Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun projektiasiantuntija, varhaiskasvatuksen kehittämispalvelut.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua Vantaalla
Kaksi vuotta antaa enemmän aikaa tärkeiden taitojen opetteluun. Ryhmässä toimimista ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan esiopetusryhmissä päivittäin.
Kuva: Vantaan kaupunki / Sercan Alkan
Sisältö
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on ollut käynnissä syksystä 2021. Vantaalla kokeilussa on mukana 26 päiväkotia, joissa lapset ovat aloittaneet esiopetuksen vuotta aikaisemmin viisivuotiaana.
Nyt toinen kokeiluvuosi on juuri päättynyt ja kaksi vuotta esiopetusta käyneet lapset siirtyvät syksyllä perusopetuksen ensimmäiselle luokalle. Kesän jälkeen osa lapsista jatkaa vielä toiseen eskarivuoteensa. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu päättyy keväällä 2024.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilulle on luotu valtakunnalliset kokeilun opetussuunnitelman perusteet. Niiden pohjalta jokainen kokeilun kunta on laatinut oman paikallisen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman. Vantaalla kokeilussa korostetaan inkluusiota, eheytyvää kokonaispäivää ja pedagogista dokumentointia.
Olen projektiasiantuntijana vieraillut vantaalaisissa kokeilupäiväkotien ryhmissä tämän toimintavuoden aikana ja nähnyt hienoja kaksivuotisen eskarin toteuttamisen tapoja!
Jokainen kokeilun ryhmä on omanlaisensa. Lasten kiinnostuksen kohteet ja ryhmästä nousevat ilmiöt vaikuttavat toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Kivijalkana on kuitenkin kokeilun opetussuunnitelma. Sen pohjalle Vantaankin kokeilun pedagoginen toiminta on rakentunut.
Pedagogisen dokumentoinnin työtapa tärkeässä roolissa
Erilaiset luontoon liittyvät havainnot, kulkuneuvot ja supersankarit sekä häät ovat esimerkkejä teemoista, jotka ovat kiinnostaneet kaksivuotisen esiopetuksen ryhmien lapsia. Muun muassa näiden aiheiden parissa ryhmät ovat edenneet leikkiä ja tutkimista hyödyntäen.
Toimintaa dokumentoimalla ja yhdessä näiden dokumenttien äärellä olemalla lapsilla on mahdollisuus olla arvioimassa aktiivisesti oman eskariarkensa toteutumista. Samalla he pääsevät muokkaamaan muun muassa oppimisympäristöään.
Opettajat ovat nähneet pedagogisen dokumentoinnin ryhmissä osin haasteellisenakin. He ovat esimerkiksi pohtineet, miten lasten osallisuuden mahdollisuuksia voidaan vielä lisätä ja huoltajien roolia kasvattaa. Lisäksi opettajat ovat tuoneet esiin, pitäisikö pedagogista dokumentointia avata konkreettisemmin opetussuunnitelmassa, jotta sitä olisi helpompaa toteuttaa yhdenmukaisesti.
Toisaalta opettajat ovat pitäneet myös hyvänä, että opetussuunnitelmassa on väljyyttä. Se mahdollistaa pedagogisen dokumentoinnin toteuttamisen eri tavoin ryhmien arjessa. Muun muassa piirtämällä, valokuvaamalla sekä unelmakarttojen ja projektiseinien avulla ryhmissä on tehty toimintaa näkyväksi. Näihin dokumentteihin on palattu eskarin edetessä yhdessä lasten kanssa.
Ryhmäytymistä ja kaveritaitojen harjoittelua
Toisen kokeiluvuoden alussa usean ryhmän henkilöstö havaitsi, että lapset olivat pidemmällä ryhmäytymisessä ja kaveritaidoissa kuin tavallisesti eskarin alkaessa. Tämä johtuu opettajien mukaan siitä, että näitä taitoja on ehditty harjoittelemaan jo viisivuotiaana ensimmäisen eskarivuoden aikana.
Monessa Vantaan kokeiluryhmässä on lapsia eri kieli- ja kulttuuritaustoista. Inklusiivisten arvojen mukainen toimintaympäristö on muovautunut sellaiseksi, että lapsen on siinä helppo toimia. Inklusiivisuus tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kaikki lapset ovat mukana ja osallisena.
Selkeä ja ennakoitava päivärytmi ja lasta osallistava sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta kehittävä toiminta mahdollistavat lapsen kiinnittymisen ryhmään ja sen toimintaan. Opettajat ovat havainneet, että eskarin arkeen sisältyvät pienet vastuutehtävät motivoivat lapsia ja sitouttavat toimimaan yhdessä osana ryhmää.
Osaamisen jakamista ja toisilta oppimista
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa kannustetaan kahden ikäluokan lapsia yhteiseen toimintaan. Monissa Vantaan kokeilun päiväkodeissa on lähdetty kokeilemaan suunnitelmallista yhteistä tekemistä viisi- ja kuusivuotiaiden kanssa.
Henkilöstö on havainnut lasten yhteistyön hedelmälliseksi vertaisoppimisen näkökulmasta. Kahden ikäluokan pienryhmissä on esimerkiksi leikitty, liikuttu ja pelattu niin sisällä kuin ulkona. Joissain päiväkodeissa on pidetty säännöllisiä yhteisiä aamupiirejä viikoittain, jossain on oltu yhteisen pidempikestoisen teeman äärellä tai toimittu yhdessä pajapäivien tapaan. Monissa päiväkodeissa kokeilun molemmat ikäluokat ovat tehneet myös yhteisiä metsäretkiä säännöllisesti.
Eskarin henkilöstö on nähnyt yhteistyön lisääntymisen pääosin erittäin positiivisena vastuunjaon, osaamisen jakamisen ja toisilta oppimisen näkökulmasta. Toki se on myös haastanut henkilöstöä löytämään aikaa ja uudenlaisia yhteisiä työskentelytapoja.
Joissain päiväkodeissa ryhmät on kokeilun alkaessa muodostettu niin, että niissä on sekä viisi- että kuusivuotiaita lapsia. Toisissa päiväkodeissa ryhmiä on muodostettu näin jo aiemminkin. Toimintaa on kuitenkin eriytetty myös ikäryhmittäin, jotta varmistetaan kuusivuotiaiden eskareiden oppimaan oppimisen taitojen vahvistuminen ennen kouluun siirtymistä.
Mitä kokeilun jälkeen?
Kokeilun vaikutuksia tullaan selvittämään monitieteisessä tutkimuksessa, jota toteuttavat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT sekä Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistot.
Valtakunnallisen tutkimuksen osa-alueita ovat mm. kokeilu- ja verrokkipäiväkodeissa lasten kanssa tehtävät arviointitehtävät, opettajille suunnatut kyselyt sekä pienemmällä otannalla toteutettu lasten haastattelu- ja valokuva-aineiston kerääminen.
Vantaalla kaikki tutkimuksen osa-alueet on saatu tehtyä todella hienosti. Suuri kiitos tästä kuuluu kokeilu- ja verrokkiryhmien henkilöstölle! Perusopetuksen ensimmäisellä luokalla kokeilun ikäluokkien lapset tekevät vielä kertaalleen arviointitehtävät.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut huhtikuussa 2023 tutkijoiden koostaman väliraportin, jossa on tarkasteltu tähän mennessä tehtyjä huomioita. Keväällä 2025 saamme lukea lisää kokeilun vaikuttavuuden tuloksista, kun tutkijat julkaisevat tutkimuksen loppuraportin.
Jos kaksivuotinen esiopetus laajenee jossain vaiheessa valtakunnalliseksi, niin Vantaalla ollaan tietoisempia, miten toimintaa kannattaa lähteä edistämään. Nyt meneillään olevan kokeilun aikana kerätään ylös toimivia käytänteitä, joita voidaan hyödyntää, jos eskarista tulee pysyvästi kaksivuotinen.