Vantaan uusi yleiskaava osittain voimaan tammikuussa 2023
Vantaan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 28. marraskuuta Vantaan uuden yleiskaavan voimaantulosta 11. tammikuusta 2023 alkaen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi kaupungin uuden Kasvu- ja elinvoimaohjelman. Kokouksessa päätettiin esittää kaupunginvaltuustolle myös Vantaan kaupungin suun terveydenhoidon liikelaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen sekä sosiaalisen luototuksen rahaston lakkauttamisesta osana hyvinvointialueelle siirtymistä. Kokouksessa käsiteltiin myös Myyrmäen Myyrmannin, Kivistön tapahtuma-areenan ja Asolan asemakaavoja ja kaavamuutoksia sekä Länsimäen kaavarunkoa.
Yleiskaava ohjaa Vantaan kestävää kasvua
Vantaan uusi yleiskaava 2020 päätettiin kuuluttaa voimaan muilta kuin niiltä osin, joiden katsotaan kumoutuneen hallinto-oikeuden päätöksen seurauksena tai joita käsittelyssä olevat jatkovalitukset koskevat. Yleiskaava tulee voimaan kuulutuksella 11.1.2023. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden yleiskaavan jo viime vuonna, mutta päätöksestä jätettiin 16 valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ratkaisi valitukset viime kesänä hyläten niistä suurimman osan. Vain kahta pientä aluetta ja osaa kaupan alueiden määräyksistä koskevat valitukset hyväksyttiin.
Hallinto-oikeuden päätöksestä on haettu viisi valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Merkittävää osaa yleiskaavakartasta koskee Uudenmaan ELY-keskuksen jatkovalitus, joka kohdentuu sekä asemakaavoittamattomien pientalo- ja kyläalueiden että kaikkien luonnonsuojelualueiden määräyksiin. Valtaosa näistä alueista on määritelty samoin myös voimassa olevassa yleiskaavassa 2007, mutta uusi yleiskaava sisältää useita täydennyksiä luonnonsuojelualueiden verkostoon. ELYn lisäksi valituksen ovat jättäneet Suomen luonnonsuojeluliitto sekä kolme maanomistajaa.
Yleiskaava 2020 on pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla kaupunki ohjaa maankäytön kehitystä haluamaansa suuntaan. Tavoitevuosi on 2050. Yleiskaavan tärkeimmät linjaukset ovat kasvun ohjaaminen sisäänpäin, nykyistä kaupunkirakennetta uudistaen ja vahvistaen. Sisäänpäin kasvu edellyttää joukkoliikennekaupungin kehittämistä. Sisäänpäin kasvu mahdollistaa nykyisen viheralueverkoston säilymisen valtaosin ja luonnonsuojelualueiden lisäämisen. Tulevaisuudessakin Vantaa on vehreä ja monimuotoinen kaupunki, koska yleiskaavan määrittämistä alueista vain noin puolet on rakennettua ja rakennetustakin alueesta noin puolet pientaloalueita.
Uuden Kasvu- ja elinvoimaohjelman teemoina työpaikat, osaaminen ja vetovoima
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Vantaan uuden Kasvu- ja elinvoimaohjelman vuosille 2022-2025. Ohjelma on jatkoa vuoden 2019–2021 Elinvoima- ja vetovoimaohjelmaan. Edellisen ohjelman tavoitteita jatkaen Kasvu- ja elinvoimaohjelma keskittyy työpaikkojen luomisen edellytysten parantamiseen ja työllisyyden nostamiseen Vantaalla, vantaalaisen osaamisen kehittämiseen, sekä Vantaan vetovoiman parantamiseen niin yritysten kuin asukkaiden näkökulmasta.
Jokaiselle teemalle on määritelty tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot, näiden kumppanit sekä toimenpiteiden aikataulu. Kasvu- ja elinvoimaohjelman toteuttamista varten laaditaan vuosittain vahvistettava toteutussuunnitelma ja työn etenemisestä raportoidaan sekä kaupunginhallitukselle että kaupunginvaltuustolle vuosittain.
Länsimäkeen työpaikkoja ja asuntoja, Kivistöön suunnitteilla Suomen suurin tapahtuma-areena ja Myyrmannin laajennus etenee
Kaupunginhallitus hyväksyi Länsimäen kaavarungon sekä päätti saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Myyrmäen Myyrmannin ja Kivistön tapahtuma-areenan asemakaavat. Lisäksi Asolan uusi asemakaava ja asemakaavamuutos päätettiin asettaa nähtäville.
Länsimäen kaavarunko tarkastelee Länsimäen keskustan kehitystä vuoteen 2045 saakka. Se mahdollistaa alueen kasvun noin 2 700 asunnolla eli 4400 asukkaalla. Asukasluku voisi kasvaa 10000:een. Uusia työpaikkoja voisi syntyä noin 100 ja ne liittyvät pääasiassa asukkaille tarjottaviin palveluihin. Uutta rakentamista sijoittuu etenkin Länsimäentien varrelle, joka tiivistyy ratikan ansiosta nykyistä viihtyisämmäksi kaduksi puuriveineen. Lisäksi kaavarungossa on sijoitettu asuinalueen laajennus pohjoiseen, lähelle Porvoonväylää. Länsimäki on vehreä ja saavutettava asuinalue, jolla on hyvät lähipalvelut ja josta löytyy sopivia asuntoja niin lapsiperheille, etätyöläisille kuin eläkeläisillekin.
Kivistön tapahtuma-areenan asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Arena 3.3-hanke: monitoimiareena ja hotelli sekä ravintola- liike-, urheilu- ja toimistotilaa. Hankkeella on toteutuessaan valtakunnallista merkitystä niin kansainvälisten jalkapallo-otteluiden järjestämisessä kuin erilaisten kulttuuritilaisuuksien kuten konserttien järjestämisessä. Monitoimiareenassa järjestetään erikokoisia urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Jalkapallo-otteluiden kapasiteetti on noin 17 000 katsomopaikkaa ja konserttitapahtumassa kokonaiskatsomon kapasiteetti on noin 30 000–32 000 asiakaspaikkaa.
Kiinteistö Oy Myyrmanni hakee liiketilojen lisäämistä nykyisen rakennuksen sisällä 2300 km2, osin kellaritasolle, ja Iskoskujalle menevän kauppakäytävän poistamista. Kauppakeskukseen on tulossa Prisma ja Lidl. Rakennuksen pohjois- ja eteläjulkisivut ja gallerian lasikatto suojellaan. Kaavamuutos vahvistaa Myyrmäkeä kaupallisena keskuksena.
Asolan asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan uusi katualue (Elmonkuja) Asolanväylän ja Elmon urheilupuiston autopaikkojen korttelialueen välille muuttamalla osa Haxberginmetsän virkistysalueesta katualueeksi. Lisäksi asemakaavalla osoitetaan Valtimotien pohjoispuolelle liikerakennusten korttelialue, jolle asemakaava mahdollistaa korkeintaan 2-kerroksisen liikerakennuksen. Kaavamääräyksissä kiinnitetään huomiota esimerkiksi kaupunkikuvalliseen laatuun, vihertehokkuuteen, hulevesien hallintaan sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien turvallisuuteen.