Valtakunnallisessa työllisyysfoorumissa toiveikkaita näkymiä työllisyyden kehitykseen
Vuoden suurin valtakunnallinen työllisyystapahtuma kokosi kolmesataa asiantuntijaa, päättäjää ja vaikuttajaa Vantaalle. Valtakunnallinen työllisyysfoorumi muodosti työllisyyden näkymistä ja nykyhetkestä toiveikkaan kuvan, joka auttaa pohtimaan kuntien ja työllisyysalueiden seuraavaa lukua.
Valtakunnallinen työllisyysfoorumi kokosi yhteen kolmesataa asiantuntijaa, päättäjää ja vaikuttajaa keskustelemaan työllisyyden innovaatioista, lakimuutoksista ja tarpeista. Kuva Pinja Kiviranta, FCG.
Työllisyysfoorumi käynnistyi tulevaisuuskuvien herättämisellä. Mikä merkitys hyvien asioiden esiin nostamisella on isossa kuvassa esimerkiksi tavallisten ihmisten osto- ja kasvuvoiman nostattamisessa?
– Tulevaisuus kirjoitetaan itse, eikä tulevaisuus ole ennalta päätetty, tulevaisuusmuotoilija ja kirjailija Minna Koskelo totesi puheenvuorossaan.
Tulevaisuuspuheessa korostuu työvoimaviranomaisten valtakunnallinen rooli olla luomassa niitä puhetapoja, joilla työllisyydestä ja sen tilanteesta Suomessa käydään keskustelua.
Työtuntien määrän kasvu työtaloudessa kertoo paremmasta suunnasta
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä piti informatiivisen puheenvuoron Suomen työllisyystilanteesta Pohjoismaisessa vertailussa.
Pylkkäsen mukaan työvoiman määrä Suomessa kasvaa, ja samalla työvoiman ulkopuolella olevien määrä on vähentynyt vuodesta 2015 alkaen.
– Vaikka se ei vielä työllisyys ja työttömyysasteessa näy, niin tehdyt tunnit työtaloudessa kasvavat. Tämä tarkoittaa, että olemme menossa parempaan suuntaan, Pylkkänen kiteytti.
Pylkkönen korosti kuntien ja työllisyysalueiden työvoimaviranomaisen rooli koulutuspolitiikan ja osaamistarpeiden ennakoinnissa.
– Oikealla koulutuspolitiikalla ja osaamistarpeiden ennakoivalla täydentämisellä on äärettömän tärkeä merkitys tässä ajassa. Muuten kohtaanto työmarkkinoiden tarvitseman työvoiman ja tarjolla olevan osaamisen välillä kärsii. Tässä kuntien rooli tuleekin vahvasti esiin työmarkkinoiden tarpeiden kuulostelussa, hän summasi.
Työ- ja elinkeinoministeri Matias Marttinen jakoi huolen nuorten tuen tarpeesta ja koulutuksen merkityksestä nuorten työllistymisen tukemisessa.
Miten puhumme työllisyydestä ja tavoittavatko onnistumiset median?
Osallistujien katseet kääntyivät odottavasti työ- ja elinkeinoministeri Matias Marttisen puheenvuoroon työllisyyspolitiikan tulevaisuuden näkymistä.
Ministeri kiitteli ilahtuneena työllisyysfoorumin onnistunutta tapaa kerätä yhteen koko valtakunnallinen työllisyysasiantuntijuus samaan tilaan.
Marttinen herätti yleisön miettimään, tavoittavatko työllisyysalalla aikaan saadut onnistumiset ja kasvutarinat median.
– Uutiset ovat täynnä pelottelua ja uhkaa, mikä hillitsee kuluttamisen liikkeellelähtöä, hän sanoi.
Onnistumisten ja kasvutarinoiden esille tuomisen merkitys tulevaisuuden muovaamisessa puhututti työllisyysfoorumissa myös tulevaisuusmuotoilija Koskelon puheenvuorossa.
Nuorten työllistymisessä tutkinnon ja koulutuksen suojaava vaikutus
Työ- ja elinkeinoministeriö lanseerasi hiljattain heikoimmassa asemassa olevien nuorten työllistämiseen tarkoitetun työllistämissetelin.
Valmistelu on pitkällä ja uusi tukimuoto tulee työnantajien saataville alkuvuodesta 2026.
– Nuorten työttömyys puhututtaa myös minua aika paljon. Asia on hyvin vakava, työttömiä nuoria on koko Suomessa saman verran kuin kotikaupungissani Raumalla on ihmisiä, Marttinen sanoi.
Ministerin mukaan tutkinto ja koulutus suojaavat nuorta työttömyyskriiseissä, joissa eritoten kouluttamattomat nuoret tippuvat työmarkkinoilta. Marttisen mukaan nuorien suuntautumista kouluttautumiseen tulee vahvistaa.
Työllisyysalueiden palautteella on suuri merkitys valtakunnallisessa työllisyyspolitiikan kehittämisessä
Työ- ja elinkeinoministeri antoi kiitosta kuluneen ensimmäisen vuoden aikana tehdystä työstä työvoimaviranomaisen roolissa. Työllisyysalueiden palautteella on suuri merkitys valtakunnallisessa työllisyyspolitiikan kehittämisessä.
– Toki ongelmia ja toimimattomuuksiakin yhä on, mutta toivon että niitäkin ratkotaan yhdessä. Kuntien jakamat näkemykset ja palaute on erittäin tärkeää siihen, millaista palvelua tulemme tekemään suomalaisille, Marttinen sanoo.
Ministerillä ilmaisi halunsa luoda puitteet, joissa työllisyysalueiden asiantuntijoilla on täydet edellytykset tehdä sitä missä he ovat parhaita: välittää työtä ja auttaa työttömiä työnhakijoita heidän tilanteissaan.
– Teemme kaikkemme, jotta työvoimaviranomaisilla olisi kaikki tarvittava työllistymisen edistämiseksi, hän totesi.
Kuntia Marttinen kannusti ylläpitämään dialogia ministeriön ja valtion edustajien kesken, jotta tieto tavallisten ihmisten tarpeista ja tilanteista todella muuntuu työnhakijoita kokonaisvaltaisesti hyödyttäviksi ja palveleviksi ratkaisuiksi.
Vantaan työllisyyden ja kotoutumisen palvelualueen johtaja Susanna Taipale-Vuorinen (vas.), Toholammin kunnanjohtaja Juho Niemelä sekä johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä kävivät vilkasta keskustelua kuntien ja työllisyysalueiden tulevaisuudesta ja onnistumistarinoiden merkityksestä.
Katseet tulevaisuuteen – kuntien ja työllisyysalueiden seuraava luku
Työllisyysfoorumin loppupuolella katseet käännettiin tulevaisuuteen ja ennakoinnin merkitykseen, kun tapahtuma huipentui paneelikeskusteluun.
– Meidän tulee voida reagoida talouden hyviin käänteisiin, muuten käy niin, ettei ole sopivaa osaavaa työntekijää työpaikkaan, muistutti Anu Tirkkonen Kuntaliitosta.
Kunnilla on keskeinen rooli tiedon välittämisessä ja yhteistyön ylläpitämisessä, jotta osaamistarpeisiin voidaan vastata ajoissa.
Työvoimapalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle nähdään uuden aikakauden alkuna.
– Kunnissa on positiivisempaa näkemystä kuin mitä media antaa ymmärtää, sanoi Toholammin kunnanjohtaja Juho Niemelä ja korosti kuntien roolia tiedon jakajina ja yhteistyön moottoreina.
”Tuhannen taalan paikka pitää osaamistarpeiden tieto liikkeellä”
Tapahtuman osallistujille oli melko selvää, että kunnilla ja työllisyysalueilla on tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa täsmällinen käsitys muuttuvien työmarkkinoiden osaamistarpeista.
Tämä tieto on keskeistä työvoiman osaamistarpeiden vahvistamisessa.
Keskustelijat näkivätkin tulevaisuuden rakentuvan ennakoinnin ja koulutusyhteistyön varaan.
– Tulevaisuuteen tulee suhtautua niin, että suhdannemuutos on jo täällä – että toimintaympäristö on muuttunut, totesi työllisyyden ja kotoutumisen palvelualuejohtaja Susanna Taipale-Vuorinen.
– Meillä on tuhannen taalan paikka pitää osaamistarpeiden tieto liikkeessä, lisäsi Niemelä.
Panelistit olivat myös yhtä mieltä kuntien tarpeesta vaikuttaa lainsäädäntöön niin, että se tukee järjestämislain tavoitteita ja vahvistaa kuntien perustehtävää työllistämisessä.
Ratkaisujen ytimessä nähdään ennakointi ja koulutuspolitiikan kehittäminen.
– Meidän tulee myydä onnistumisen tarinoita ja luoda malleja etenkin nuorille, mitä he voivat tavoitella, Taipale-Vuorinen sanoi.
Yrittäjyydessä monimuotoisuus vauhdittaa kasvua
Paneelissa painotettiin myös yrittäjyyden merkitystä ja ilmapiirin muutosta.
– Pelätäänkö enemmän epäonnistumista kuin innostutaan onnistumisesta? Ilmapiiri tulisi saada käännettyä siihen, ettei se mitään vaikka epäonnistuisi, totesi Harri Jaskari Suomen Yrittäjien johtaja.
Jaskari peräänkuuluttaa rohkeutta kokeilla ja jakaa uusia onnistumistarinoita yrittäjien maailmasta. Myös monimuotoisuuden hyödyntäminen nähtiin konkreettisena keinona vauhdittaa kasvua.
– Miksi me emme näe maahanmuuttajien potentiaalia? Jaskari kysyi ja nosti esille tutkimusdataa, joka osoittaa maahanmuuttajien perustamien yritysten kasvavan keskivertoa nopeammin.
Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien määrä on kasvussa ja nämä yrittäjät työllistävät myös maahan muuttaneita työnhakijoita. Suunta on Jaskarin mukaan oikea.
Panelistien mukaan kunnilla on keskeinen mahdollisuus vaikuttaa puheeseen ja käsityksiin siitä, mitä maahan muuttaneen työntekijän palkkaaminen työnantajalta edellyttää.
– Suomessa päästään irti rasistisesta ajattelusta, kun maahan muuttaneita nähdään aktiivisina erilaisissa positiossa, Taipale-Vuorinen summasi.
Monimuotoisuuden mahdollistaman yrittäjäpotentiaalin ja kasvupuheen ylläpitäminen nähtiin keskeisenä myös jatkossa.
Vantaan työllisyyspalveluiden päällikkö Marjo Nurminen (vas.), työllisyyden ja kotoutumisen palvelualueen johtaja Susanna Taipale-Vuorinen sekä kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindén olivat kiitollisia onnistuneesta työllisyysfoorumista.
Seuraavaa työllisyysfoorumia vietetään Oulussa vuonna 2026
Kiitämme yhteistyökumppaneitamme FCG:tä ja Kuntaliittoa onnistuneesta tapahtumasta sekä Työllisyysfoorumin ja uusien näkökulmien löytämisen mahdollistamisesta.
Vuoden 2026 Työllisyysfoorumin järjestämispaikkana toimii Oulu. Vantaa vuorostaan kiittää lämpimästi kaikkia tänä vuonna paikalle saapuneita osallistujia!
