodessa, jolloin arvioidaan oppilaan oppimisen edistymistä ja keskustellaan hänen vahvuuksistaan sekä kehittymiskohteistaan itsearviointilomakkeen pohjalta. Juuren ja Rungon oppilas täyttää itsearvioinnin Wilmassa etukäteen kotona yhdessä huoltajan kanssa. Latvan oppilas tekee itsearvioinnin ennen arviointikeskustelua. Arviointikeskustelu voidaan käydä oppimissuunnitelman tai HOJKS:n päivityksen yhteydessä, mikäli sellainen on. Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9. Sen tehtävänä on  määritellä, miten oppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet. Päättöarvioinnin tuloksena annettava arvosana kuvaa oppilaan suoriutumista suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. 

Juuressa (1.-2. lk) ovat seuraavat arvioinnit:

Arviointikeskustelu ja itsearviointi talvilomaan mennessä

Kirjallinen väliarviointi helmikuussa

Lukuvuositodistus

Rungossa (3.-6. lk) ovat seuraavat arvioinnit:

Arviointikeskustelu ja itsearviointi talvilomaan mennessä

Kirjallinen väliarviointi joulukuussa

Lukuvuositodistus

Latvassa (7.-9. lk) ovat seuraavat arvioinnit:

Arviointikeskustelu ja itsearviointi talvilomaan mennessä

Kirjallinen väliarviointi joulukuussa

Lukuvuositodistus

Päättötodistus (9. lk)

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena

Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa käyttäytymisen tavoitteisiin. Käyttäytyminen arvioidaan väliarvioinnissa ja lukuvuositodistuksessa. Käyttäytymisen arviointi perustuu 

antaan yhteisiin kaupunkikohtaisiin kriteereihin.

Kokeet

Juuressa ja Rungossa kokeita pidetään luokanopettajan laatiman aikataulun mukaan. Oppilaalla voi olla korkeintaan neljä koetta yhden viikon aikana ja yksi koe päivässä. Arviointi perustuu paljolti myös muuhun, työskentelynaikaiseen näyttöön. Kokeen voi uusia ainoastaan siinä tapauksessa, että oppilas on ollut kokeen aikana sairaana tai hänellä on ollut muu luvallinen syy.

Latvan oppilailla kokeita on enemmän kuin aiemmilla vuosiluokilla. Oppilaalla voi olla korkeintaan neljä koetta yhden viikon aikana ja yksi koe päivässä. Latvan koepäivät ovat nähtävissä Wilmassa. Koearvosanat merkitään Wilmaan kokeet-välilehdelle.

Kokeisiin valmistautuminen edellyttää oppilailta päivittäistä huolellista opiskelua. Järjestelmällinen työskentely ja valmistautuminen läpi lukuvuoden on paras tapa opiskella ja valmistautua kokeisiin. Oppiaineesta riippuen kokeita voi olla myös jakson muuna aikana. Opettaja voi järjestää myös kirjallisia läksynkuulusteluja.

Kotiläksyt ja tehtävä

Ensimmäisestä kouluvuodesta lähtien oppilas opettelee kantamaan vastuuta omasta koulutyöstään. Tavoitteena on, että oppilas oppii vähitellen itseohjautuvasti huolehtimaan kotitehtävistä. Vanhempienkiinnostus ja kannustus läksyjen lukemiseen ja tehtävien tekemiseen on tärkeää koko peruskoulun ajan.

Koulutehtävien tekemistä seurataan. Opettaja voi jättää oppilaan tekemään tekemättömät kotitehtävät koulutuntien jälkeen yhden tunnin ajaksi.

Juuren ja Rungon oppilaiden huoltajille tästä ilmoitetaan ennen koulupäivän päättymistä. Latvan oppilaiden huoltajille asiasta ilmoitetaan Wilman välityksellä.

Läksyparkki

Koulussa toimii läksyparkki. Läksyparkki on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat tukea kotiläksyjen ja kotitehtävien tekemisessä. Ohjaajina toimivat koulunkäyntiavustajat. Läksyparkista tiedotetaan huoltajille mm. koulun tiedotuslehdessä Kartsissa. Juuren oppilaiden on mahdollista tehdä läksyjä myös  iltapäiväkerhossa.