Millaisia kaupallisia palveluja Vantaan keskustoissa on tulevaisuudessa? Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli selvitystä

Selvityksessä todetaan, että Vantaalla on kysyntää erityisesti monipuolisille supermarketeille, jota myös asiakkaat toivovat. Pelkillä lähikauppojen rakentamisella ei ratkaista kaupan palveluverkkoa vaan tarvitaan myös vaihtoehtoja ja laajemman valikoiman ja suuremman kokoluokan myymälöitä. Palveluverkon laajentumiselle on kysyntää tulevaisuudessa ympäri Vantaata. Perinteisten toimijoiden lisäksi etniset kaupat hakevat pienehköjen supermarketkokoluokan myymälätiloja. Myös itsepalvelumyymäläkonseptien odotetaan kehittyvän ja kaupan ja palvelujen nivoutuvan yhä voimakkaammin yhteen.

Edellisen palveluverkkoselvityksen jälkeen (2015) on Vantaalle avattu kolme uutta Lidliä (Aviapolis, Myyrmäki ja Rajatorppa), yksi S-market (Tikkurila) ja yksi K-market on muuttunut K-supermarketiksi. Uusia lähikauppoja tai korttelikauppoja on tullut Tikkurilan keskustaan Kivistöön, Askistoon ja Leinelään.

Jokaisessa keskustassa, Martinlaaksoa ja Länsimäkeä lukuun ottamatta, on tuleva asukasmäärä väestöarvioiden mukaan niin suuri, että niissä olisi hyvä varautua 1‒2 hypermarkettiin, nykyiset hypermarketit mukaan lukien. Uutta kysyntää on myös nykyistä pienemmille hypermarketeille. Hypermarketit toimivat yleensä myös alueellisen verkkokaupan tukikohtana.

Selvitystyön yhteydessä on haastateltu keskeisiä kaupan toimijoita, rakennuttajia ja kiinteistönkehittäjiä. Tavoitteena oli koota toimijoiden näkemyksiä keskustojen kaupalliseen kehittämiseen.

Tutustu kaupan selvitykseen ja sen keskustakohtaisiin tarkasteluihin verkossa

Tapahtuma-areenan kaavoitus Kivistöön etenee

Lautakunta käsitteli Kivistön tapahtuma-areenan asemakaavaa. Arena 3.3.-hankkeen kaava mahdollistaa monitoimiareenan, hotellin sekä ravintola- liike-, urheilu- ja toimistotilojen rakentamisen. Lisäksi kaavalla sallitaan maanalaisen pysäköinti- ja huoltotilan rakentaminen. Toteutuessaan Kivistöön suunniteltu monitoimiareena olisi Suomen suurin sisätapahtuma-areena, jossa esimerkiksi jalkapallo-otteluiden kapasiteetti on noin 17 000 katsomopaikkaa ja konserttitapahtumassa noin 30 000–32 000 asiakaspaikkaa. Areenan yhteyteen suunnitellaan noin 300 huoneen hotellia ja noin 1000 autopaikan pysäköintilaitosta.

Areena sijaitsee Kivistön keskustassa kehäradan eteläpuolella, Kivistön juna-aseman tuntumassa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa kehärataan, idässä Vantaankoskentiehen, etelässä rakentamattomaan metsäalueeseen ja lännessä Hämeenlinnanväylään. Alueen pinta-ala on noin neljä hehtaaria.

Lautakunta päätti poistaa asemakaavamääräyksen: ”alueella tulee tuottaa ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa vähintään 50% rakennusten energian tarpeesta”, ja korvata sen muotoilulla: ”uusiutuvaa energiaa tuottavia ratkaisuja tulee suosia”. Tehdystä muutoksesta äänestettiin, ja lautakunta päätyi uuden muotoilun taakse äänin 10-7. Sosialidemokraattien, Vasemmistoliiton ja Vihreiden lautakuntaryhmät jättivät asiasta eriävän mielipiteen.

Kaavamuutos etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Tikkurilan ja Länsimäen kaavarungot viitoittavat alueiden kehitystä

Lautakunta käsitteli myös Tikkurilan ja Länsimäen kaavarunkoja (asiat 7 ja 8). Tikkurilan kaavarunko tarkastelee Tikkurilan keskustan kehitystä vuoteen 2040 saakka. Se mahdollistaa 10 000 asukkaan ja 4 000 työpaikan lisäyksen alueelle. Tikkurila tiivistyy kestävästi raideliikenteen äärelle. Tikkurilassa on kaikki: asumista, työpaikkoja, tilaa liikkumiselle, vihreää ja virkistystä. Monipuolisen ja kerroksellisen alueen historia näkyy kaupunkikuvassa. Tikkurilan kaavarunko päätettiin jättää pöydälle seuraavaan kokoukseen.
Tutustu Tikkurilan kaavarunkoon

Länsimäen kaavarunko tarkastelee Länsimäen keskustan kehitystä vuoteen 2045 saakka. Se mahdollistaa alueen kasvun noin 2 700 asunnolla eli 4 400 asukkaalla. Uusia työpaikkoja voisi syntyä noin 100 ja ne liittyvät pääasiassa asukkaille tarjottaviin palveluihin. Uutta rakentamista sijoittuu etenkin Länsimäentien varrelle. Länsimäki laajenee myös pohjoiseen, lähelle Porvoonväylää. Länsimäki on vehreä ja saavutettava asuinalue, jolla on hyvät lähipalvelut ja josta löytyy sopivia asuntoja monenlaisiin elämäntilanteisiin. Asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun äänestettiin. Lautakunta päätyi pohjaesityksen taakse äänin 14-3. Lautakunta lisäsi asiaan pöytäkirjalausumia, jotka koskivat ekologisen käytävän varmistamista Fazerilassa, riittävien luontoselvitysten tekemisen tarvetta sekä läheisen Västerkullan kartanon kulttuurihistoriallisen arvon huomioimista. Tarkat sanamuodot tulevat kokouksen pöytäkirjaan. Länsimäen kaavarunko etenee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja sitä käytetään ohjeena alueen asemakaavoituksessa.
Tutustu Länsimäen kaavarunkoon

Alkavia asemakaavatöitä

Jokiniemessä Pellavapolku 6:een kaavoitetaan kaksi viisikerroksista asuinkerrostaloa purettavien rakennusten tilalle Hiekkaharjun juna-aseman läheisyydessä. Martinlaaksossa osoitteeseen Vihertie 44-46 ja 48 kaavoitetaan monipuolista vehreää korttelia, joka muodostuu 2–9-kerroksisista rakennuksista ja sisäpihasta. Tonttien välistä tulee kulkemaan yleinen jalankulku ja pyöräilyreitti Vihertieltä Jokiuomapuistoon ja Louhelantien bussipysäkille.

Alkavat kaavatyöt tuodaan lautakunnalle tiedoksi (asia 4). Alkavista kaavatöistä tehdään aina osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan suunnittelun lähtökohdista, kaavatyön etenemisestä ja siihen osallistumisesta. Vireille tulleiden kaavojen etenemistä voi seurata muun muassa internetissä https://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus/kaavat . Kaavaehdotuksen valmistuessa se tuodaan lautakunnan käsittelyyn, josta se etenee kaupunginhallituksen päätöksellä nähtäville.

Lisäksi päätettiin mm.

• Vantaan ratikkalinjalle Tikkurilassa Viertolan kohdalla tilaa tekevä asemakaavamuutos (asia 9) päätettiin jättää pöydälle seuraavaan kokoukseen.
• Kaavamuutokseen, joka mahdollistaa uuden ajoliittymän Asolanväylältä Elmon tulevaan urheilupuistoon sekä päivittäistavarakaupan Valtimotielle (asia 10), lisättiin pöytäkirjalausuma, jossa pyydettiin selvittämään liikenneympyrävaihtoehtoa esitetyn valoristeyksen sijaan.
• Myyrmannin kaavamuutokseen (asia 11) edellytettiin pöytäkirjalausumalla ratkaisuja, jotka varmistavat, että kulku kauppakeskukseen säilyy sujuvana etenkin liikuntarajoitteisille vaikka Iskoskujan sisäänkäynti poistetaan käytöstä.
• Luhtimäki 1 ja 2 (asia 12) asemakaavamuutos, jolla mahdollistetaan uuden Luhtitien varteen monimuotoisia asuinkortteleita pientalo- ja kerrostaloasumista päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta katsoi, että suunnitelmaan ei oltu kaupunginhallituksen aikaisemman (5.9.2022) pöytäkirjalausuman mukaisesti saatu riittävästi ”kartanonkoskimaista” ullakkorakentamista, ja että suunnitelmaa tulisi sovittaa myös paremmin sitä ympäröivään pientaloympäristöön.

Kaikki muut kokouksen asiat päätettiin esitysten mukaisesti.

Esityslista kokonaisuudessaan Vantaan sähköisessä päätösarkistossa: http://paatokset.vantaa.fi