Yhteinen nuotio, yhteinen suunta – Vantaa tarttuu segregaation ehkäisyyn uudella aluemallilla

Kaupungin johtoryhmä päätti lokakuussa 2024 perustaa kaksivuotisen, toimialarajat ylittävän segregaation ehkäisyn toimintaohjelman jatkona aiemmin tehdylle segregaation ehkäisytyölle. Ohjelma käynnistyi 1.1.2025, ja sen tavoitteena on koota, yhdistää ja kehittää kaupungin toimintaa alueellisen eriytymisen pysäyttämiseksi.  

– Segregaatio ei ole yhden toimialan ongelma eikä sitä voi ratkaista yksittäisillä hankkeilla. Tarvitaan yhteinen ymmärrys, yhteiset tavoitteet ja rakenteet, jotka tukevat arjen yhteistyötä, sanoo kehittämispäällikkö Niina Korko.  

Poikkihallinnollinen ohjelma, yhteinen vastuu  

Toimintaohjelman rakentamista johtaa ohjelmajohtaja Hannu Rusama. Ohjelmatiimissä ovat mukana kehittämispäälliköt Niina Korko (Kasosta) ja Mari Jaakonaho (Katosta). Ohjelma toimii poikkileikkaavasti kaikilla toimialoilla, ja sen tavoitteet sekä toimenpiteet rakennetaan tiiviissä yhteistyössä palvelualueiden kanssa.  

Käytännössä ohjelmassa keskitytään muutaman alueen kehitykseen, joihin kuuluvat Korso–Koivukylä, Myyrmäki, Hakunila, Kivistö–Aviapolis ja Tikkurila. Työtä tehdään laajassa yhteistyössä muun muassa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, poliisin, järjestöjen sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa.  

– Yhteistyö ei ole vain mukava lisä, vaan välttämättömyys. Alueiden ilmiöt näkyvät samanaikaisesti asumisessa, koulutuksessa, työllisyydessä ja turvallisuudessa – siksi myös ratkaisut syntyvät vain yhdessä, Niina korostaa.  

Uusi aluemalli tuo selkeyttä ja yhteisen tilannekuvan  

Osana segregaation ehkäisyn toimintaohjelmaa luodaan Vantaalle uudenlainen poikkihallinnollinen aluemalli. Mallin ytimessä ovat taktiset aluejohtoryhmät, jotka kokoavat yhteen eri toimialojen, kumppaneiden ja tiedon näkökulmat.  

Aluemalli ei tarkoita kokonaan uutta työtä, vaan uudenlaista tapaa jäsentää ja johtaa jo olemassa olevaa tekemistä. Päätökset ja priorisoinnit perustuvat yhteiseen alueelliseen tilannekuvaan, ei yksittäisiin havaintoihin tai irrallisiin toimenpiteisiin.  

– Aluemalli auttaa hahmottamaan, miksi tietyillä alueilla tarvitaan enemmän panostuksia ja miksi vaikutukset syntyvät usein vasta ajan kanssa. Se tuo työhön pitkäjänteisyyttä ja realismia, Niina kuvaa.  

Uuden toimintamallin tueksi järjestetään vaiheittain käynnistyville viidelle aluejohtoryhmälle johtoryhmäkohtaista sparrausta, jota toteutetaan kuukausittaisten kokousten yhteydessä. Sparrauksen tavoitteena on tukea muutosta, vahvistaa yhteistä ajattelua ja varmistaa, että aluemalli juurtuu osaksi arkea.  

Mitä aluemalli tarkoittaa henkilöstölle?  

Henkilöstön näkökulmasta aluemalli on ennen kaikkea tapa tuoda selkeyttä, tukea ja merkityksellisyyttä työhön. Työ ei ole irrallisten toimenpiteiden ketju, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa jokaisen panos linkittyy yhteisiin tavoitteisiin.  

Henkilöstön rooli on keskeinen myös alueellisen ymmärryksen rakentamisessa. Arjen havainnot, ammattilaisten kokemus ja paikallistuntemus ovat olennainen osa yhteistä tilannekuvaa.  

– Työntekijät eivät ole vain toteuttajia, vaan aktiivisia tiedon tuottajia ja kehittäjiä. Ilman heidän havaintojaan ja kokemustaan aluemalli jäisi helposti liian etäiseksi, Niina sanoo.  

Pitkäjänteistä työtä yhteisen suunnan eteen  

Segregaation ehkäisyn teema jatkuu myös tulevassa strategiassa Myönteisen aluekehityksen ohjelman kautta, joka on yksi kaupungin kuudesta strategisesta ohjelmasta. Tämä korostaa työn pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista yli valtuustokausien.  

Aluemalli ei lupaa nopeita ratkaisuja, mutta se tarjoaa yhteisen suunnan, rakenteet ja mahdollisuuden tehdä vaikuttavaa työtä yhdessä – saman nuotion äärellä.  

– Kun suunta on yhteinen, myös arjen työ tuntuu merkityksellisemmältä. Silloin tiedämme, miksi teemme tätä ja kenen hyväksi, Niina tiivistää.