Kilterin koulun opetussuunnitelma

“OPPILAS ON KAIKEN ALKU”

Noudatamme Kilterissä valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa sekä Vantaan kaupungin opetussuunnitelmassa määriteltyjä opetuksen järjestämistä ohjaavia velvoitteita.

Arvokas nuori

Kilterissä arvostamme ja tuemme oppilaan kasvua ihmisyyteen, itsestä ja yhteisöstä huolehtimiseen sekä omaan ponnisteluun. Kasvu on prosessi, jossa oppilas saa olla keskeneräinen. Oppilas opettelee arvoihin liittyviä toimintatapoja turvallisten aikuisten kanssa. Aikuisina arvostamme oppilasta kuunnellen, ohjaten, kannustaen ja hänen kanssaan keskustellen.Tässä teemme yhteistyötä huoltajien kanssa.

Kilterissä on tärkeää suvaitsevainen, oppimista ja oppimisen iloa arvostava ilmapiiri, joka syntyy koko koulun yhteistyöllä. Oppilaalla on oikeus saada opetusta ja tukea sekä mahdollisuus edetä opinnoissa peruskouluopintoja pidemmälle. Oppilaalla on velvollisuus ponnisteluun, joka on oppimisen perusta.

Tavoitteemme on, että oppilas kasvaa omaksi itseksi, joka arvostaa ihmisyyttä, ponnistelua sekä itsestä ja yhteisöstä huolehtimista ja jolla lisäksi on valmiudet toisen asteen opintoihin.

Halu oppimiseen

Ymmärrämme, että oppiminen vie aikaa ja oppilaan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot vaikuttavat uuden oppimiseen. Oppilas on aktiivinen toimija, jota ohjaamme ja kannustamme työskentelemään tavoitteellisesti ja sinnikkäästi. Oppimista tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Se on yhdessä ja yksin tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien arvioimista. Oppimisen ilo ja todenmukainen palaute edistävät oppimista. Käsityksemme oppimisesta pohjautuu oppilaan tuntemiselle.

Kokonaisuuden taitajaksi

Huomioimme opetuksessa, oppiaineiden yhteistyössä ja koulun toiminnassa laaja-alaista osaamista. Painotamme Kilterissä laaja-alaisen osaamisen osa-alueista itsestä huolehtimista ja arjen taitoja, ajattelua ja oppimaan oppimista sekä vuorovaikutusta ja ilmaisua. Koemme tärkeäksi tavoitteellisen, sinnikkään työskentelyn ja oppilaan osallisuuden. Edellä mainituissa osa-alueissa kiteytyy vahvasti koulumme arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri.

Laaja-alainen osaaminen painottuu eri tavoin oppiaineissa, oppiaineiden yhteistyössä sekä koulun toiminnassa.

Kehitämme ja kehitymme

Suhtaudumme kehittämiseen ja oppimiseen myönteisesti. Keskustelemme rakenteista ja toimintatavoista, joita kehitämme, toteutamme ja arvioimme yhdessä.

Oppilaan kuunteleminen ja kuuleminen ovat tärkeitä koulumme toiminnassa. Oppilas voi osallistua koulumme toiminnan, yhteisten toimintatapojen ja viihtyvyyden kehittämiseen. Lisäksi annamme oppilaalle mahdollisuuden suunnitella oppimistaan. Toimimme oppilaan  hyväksi ajatellen hänen parastaan.

Uutta ja vanhaa opetusjärjestelyihin, tarkoituksenmukaisesti

Oppilaan lähtökohdat määrittävät oppimisympäristön ja työtapojen valinnan. Koulussamme on mahdollisuus toteuttaa joustavia, monipuolisia ja laaja-alaista osaamista edistäviä opetusjärjestelyjä sekä työtapoja. Hyödynnämme myös pääkaupunkiseudun suomia oppimismahdollisuuksia. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen käyttö opiskelussa on osa koulumme arkea. Yhteistyön harjoittelu on koulussamme tärkeää. Yhteisöllinen oppiminen synnyttää ryhmään kuulumisen tunnetta. Se edistää taitoa ottaa vastuuta itsestä ja yhteisöstä sekä uskallusta itsensä ilmaisuun.

Yhteiseen tavoitteeseen yhdessä

Yhteistyömme edellyttää meiltä yhteisiä tavoitteita ja yhteistä arvoperustaa. Lukuvuoden alussa teemme vuosisuunnitelman. Sen yhteydessä mietimme, pohjautuuko toimintamme arvoihimme ja käsitykseemme oppimisesta. Arvioimme toimintaamme lukuvuoden lopulla.

Toimintakulttuurimme edistämisestä vastaa ja sitä toteuttaa koko kouluyhteisö. Toimimme keskustelemalla, suunnittelemalla ja yhdessä tekemällä. Arvioimme toimintaamme yhdessä oppilaiden kanssa.

Turvallinen kouluarki

Kaikilla yhteisön jäsenillä on vastuu hyvän ja turvallisen koulupäivän toteutumisesta. Tähän tarvitsemme kaikkien osallistumista. Aikuisen johdonmukainen ja huolehtiva toiminta sekä oppilaan vahva osallistaminen tuovat turvallisuutta koulun ja oppilaan arkeen. 

Opetuksen selkeä järjestäminen ja tutut rutiinit helpottavat koulun arkea ja tukevat oppimista. Toimimme kuunnellen, keskustellen, ohjaten ja olemalla itse esimerkkinä.

Pidämme tärkeänä sitä, että oppilas sisäistää koulumme yhteiset tavat toimia. Niiden noudattaminen koulun henkilökunnan ja huoltajien tuella mahdollistaa turvallisen oppimisympäristön, jossa oppilas voi opiskella tavoitteellisesti, kasvaa omaksi itseksi ja viihtyä.

Erilaisuus on voimavara sekä ihmisissä että heidän toiminnassaan. Yhteisössämme arvostetaan erilaisia tapoja toimia ja oppia. Pidämme tärkeänä sitä, että oppilas ei ole yksin vaan tuntee kuuluvansa joukkoon, oli se sitten pieni tai iso. Ryhmäytyminen yläkouluun tultaessa on perusta tulevalle opiskelulle ja opinnoille. Kilterin yhteisössä ryhmäytyminen jatkuu koko yläkoulun ajan erilaisissa ryhmissä. 

 Sinnikäs ja vastuullinen nuori

Tuemme oppilaan kehittymistä nuoreksi, joka arvostaa itseään ihmisenä ja oppijana. Pyrimme siihen, että hän tunnistaa vahvuutensa ja heikkoutensa ja uskoo itseensä. Kannustamme oppilasta sinnikkääseen ja vastuulliseen työskentelyyn. Annamme tukea ja apua sekä yleisesti että yksilöllisesti. Oppilaantuntemus on tärkeää, kun suunnittelemme tukitoimia. Tuki on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Seuraamme ja arvioimme sen vaikutusta säännöllisesti yhdessä huoltajan kanssa. 

Yleinen tuki

Jokaisella oppilaalla on oikeus yleiseen tukeen ja kaikilla opettajilla on vastuu sitä antaa. Yleinen tuki on tilapäistä, esimerkiksi tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta.

Tehostettu tuki 

Oppilas, jonka opiskelun tukemiseen yleinen tuki ei riitä, voidaan siirtää säännöllisen, tehostetun tuen piiriin.  Oppilaan siirtämisestä tehostettuun tukeen vastaavat luokanvalvoja ja aineenopettajat yhteistyössä monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Oppilaalle määritellään yksilölliset tuen muodot, esimerkiksi erilaiset oppimateriaalit.

Erityinen tuki

Oppilaan siirtäminen erityiseen tukeen on hallinnollinen ratkaisu, joka tehdään, mikäli aiemmat tukitoimet eivät riitä. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se tarkistetaan lukuvuosittain. Luokanvalvoja ja erityisopettaja huolehtivat suunnitelman päivityksestä.

Huoltajien ja kouluyhteisön välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää oppilaan kasvussa ja oppimisessa omatoimiseksi nuoreksi.

Kohtaamisen ja käsitteiden kieltä

Kilterissä toimintamme on kielitietoista ja huomioimme oppilaiden erilaiset kulttuuriset taustat. Opetus- ja kohtaamiskielenämme on suomi. Jokainen opettaja on oman oppiaineensa kielen sekä suomen kielen opettaja. Lisäksi jokainen opettaja on mallina sille, kuinka kieltä käytetään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Ajattelemme, että koulun kohtaamistilanteet ovat tilannesidonnaisen kielen harjoittelua. Toiminnassa edellytämme erilaisten taustojen kunnioittamista. 

Olemme tietoisia kielen merkityksestä opetuksessa ja oppimisessa. Opettelemme ja käytämme suomea oppiaineissa ja muussa toiminnassa. Käytämme kielitietoisia työtapoja ja -materiaaleja. Selvennämme oppiaineiden olennaisia käsitteitä monikanavaisin opetusmenetelmin. Pyrimme oppiaineita yhdistävään opetukseen, jossa oppilas pääsee soveltamaan kielen eri osa-alueiden taitoja. 

Valmistavassa opetuksessa noudatamme Vantaan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Opetuksen tavoitteena on suomen kielen oppiminen ja yleisopetuksen ryhmään integroituminen. Opetus on yksilöllistä ja jokainen oppilas etenee omaa tahtiaan. Tavoitteena on, että valmistavan vuoden jälkeen oppilas pystyy opiskelemaan suomen kielellä. Aloitamme integroinnin yleisopetuksen ryhmään valmistavan vuoden aikana taito- ja taideaineista ja lisäämme oppiaineita vähitellen oppilaan taitojen mukaan.  

Suomi toisena kielenä opetusta järjestämme Kilterissä joustavasti suomi äidinkielenä opetuksen yhteydessä, samanaikaisopetuksena, erillisessä ryhmässä tai edellisten yhdistelmänä. Opetuksessa otamme huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, olennaisia käsitteitä ja sanastoa.

Oppilas voi opiskella omaa äidinkieltään perusopetusta täydentävänä opetuksena. Vantaalla järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. 

 Kilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin kielikylpyluokan käyneille oppilaille. Yläkouluun siirryttäessä voidaan kielikylpyluokalle ottaa uusia oppilaita, jotka ovat olleet kielikylpyopetuksessa muualla tai jotka osoittavat vastaavat tiedot kielikokeen perusteella. Ruotsin kielikylpyopetuksessa noudatetaan Vantaan kaupungin yleistä tuntijakoa. Kielikylpyruotsin opetusta on seitsemännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla kaksi vuosiviikkotuntia ja yhdeksännellä vuosiluokalla kolme vuosiviikkotuntia. Kielikylpyruotsissa noudatetaan omaa opetussuunnitelmaa. Kielikylpyruotsia ja muita ruotsin kielellä opiskeltavia oppiaineita on neljännes opinnoista. Ruotsin kielellä opiskeltavat oppiaineet määritellään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Näissä oppiaineissa noudatetaan kunkin oppiaineen Vantaan kaupungin yleistä opetussuunnitelmaa.

Oppiaineen tehtävä

Oppilaita rohkaistaan käyttämään ruotsin kieltä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilasta alakoulussa saavutettujen taitojen syventämisessä, kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänen kielenopiskelutaitojaan. Kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä syvennetään pohtimalla erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. 

Ruotsin kielen opetusta voidaan integroida eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetukseen ja päinvastoin. Ruotsin opetuksessa voidaan antaa tukea myös ruotsiksi opetettavien aineiden opiskeluun. Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun ruotsin kielellä eri oppiaineissa.

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon omasta oppimisestaan. Oppilaat tutustuvat ruotsin kieleen ja kulttuuriin kaksikielisessä Vantaan kaupungissa ja ympäristössä. Oppilaat tutustuvat myös ruotsinkielisiin viestintävälineisiin ja erilaisiin ruotsinkielisiin toimijoihin. Oppilaita ohjataan hakemaan tet-paikkoja kaksikielisistä työpaikoista. Heitä kannustetaan myös harjoittelemaan kansainvälistä yhteydenpitoa. Opetus tapahtuu yksinomaan ruotsin kielellä.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita eritasoisille oppilaille.

Oppilaan oppimisen arviointi

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Päättöarviointi tapahtuu yhdeksännen luokan lopussa.

Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut ruotsin kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso ruotsin kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. 

 

 

 

Laaja-alainen osaaminen

Seitsemännellä luokalla kielikylpyruotsin opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Monilukutaito (L4).

• Vahvistetaan aiemmilla vuosiluokilla opittuja oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja.

• Opetellaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämisen kohteita (esim. oppimisstrategia ja -tyylit, ongelmanratkaisu yhdessä ja itsenäisesti).

• Tutustutaan erilaisiin teksteihin ja opetellaan tuottamaan niitä itse kykyjen mukaan (esim. erilaisiin medioihin tutustuminen ja niiden käyttö).

 

Kahdeksannen luokan kielikylpyruotsin opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5).

• Harjoitellaan tiedonhakua ja tekstin tuottamista erilaisia tvt-menetelmiä käyttäen (esim. tekstinkäsittelyohjelmat, lyhyt animaatio) ja tekstien analysointia (esim. elokuvien juonitiivistelmät ja analysointi).

• Harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia annettujen kriteerien pohjalta (esim. toisten tekstien arviointi ja rakentavan palautteen antaminen).

• Harjoitellaan kohdekielisten maiden kulttuurikäytänteitä vuorovaikutustilanteissa (esim. arvot, perinteet, fraasit, ilmaisut).

 

Yhdeksännen luokan kielikylpyruotsin opiskelussa painotetaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueita Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ja Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).

• Harjoitellaan erilaisten jatko-opinto- ja työelämään liittyvien tekstien tuottamista.

• Harjoitellaan itsenäisen työskentelyn taitoja (esim. voidaan hyödyntää portfoliotyöskentelyä yhdeksännen luokan sisältöjen suorittamisessa).

• Tutustutaan ja harjoitellaan erilaisia yhteiskunnassa vaikuttamisen keinoja (esim. mielipiteen ilmaisu, tulevaisuuden suunnitelmat, yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, ympäristötoiminta).

• Tutustutaan yrittäjyyshenkeen (esim. ajanhallinta, omat projektit, lähiympäristön yrityksiin tutustuminen).

 

Vuosiluokka 7

 

Tavoitteet

Oppilas

• oppii tuntemaan ja ymmärtämään ruotsinkielistä kulttuuriympäristöä sekä Suomessa että Ruotsissa

• tutustuu itseään kiinnostaviin ruotsinkielisiin viestintäkanaviin, esim. tv, internet, radio

• käyttää kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena

• ottaa enenevässä määrin vastuuta omasta kielenopiskelustaan

• asettaa itselleen tavoitteita ja arvioi itseään kielenkäyttäjänä ja oppijana

• vahvistaa monipuolisia kielenopiskelutaitoja ja käyttää itselleen sopivia opiskelutapoja ja -välineitä

• ilmaisee itseään rohkeasti ruotsin kielellä kirjallisesti ja suullisesti lähiympäristöön ja arkielämään liittyvissä asioissa

• selviytyy omalla kielitaidollaan monipuolisissa tilanteissa erilaisia viestintästrategioita käyttäen

• käyttää viestinnässään ruotsin kielessä tarvittavia kohteliaita ilmauksia

• etsii tietoa erilaisista ruotsinkielisistä lähteistä

• tulkitsee erilaisia ruotsinkielisiä tekstejä

• tuottaa tekstejä ruotsiksi
• tutustuu mahdollisuuksien mukaan ruotsinkieliseen kulttuuritapahtumaan

 

Sisällöt

Arkielämän asioista viestiminen, esim.

• yksityiselämä: perhe, suku, ystävät sekä koti ja asuminen
• kouluympäristö: oppitunnit, koulutoverit, opettajat
• vuodenajat, ajanilmaukset, sää
• ihmisen keho, pukeutuminen
• ruokailu

 

Tutustuminen

• juhlapäivien viettoon Suomessa ja Ruotsissa
• suomenruotsalaisiin ja ruotsalaisiin merkkihenkilöihin
• ruotsinkieliseen kirjallisuuteen
• Ruotsiin Pohjoismaana 

 

Opittujen rakenteiden harjoittelu, erityisesti

• substantiivin taivutus
• adjektiivin taivutus
• pää- ja sivulauseen sanajärjestys

 

Vuosiluokka 8

 

Tavoitteet

Oppilas

• vertaa ruotsin kieltä muihin eurooppalaisiin kieliin 
• ymmärtää ruotsin kielen opiskelun merkityksen
• arvioi itseään kielenoppijana ja asettaa tavoitteita opiskelulle
• arvioi itselleen asettamiensa tavoitteiden toteutumista
• käyttää monipuolisesti erilaisia kieltenopiskelutaitoja ja itselleen sopivia opiskelutapoja ja -välineitä 
• harjoittelee vuorovaikutustaitoja parin kanssa ja ryhmässä
• harjoittelee suullista kielitaitoa laatimalla lyhyehköjä tuotoksia ruotsiksi
• selviytyy omalla kielitaidollaan monipuolisissa tilanteissa erilaisia viestintästrategioita käyttäen
• kehittää osaamistaan tiedonhaussa
• tutustuu mahdollisuuksien mukaan ruotsinkieliseen kulttuuritapahtumaan

 

Sisällöt

 

Arkielämän asioista viestiminen laajemmin esim.

• ajankohtaiset asiat
• kaupunki ja maaseutu
• luonto 
• vapaa-aika ja liikuntaTutustuminen

• suomenruotsalaisiin alueisiin
• Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin
• ruotsinkieliseen kirjallisuuteen ja sen työstäminen kirjallisesti ja suullisesti

 

Opittujen rakenteiden harjoittelu, erityisesti

• verbit (aikamuodot, apuverbit, tapaluokat, passiivit)
• pää- ja sivulauseiden sanajärjestys syventävästi
• lukusanat

 

Vuosiluokka 9

 

Tavoitteet

Oppilas

• syventää tietämystään eri Pohjoismaista
• ymmärtää, että ruotsin kieli avaa mahdollisuuksia toimia myös muissa Pohjoismaissa
• huomaa, missä ruotsin kieltä tarvitaan koulun ulkopuolella sekä peruskoulun jälkeen
• analysoi omaa osaamistaan ja arvioi sekä muuttaa omaa toimintaansa suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin
• käyttää monipuolisesti erilaisia kielenopiskelutaitoja ja itselleen sopivia opiskelutapoja ja -välineitä 
• hyödyntää ja käyttää ruotsin kieltä rohkeasti ja monipuolisesti erilaisissa arjen tilanteissa ja ympäristöissä
• toimii vuorovaikutuksessa ruotsin kielellä sopivalla tavalla käyttäen kohdekielen viestinnällisiä keinoja
• kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen
• tutustuu mahdollisuuksien mukaan ruotsinkieliseen kulttuuritapahtumaan

 

Sisällöt

 

Viestiminen vaativammista aiheista esim.

• ammatit, tulevaisuus
• matkailu, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
• media 
• tunne-elämä, suvaitsevaisuus, hyvinvointi
• vastuu ympäristöstä

 

Osaamisen syventäminen

• eri tekstilajeista esim. mielipidekirjoitus, referaatti, arvostelu
• kirjoittamisessa
• kirjallisuudessa

 

Opittujen rakenteiden harjoittelu, erityisesti

• prepositiot
• pronominit
• pää-ja sivulauseiden sanajärjestyksen kertaus

 

 

Ohjaten ja kannustaen

 

Kilterissä arvioimme oppilaan työskentelyä, käyttäytymistä ja oppimista siten, että hän saa todenmukaisen kuvan itsestään oppijana. Arviointimme perustuu oppiaineissa ja käyttäytymisessä ennalta asetettuihin tavoitteisiin, keinoihin ja kriteereihin. 

 

Arviointimme ohjaa ja kannustaa oppilasta sinnikkääseen työskentelyyn ja tavoitteelliseen oppimiseen. Annamme palautetta monipuolisesti koulunkäynnin aikana, jaksojen päätteeksi ja päättöarvioinnissa. On tärkeää, että oppilas tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan ja kehittymisen tarpeistaan. Arvioinnin avulla myös opettaja saa tietoa ja välineitä oman työnsä sekä koko koulun kehittämiseen.

 

Monipuolisella arvioinnilla tarkoitamme Kilterissä jatkuvaa sanallista palautetta, arviointikeskusteluja, numeerista arviointia sekä itse- ja vertaisarviointia. Huoltajat osallistuvat arviointikeskusteluihin ja saavat palautetta riittävän usein.

 

Meille Kilterissä on tärkeää, että oppilasarviointi on reilua ja tasapuolista. Emme arvioi oppijan persoonaa tai muita henkilökohtaisia ominaisuuksia. Arvioimme tavoitteiden suunnassa oppilaan edistymistä työskentelyssä, käyttäytymisessä ja oppimisessa.

 

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Arvokas nuori: Luvut 2-10

Halu oppimiseen: Luku 2

Kokonaisuuden taitajaksi: Luku 3

Kehitämme ja kehitymme: Luku 4

Uutta ja vanhaa opetusjärjestelyihin, tarkoituksenmukaisesti: Luku 4 

Yhteiseen tavoitteeseen yhdessä: Luku 4

Turvallinen kouluarki: Luku 5

Sinnikäs ja vastuullinen nuori: Luvut 7 & 8

Kohtaamisen ja käsitteiden kieltä: Luvut 9 & 10

Ohjaten ja kannustaen: Luku 6