Vanhemmat mukaan -toiminta saattaa koulun ja päiväkodit lähemmäs perheitä ja syventää keskusteluyhteyttä

Uutinen

Lähtökohtana Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeen toiminnassa on ollut maahanmuuttajavanhempien suomen kielen oppiminen käytännönläheisen tekemisen avulla. Toiminnassa maahanmuuttajavanhemmilla on ollut mahdollisuus päästä oman kiinnostuksensa pohjalta päästä tutustumaan myös varhaiskasvatukseen ja peruskoulumaailmaan osallistumalla mukaan tunneille.

Lehtikuusen koulun rehtorit Elina Kuosmanen ja Tuija Jordan katsovat hymyillen kameraan suuren maailmankartan eteen asettuneina

Lehtikuusen koulun rehtorit Elina Kuosmanen ja Kaisa Jordan ovat kokeneet koulunsa osallistumisen Vanhemmat mukaan -hankkeeseen erittäin arvokkaana toimintana koululle. Maahanmuuttajavanhempien osallistuminen koulun tunneille on parantanut merkittävästi vuorovaikutusta kotien ja koulun välillä.

Monet koulut ja päiväkodit ovatkin avanneet ovensa Vamu-vanhemmille ja tahtovat nyt jakaa ilosanomaa onnistumisista sekä toiminnan positiivisista vaikutuksista.

Lehtikuusen koulun rehtori Elina Kuosmanen ja apulaisrehtori Tuija Jordan ovat olleet mukana Vamu-toiminnassa sen alkuvaiheista lähtien. Heidän koulunsa kuului ensimmäiseen pilottiryhmään, ja hyvien kokemusten myötä toiminta on jatkunut jo seitsemän vuoden ajan. 

"Ajattelin, että tässä on tiettyjä haasteita, mutta niitä on tullut yllättävän vähän," Elina kertoo. "Tämä yhteistyö on vaikuttanut pitkäkestoisesti koulurauhaan ja vanhempien näkemyksiin koulusta."

Vanhempien oma mielenkiinto perustana osallistumiselle perusopetuksen tunneille tai varhaiskasvatuksen toimintaan

Vanhempien osallistuminen perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen tunneille on perustunut osallistuneiden omaan mielenkiintoon. Nämä vanhemmat ovat esimerkiksi olleet kiinnostuneita näkemään millainen Suomen peruskoulu- tai varhaiskasvatusjärjestelmä oikein on. Vaihtoehtoisesti he ovat olleet kiinnostuneita koulunkäynnin avustajan työstä tai varhaiskasvattajan työstä. 

Viime vuonna 2024 hankkeen piirissä oli 190 osallistujaa, joista alle kaksikymmentä osallistui peruskouluopetukseen ja vajaa toiset parikymmentä osallistujaa osallistui varhaiskasvatuksen ryhmiin.

Koulumaailmoissa, kasvatustyössä sekä sen arvostuksessa on esimerkiksi saattanut olla merkittäviä kulttuurillisia eroja vanhempien alkuperäiseen kotimaahan. Tutustumisen myötä vanhemmat ovat olleet esimerkiksi luottavaisempia omien lastensa laittamisesta kouluun tai päiväkotiin, millä on suuri merkitys lasten integroitumiselle osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja vertaiskohtaamisia. 

Koulumaailmaan on lähtenyt tutustumaan myös sellaisia maahanmuuttajavanhempia, joilla on entuudestaan ollut opettajan koulutuskotimaastaan, mutta koulutuksen tunnistaminen Suomessa on haastavaa. Vamu on antanut mahdollisuuden lähteä liikkeelle kiinnittymään Suomen koulutusjärjestelmään niille vanhemmilla, joilla on jo osaamista vaikkei eteneminen ole virtaviivaista.

”Vanhemmat oppivat, miten lapsille opetetaan suomen kieltä ja muita oppiaineita”

Rehtorit korostavat, että Vamu-toiminta tarjoaa vanhemmille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua suomalaiseen koulumaailmaan käytännön kautta. "Vanhemmat oppivat, miten lapsille opetetaan suomen kieltä ja muita oppiaineita, ja millaista suomalaisen koulun pedagogiikka on," Jordan kuvailee. 

Kuosmanen lisää, että vanhemmat saavat aivan uuden näkökulman koulun arvoihin ja toimintatapoihin – paljon enemmän kuin pelkän vanhempainillan tai kotitiedotteen kautta.

Vanhemmat muodostavat myös omia verkostojaan koulutoiminnassa ja saavat arvokasta vertaistukea toisiltaan. "Monet heistä ovat hyvin samanlaisessa tilanteessa ja he pystyvät löytämään omia polkujaan myös paremmin vertaistuen myötä," Kuosmanen sanoo.

Jordanin ja Kuosmasen mielestä Vamu-toiminta hyödyttää toimintaan osallistuvien maahanmuuttajavanhempien lisäksi koko kouluyhteisöä avoimuuden ja keskustelun lisääntymisen myötä.

Vamu hyödyttää koko koulun toimintaa ja ottaa vanhemmat osaksi kouluyhteisöä

Vamu-toiminnan vaikutukset ulottuvat rehtoreiden mukaan yksittäisiä vanhempia laajemmalle koko kouluyhteisöön. "Koulurauha on yksi iso hyöty – kodilla on tietoa ja taitoja oppilaan koulunkäyntiä varten," Kuosmanen toteaa. Vanhemmat vievät kotiin positiivisia kokemuksia, jotka heijastuvat koko perheen arkeen. 

"Lapset lähettävät viestiä kotiin, että puhu äidille – ja me lähetämme monikielisiä esitteitä, että meille voi tulla käymään”, rehtorit kertovat. Osallistuvien opettajien tärkein tehtävä on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa sekä lapset että aikuiset uskaltavat keskustella ja olla läsnä.

"Meillä on paljon kokemusta siitä, että Vamu-äiti tai -isä luo kieliyhteisöönsä positiivisia signaaleja koulusta. Hyvä sana kulkee, kun vanhemmat puhuvat toisilleen, Kuosmanen kiteyttää.

Maahanmuuttajavanhemmat pääsevät näkemään koulun toimintaa läheltä ja sitä, millaisia rooleja aikuisilla on koulumaailmassa sekä miten jokainen työskentelee oppilaiden parhaaksi. Käytännön ja konkretian todistaminen lisää merkittävästi ymmärrystä ja vanhempien arvostusta koulun arkea kohtaan.

Rehtorit kannustavat myös muita kouluja lähtemään Vamu-toimintaan

Rehtorit korostavat, että Vamu-toiminta ei ole kuormittavaa, kun toiminnan rakenteet ovat kunnossa ja kaikille osapuolille selvät. "Meidän opettajamme saavat itse valita osallistumisensa, ja Vamu-valmentaja kantaa vastuun mahdollisista haasteista," Kuosmanen kertoo. Selkeät päivät, tilat lapsiparkille ja sujuva tiedonkulku valmentajan kanssa ovat avain onnistumiseen.

"Meillä ei ole korkean hierarkkiset rakenteet, ja pyrimme rakentamaan ilmapiirin, jossa kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita. Kun toimintamme on avointa ja näkyvää, hyvä lähtee siitä kasvamaan”, vararehtori Jordan sanoo.

Vamu-toiminta on avannut monille vanhemmille uusia polkuja työelämään. "Vaikka vanhempi olisi ollut Suomessa jo vuosia ilman selkeää omaa tietä, Vamu voi olla se käännekohta," Kuosmanen toteaa. Vanhemmat oppivat suomen kieltä, työelämätaitoja ja saavat rohkeutta ottaa uusia askelia.

"On ilo, että olemme voineet kouluna vaikuttaa edes pienesti aikuisten elämiin tarjoamalla mahdollisuuden tutustua kouluun ja vahvistaa suomen kielen taitoa”, Kuosmanen nyökkää.

Molemmat rehtorit kannustavat muitakin kouluja lähtemään mukaan Vamu-toimintaan. "Tämä toiminta on loistava kokonaisuus, joka sujuvoittaa kouluarkea ja tukee yhteistyötä vanhempien kanssa," Kuosmanen kiteyttää.

Rehtoreiden mukaan Vamu-toiminta lisää ennen kaikkea avoimuutta, rohkeutta ja yhteisöllisyyttä koulun sisällä. "Tästä tulee niin hyvä mieli, kun kuulee niitä onnistumistarinoita. Miksi ei lähtisi mukaan?”, Jordan hymyilee.

Lue lisää Vamusta

Lue lisää aikaisemmasta uutisestamme tästä, miten Vamu-toiminta on ollut tärkeä mahdollisuus monelle maahanmuuttajavanhemmalle tutustua matalalla kynnyksellä moniin julkisen sektorin palveluihin.

Avainsanat

Maahanmuutto Peruskoulut Kotoutuminen