Musiikki vauhdittaa kielenoppimista

Musiikki antaa lapselle väylän osallistua ja ymmärtää, kun yhteistä kieltä ei vielä ole tai sen osaaminen on vähäistä. Musiikilla saadaan aikaan positiivisia oppimiskokemuksia, sillä se rakentaa lapsen itseluottamusta ja motivaatio oppia uutta kasvaa.

Musiikilla ja kielellä on paljon yhteistä: äänteiden rytmi ja kesto, äänen intonaatio sekä sointi. Monet tutut lastenlaulut rakentuvat lukuisista toistoista niin sanoissa kuin musiikissa ja juuri tämä toistuvuus altistaa lasta kielen eri osille, kuten sanoille ja muodoille.

Miten hyödyntää musiikkia S2-opetuksessa?

Musiikin kuunteleminen, laulaminen, laululeikit ja lorut ovat lapselle tehokkaita tapoja painaa mieleen asioita.

Laulut ovat usein helppoja muistaa ja niiden melodia auttaa oppimaan paremmin myös sanastollisia ja rakenteellisia asioita. Eräs kohtaamani viisivuotias lapsi ei osannut vielä luetella numeroita suomeksi, mutta tutun laulun avulla hän pystyi laulamaan numerot oikeassa järjestyksessä.

Opitut sanat on myös helpompi palauttaa mieleen laulusta tutun melodian avulla. Mieti vaikka omaa lapsuuttasi: muistatko lapsuudesta tuttujen laulujen sanat puheena vai alatko automaattisesti laulaa niitä mielessäsi?

Laululeikkien avulla sanojen ja niiden merkityksien oppiminen tehostuu, kun oppimisprosessiin kuuluu musiikin lisäksi myös liikettä. Eräs kolmevuotias lapsi esimerkiksi muisti vuodenaikojen nimiä laululeikin avulla.

Monipuolinen tekeminen innostaa lasta osallistumaan ja oppimaan.

Lorujen käyttö taas parantaa lapsen kykyä erottaa ja tunnistaa erilaisia äänteitä ja vaikuttaa näin myös muihin kielellisiin taitoihin, kuten puheen tuottamiseen, kielioppitaitoihin ja kielelliseen tietoisuuteen.

Laulujen ja lorujen variointi vastakohtaparien avulla (hidas – nopea, hiljaa – kovaa) on keino innostaa ja vauhdittaa lapsen kielenoppimista.

Variointi myös lisää kuin huomaamatta toistoja opeteltavalle asialle. Kun käytettävissä lauluissa ja loruissa on riittävän vähän sanoja, se helpottaa osallistumista ja innostaa lasta oppimiseen.

Ryhmän pieni laulusto pitää opeteltavan sanaston kielenoppijalle tarpeeksi tiiviinä. Kielenoppijan näkökulmasta laulusta hauskemman tekevät siihen liittyvät huudahdukset kuten “tööt”, “kvaak”, “hui” tai “jee”, koska niiden kautta kielenoppija pääsee näiden avulla heti mukaan lauluun, vaikka ei vielä muita sanoja osaisikaan.

Musiikin avulla kieltä opettavan muistilista

• Tärkeää laulun- tai lorunopetuksessa ovat vuorovaikutus, katsekontakti ja selkeä tunneilmaisu.
• Laulu ja äänenkäyttö: ääni mukautuu esim. surulliseen, iloiseen ja vihaiseen ilmaisuun ja eri voimakkuuksiin.
• Liike esim. laululeikit ja jumppaleikit
• Soitto kehosoittimella taputuksin tai rytmisoittimilla
• Apukuvat auttavat lasta hahmottamaan laulun kulkua ja tärkeitä sanoja
• Vastakohtaparit esim. hiljaa – kovaa, suuresti – pienesti, nopeasti – hitaasti, iloisesti – surullisesti
• Esineet, kuten lauluun liittyvä pehmolelu tai käsinukke
• Sensomotorisuus, jotain mitä koskettaa tai nostaa vaikka pussista

_Lähteet:

_{Huotilainen Minna: Aivot uuteen asentoon – hyöty irti musiikin sivuvaikutuksista, opettaja.fi}

_{Koski-Lammi Milja, 2017: Musiikin erilaiset merkitykset suomen kielen oppimisessa toisena kielenä – Opettajien näkökulma. Kasvatustieteen ja suomen kielen pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto.}

_{Paasolainen Tuuli: Musiikin monipuoliset mahdollisuudet lapsiryhmissä – Tutkittua varhaiskasvatuksesta}

_{Pohjo Katriina, 2023: Musiikki opetusmenetelmänä S2-opetuksessa – Tapaustutkimus opettajan mahdollisuuksista käyttää musiikkia S2-oppiaineen opetuksessa. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto.}