Aina ensin tulevat lapset – inklusiivisuudessa on pohjimmiltaan kyse ihmiskäsityksestä

Varhaiskasvatuksessa inkluusio nähdään laajasti kaikkia lapsia koskevana ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvänä periaatteena, arvona ja ajattelutapana. Inklusiivisiin periaatteisiin kuuluu muun muassa yhdenvertaisuus, moninaisuuden arvostaminen, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja oikeus saada tarvitsemaansa tukea. Se ei ole valinta, vaan sillä turvataan kaikkien oikeus olla yhteisön jäseniä ilman ehtoja.

Jokaisessa lapsiryhmässä tulee siis järjestää tukea, jos lapset sitä tarvitsevat, ja kaikilla varhaiskasvatuksen työntekijöillä on velvollisuus osallistua tuen antamiseen. Tuki suunnitellaan aina pedagogisesti siten, että lapsen osallisuus, oikeus oppia ja toimia osana vertaisryhmää toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Matarin päiväkodin johtaja Piamarjut Hämäläinen kertoo, että inkluusion periaatteiden toteutuminen vaatii vahvaa yhteishenkeä ja samojen arvojen jakamista työyhteisössä.

– Inkluusio on vaatinut minulta johtajana vahvaa visiota. Olen savolainen, koko kylän kasvattama lapsi. Minun on ollut helppo luottaa siihen, että hankin ympärilleni ihmisiä, jotka ymmärtävät tämän työn valtavan merkityksen ja ovat valmiita jakamaan kanssani sen vision. Tärkeintä on yhteisöllisyys – se, että teemme yhdessä asioita. Inkluusio on siis yhteisöllisyyden sivutuote, sanoo Piamarjut.

Inkluusion täysipainoista toteutumista turvaamaan on tehty muutos varhaiskasvatuslakiin, joka astuu voimaan elokuussa 2022. Lakimuutos vahvistaa jokaisen lapsen oikeutta tukeen, sillä riittävän varhain aloitettu ja oikeanlainen tuki on merkittävä lapsen koko tulevalle oppimispolulle. Vaikka inkluusio käsitteenä on noussut pintaan yleisessä keskustelussa vasta viime vuosina, Suomi on jo vuosikymmenten ajan sitoutunut inkluusion periaatteisiin (mm. Unescon Salamancan julistus 1994), ja ne on kirjattu myös Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. 

– Tässä on pohjimmiltaan kyse ihmiskäsityksestä ja arvojen johtamisesta. Yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan sama asia kuin inkluusio eikä se riitä pedagogiseksi tueksi lapsille, vaikka yhteisöllisyys kyllä edesauttaa inkluusion toteutumista todella paljon. Pidän tulevaa lakimuutosta todella tervetulleena, koska on olemassa lapsia, jotka oikeasti tarvitsevat lisäresursseja, toteaa Piamarjut.

Jokaisella päiväkodin aikuisella on vastuu lapsista

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää vahvan yhteisöllisyyden lisäksi Piamarjutin mukaan rohkeutta puuttua tarvittaessa tilanteisiin työyhteisössä.

– Arvojen mukaista toimintaa pitää ylläpitää ja edellyttää kaikilta. Epäammatilliseen käyttäytymiseen puuttuminen ei ole vain johtajan vaan koko yhteisön tehtävä, painottaa Piamarjut.

Piamarjut näkee tärkeänä, että jokainen työntekijä tuntee kaikki päiväkodin lapset ja kantaa vastuun muistakin kuin oman ryhmän lapsista. Perehdyttämisvaiheessa Piamarjut haluaa uuden työntekijän ymmärtävän, mitä yhteisöllisyys Matarissa tarkoittaa ja millaisia arvoja päiväkodissa halutaan pitää yllä.

– Minun maailmassani lapset tulevat aina ensin. Minulle maksetaan palkkaa siitä, että lasten hyvinvointi lisääntyy. Ei ole olemassa sellaista, että ”asia ei kuulu minulle, koska ei ole minun ryhmäni lapsi”. Meillä kaikilla on täällä aikuisen vastuu, huomauttaa Piamarjut.

Kaikki lähtee työyhteisöstä

Jokaisella on tarve kuulua johonkin ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Sama pätee työntekijöihin, ja siksi inklusiivisten arvojen on toteuduttava myös työyhteisössä. Matarin varhaiskasvatuksen opettaja Paula Virta ja lastenhoitaja Helena Luoma vahvistavat, että yleinen arvostuksen ja huomioimisen ilmapiiri siirtyy myös lapsiin.

– On rikkaus, että me työntekijät olemme kaikki erilaisia ja meillä on omat vahvuusalueemme. Täällä kaikkia arvostetaan, mikä vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme. Pohdimme ja reflektoimme toimintaamme myös paljon. Kun kaikilla lapsilla on hyvä ja turvallinen olo, he uskaltavat tuoda äänensä kuuluville, sanoo Helena.  

Paula alleviivaa turvallisen ilmapiirin ja henkilöstön hyvinvoinnin merkitystä inkluusioajattelussa. Hän myös näkee päiväkodin johtajan roolin tärkeänä yhteisöllisyyden ylläpitäjänä.

– Meillä on täällä osaavaa henkilökuntaa, turvallinen ilmapiiri ja hyvä olla. Piamarjut tukee henkilöstömme hyvinvointia. Lisäksi meillä on lämpimät välit lasten vanhempiin, joka edesauttaa lasten tarpeiden huomioimista, kertoo Paula.

Matarin päiväkodin asiakkaana 3 lapsensa kanssa 12 vuotta ollut Tiina Nieminen iloitsee siitä, että päiväkodissa on aina lämmin tunnelma ja hyvä ilmapiiri. Yhteisöllisyys on päiväkodissa levinnyt myös lasten vanhempien toimintaan.

– Arvostan todella Piamarjutia muun muassa siksi, että hän tuntee jokaisen lapsen päiväkodissaan, ja on onnistunut luomaan ilmapiirin ja työyhteisön, että siellä viihdytään. Työntekijöiden vaihtuvuus on todella pientä. Isojen asioiden lisäksi myös pieniin juttuihin panostetaan Matarissa, kuten siihen, että lapset otetaan aina todella lämpimästi aamulla vastaan. Lisäksi me vanhemmat kokoonnumme aina ajoittain tekemään kivoja projekteja kaikkien päiväkodin lasten hyväksi, kertoo Tiina.