Sisäilmaoireilu ja olosuhdehaitat vähenivät oppilaitoksissa korjausten jälkeen

Kyselytutkimuksen tavoite ja toteutus

Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vähenevätkö työntekijöiden kokemat olosuhdehaitat tai oireet tilojen korjausten jälkeen. AITO Vantaan Työterveys Oy:n toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin henkilöstön kokemia oireita ja olosuhdehaittoja. Oppilaitoksissa korjattiin tiloja kesällä 2021, ja kyselyt toteutettiin ennen (toukokuu 2021) ja jälkeen (marraskuu 2021) korjausten. Vastauksia pyydettiin kohdennetusti henkilöiltä, jotka ovat työskennelleet korjatuissa tiloissa sekä ennen että jälkeen korjausten, jotta vertailu olisi luotettavaa. 

Tämän vuotisessa tutkimuksessa oli mukana kahdeksan oppilaitosta, joissa tehtiin korjauksia kesän 2021 aikana (Kaivokselan, Kivimäen, Päiväkummun, Rekolan, Simonkallion ja Sotungin koulut, Varian Talvikkitien yksikkö sekä Vaskivuoren lukio).  Korjaukset eivät kohdistuneet koko rakennukseen, vaan rakennuksissa jatketaan korjauksia tulevina vuosina. Korjatuissa tiloissa oli tutkimuksin todettu sisäilman laatuun liittyvää korjaustarvetta. Kyselyiden vastausprosentti oli noin 50 %. Yksittäisten kohteiden tuloksia ei pienen vastaajamäärän vuoksi julkisteta, mutta vastausprofiilit olivat samankaltaisia: sisäilmakorjaukset ovat onnistuneet vähentämään kokemuksia oireilusta ja olosuhdehaitoista. 

Olosuhdehaitat ja oireilu vähenivät selvästi

Ennen korjauksia tutkituissa tiloissa koki paljon tai hyvin paljon olosuhdehaittoja 16–70 % vastaajista (kuva 1). Eniten koettiin lämpöolosuhdeongelmia (kylmyys, kuumuus tai veto), tunkkaisuutta ja puutteita siivouksen laadussa (pölyä ja likaa). Korjausten jälkeen 5–40 % vastaajista koki tiloissa paljon tai hyvin paljon olosuhdehaittoja. Korjausten jälkeen eniten koettiin lämpöolosuhdeongelmia, tehdyt korjaukset eivät suoraan kohdistuneet lämmitysjärjestelmään. Korjausten jälkeen rakennuksesta johtuvia hajuja koki vielä 5–12 % vastaajista. 18 % vastaajista koki edelleen paljon tai hyvin paljon tunkkaisuutta. Ehdoton enemmistö ei enää havainnut poikkeavia hajuja korjausten jälkeen. 

Kuva 1. Koetut olosuhdehaitat ennen ja jälkeen korjausten. Kuvassa on esitetty paljon tai hyvin paljon kyseistä olosuhdehaittaa kokeneiden prosenttiosuudet. 

Koetut oireet vähenivät suunnilleen samassa suhteessa koettujen olosuhdehaittojen kanssa. Tulokset olivat tältä osin erittäin hyvät. Äänen painuminen ja käheys, silmien ärsytysoireet, nenän tukkoisuus ja yskäoireet ovat vähentyneet selvästi korjausten jälkeen (kuva 2). Nämä oireet voivat viitata rakennusten mikrobi- ja kosteusvaurioihin sekä kuituongelmaan. Sisäilmakorjausten yhteydessä on tavanomaisesti poistettu juuri kuitulähteitä ja korjattu mikrobivaurioita. Toistuvat hengitystieinfektiot ovat laskeneet erittäin vähäiselle tasolle ja astman pahenemisvaiheita ei korjausten jälkeen havaittu lainkaan, molemmat näistä voivat viitata kosteus- ja mikrobivaurioihin, vaikka voivat toki johtua muistakin seikoista. Yleisoireet, kuten väsymys ja päänsärky, ovat myös vähentyneet korjausten jälkeen, vaikka toisaalta kasvomaskin käyttö itsessään voi lisätä näitä molempia.  Oireilutilanne on siis parantunut huomattavasti korjausten yhteydessä. Oireilulle voi olla monia syitä, muitakin kuin rakenteiden kosteus- ja mikrobivauriot tai muut sisäilman epäpuhtaudet. Pelkästään oireiden perusteella ei voida päätellä rakennuksen vaurioita tai kuntoa, vaan tilat pitää tutkia huolellisesti ennen korjauksia. 

Kuva 2. Koetut oireet ennen ja jälkeen korjausten. Kuvassa on esitetty paljon tai hyvin paljon kyseistä oiretta kokeneiden prosenttiosuudet. 

Korjaaminen kannattaa

Kyselytutkimuksen tulosten perusteella kaikki koetut olosuhdehaitat ja oireet ovat selvästi vähentyneet korjausten jälkeen kahdeksassa mukana olleessa oppilaitoksessa.
Vantaan kaupungilla on työntekijöitä yli 300 rakennuksessa. Niissä kaikissa voi olla isompia tai pienempiä sisäilmaan vaikuttavia vikoja. Tämän selvityksen mukaan osittainenkin korjaus on toimiva käytäntö, jos perusteellisempaa korjausta joudutaan odottamaan. Vastaavanlaisia tuloksia saatiin myös viime vuonna toteutetusta kyselytutkimuksesta.

Kyselyn lämpöolosuhteisiin ja siivouksen laatuun liittyvä palaute on välitetty kiinteistöhoitoon ja puhtauspalveluille. Mikäli tiloissa aistitaan viemärinhajua tai muuta poikkeavaa hajua, tulee siitä ilmoittaa ensisijaisesti huoltoon. Jos hajuhaitta pitkittyy, siitä voi ilmoittaa sisäilmailmoituksella sisäilma-asiantuntijoille.

Tulosten tulkintaan vaikuttaa monet tekijät

On tärkeä muistaa, että kyselytutkimuksella ei voida mitata syy-seuraussuhteita, mutta henkilöiden kokemuksen mittaamiseen kyselyt soveltuvat. Alhainen vastausprosentti (50 %) voi tyypillisesti korostaa haittaa, koska kyselyyn vastaavat todennäköisimmin henkilöt, joille asia on ajankohtainen. Korjausten jälkeinen kysely toteutettiin noin kolmen kuukauden kuluttua korjauksista. Kysely olisi hyvä tehdä vasta noin puolen vuoden jälkeen korjauksista, jotta uusien materiaalien päästöt eivät vaikuta koettuihin haittoihin ja oireiluun. Ennen korjauksia tehdyn kyselyn oirevastauksiin on voinut vaikuttaa myös ajankohtaan osunut siitepölykausi. On hyvä tiedostaa, että kaikille täydellistä tilaa ei ole, vaan puhtaissa ja vauriottomissakin rakennuksissa voidaan kokea vähäisessä määrin olosuhdehaittoja ja oireilua.