Lapsiperheiden hyvinvointia selvitetty laajasti tekoälyn ja asiantuntijatiedon avulla kuudessa kunnassa

Uutinen

Valtakunnallisessa Lapsiperheiden edistynyt analytiikka (LEA) -hankkeessa on luotu ainutlaatuista tilannekuvaa Tampereen, Ylöjärven, Vantaan, Porin, Vaasan ja Laihian lapsiperheiden hyvinvoinnista. Aineisto on koottu kymmenestä valtakunnallisesta rekisterilähteestä, ja se kattaa yhteensä lähes 80 000 lapsiperhettä kuuden kunnan alueelta.Valtakunnallisessa Lapsiperheiden edistynyt analytiikka (LEA) -hankkeessa on luotu ainutlaatuista tilannekuvaa Tampereen, Ylöjärven, Vantaan, Porin, Vaasan ja Laihian lapsiperheiden hyvinvoinnista. Aineisto on koottu kymmenestä valtakunnallisesta rekisterilähteestä, ja se kattaa yhteensä lähes 80 000 lapsiperhettä kuuden kunnan alueelta.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointieroja selvittävässä hankkeessa etsittiin uusia, tilannetietoon perustuvia toimintamalleja lapsiperheiden palvelujen kehittämiseen. Vastaavanlaista analyysiä ei ole aikaisemmin tehty.

Mitä opimme Vantaa lapsiperheistä?

Tilannekuva vahvistaa ymmärrystä Vantaasta turvallisten lapsiperheiden kuntana. Vantaan monimuotoisissa perheissä on suhteellisen tasaisesti eri-ikäisiä lapsia.

- Usein perheet ylläpitävät terveellisiä elämäntapoja ja vanhemmilla on hyvät voimavarat pitää huolta lapsistaan, kertoo hankkeesta vastannut asiantuntija Oskari Savisalo.

Vantaalla lapsiperheiden hyvinvoinnin jakautuminen kiinnittyy alueellisiin erityispiirteisiin. Väestökeskittymissä elämäntilanteiden monimuotoisuus ja runsaampi palvelutarve on yleisempää kuin haja-asutusalueilla, joilla hyvinvointi rakentuu usein korkeiden sosioekonomisten tekijöiden perustalle. Systeeminen palvelutarve, sosiaalipalvelujen käyttö ja työttömyyshaasteet korostuvat erityisesti väestöltään runsailla radanvarsialueilla.

Tilannekuva-analytiikka luo mahdollisuuden tarkastella ilmiötasolla Vantaan eri alueiden lapsiperheiden tilannetta. Yhdessä asiantuntijoiden kanssa luotu perhe- ja aluetietoisuus mahdollistaa palvelujen ja ammatillisten resurssien kohdentamisen.

Yhteiskunnallisesti merkittävää kehittämistyötä

Lapsiperheiden hyvinvointietoja selvittävässä hankkeessa etsittiin uudenlaisia toimintamalleja tiedolla johtamiseen. Kerätty tieto on yhteiskunnallisesti merkittävää, koska vastaavanlaista analyysiä ei ole koskaan aiemmin tehty. Hankkeen otanta on merkittävä, se kattaa lähes 80 000 lapsiperhettä kuuden kunnan alueelta. Lapsiperheistä on tunnistettu 100 yleisintä perhetyyppiä, jotka on ryhmitelty kymmeneen ryhmään palveluntarpeen avulla.

Lapsiperheiden tilannekuvan analyysin tulokset kertovat, että lapsiperheiden monimuotoistuminen tuo uudenlaisia vaatimuksia lapsiperheiden palvelujärjestelmälle. Yli kolmannes perheistä tarvitsee sosiaalisen verkoston tukea ja reilu 10 prosenttia tarvitsee moniammatillista kannattelevaa tukea erillisten palvelujen sijaan.

- Tilannekuva auttaa tunnistamaan eri alueiden palvelutarpeiden määrän ja luonteen. Kunnat eivät voi rakentaa palveluverkostojaan vain perheiden määrän perusteella, vaan kuntien pitää ymmärtää palveluiden ja tuen tarpeen moninaisuus, kertoo Goforen johtava konsultti Petri Takala.

Hankkeen aineistoja on käsitelty ainoastaan väestötasolla kaupungeittain ja postinumeroalueilla. Tiedoista ei tunnisteta yksittäisiä perheitä, vaan tieto koostetaan väestötasoiseksi. Kun lapsiperhetietoa on hyödynnetty, eettinen arviointi on kulkenut mukana koko hankkeen ajan.

Lapsiperhetieto tarjoaa tukea palvelujen kohdentamiseen ja kehittämiseen

Ajantasainen tilannekuva lapsiperheiden hyvinvoinnista mahdollistaa paremman palveluiden järjestämisen, organisoitumisen ja johtamisen.

- Lapsiperheiden edistynyt analytiikka -tyyppinen työ antaa kauan kaivatun uuden ja kirkkaan tilannekuvan perheiden tilanteeseen. Nyt tarvitaan myös tekoja, kommentoi Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistolehtori Jenni Airaksinen.

Lapsiperhetiedon avulla on luotu jaettua ymmärrystä kuntien lapsiperheiden tilasta. Tieto tuo näkyväksi asiakastyössä tunnistettuja teemoja ja helpottaa palvelujen kehittämistä suuntaan, joka takaa kaikille kuntalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet palvelujen käyttöön. Lapsiperhetieto tuo myös näkyviin palvelutarpeita, jotka ovat aiemmin voineet jäädä keskiarvojen taakse piiloon.

Löydät hankkeen tarkemmat tulokset ja julkaistut materiaalit täältä:

LEA-hanke (Edistynyt analytiikka kuntaorganisaatioiden lapsiperheiden palveluiden tiedolla johtamisessa) on saanut kehitystyölle valtionavustusta valtiovarainministeriön kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä vuosille 2020–2021. Valtakunnallinen LEA-hanke toteutettiin neljässä osahankkeessa: Vaasa-Laihia, Tampere-Ylöjärvi, Vantaa ja Pori. Tampere toimii yhteishankkeen hallinnoijana ja vastaa sen taloudesta. Gofore Oyj vastasi hankkeen toteutusprosessin ja sisällön ohjauksesta.

Lue hankkeen toimittajan Gofore OYJ:n uutinen aiheesta.