Superbussia selvitetty vaihtoehtona Vantaan ratikalle

Vantaan ratikan hankesuunnitelmassa ratikkaa verrataan yksiniveliseen sähköbussiin eli niin kutsuttuun perusbussiin, joka jo nyt liikennöi ratikan reitillä runkobussilinjana 570. Tämän lisäksi valtuuston toimeksiannosta on laadittu erillinen superbussiselvitys, jossa ratikkaa verrataan mahdollisimman ratikan kaltaiseen bussijärjestelmään.

Superbussi liikennöisi omalla kaistallaan kaksinivelisellä sähköbussilla, johon mahtuisi 130 matkustajaa, mikä on noin 70 % ratikan kapasiteetista. Nousijoita vuonna 2050 on arvioitu olevan noin 32 000 vuorokaudessa, mikä on noin 70 % ratikan matkustajamääristä.

Tehdystä selvityksestä käy ilmi, että superbussi sijoittuu hyödyiltään tavallisen bussin ja ratikan väliin.
- Se houkuttelee investointeja, uusia asukkaita ja työpaikkoja enemmän kuin tavallinen bussi, mutta vähemmän kuin ratikka. Samoin se on liikennevälineenä sujuvampi, ja korkeatasoisempi kuin bussi, mutta ei niin tasokas ja esteetön kuin ratikka, summaa Vantaan ratikan hankejohtaja Tiina Hulkko.

Superbussi edellyttäisi kulkeakseen lähes saman verran omia kaistoja kuin ratikka, mutta superbussikaluston ollessa ratikkaa hieman leveämpää, sen reitiltä jouduttaisiin karsimaan esimerkiksi puurivistöjä ja kaventamaan kävelyn ja pyöräilyn reittejä.

Superbussin rakentamiskustannusten Vantaan osuus suurempi kuin ratikassa

Superbussin arvioidaan tulevan Vantaalle ratikkaa kalliimmaksi, sillä valtio ei aiemmin ole tukenut bussijärjestelmiä. Selvityksen tuloksena investointikustannukset Vantaalle olisivat superbussivaihtoehdossa 426 miljoonaa euroa, kun ne ratikkavaihtoehdossa ovat 414 miljoonaa euroa.

Valtio on osallistunut Vantaan ratikan suunnittelukustannuksiin 30 % osuudella, ja sen odotetaan osallistuvan vastaavalla osuudella myös rakentamisen kustannuksiin.
- Valtion osallistuminen infrahankkeisiin sovitaan valtion ja kaupunkien välisellä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksella (MAL). MAL-suunnitelmaprosessi on juuri päättymässä, joten aikaisin mahdollisuus neuvotella asiasta olisi seuraavan MAL-suunnitelman yhteydessä 2027, Hulkko arvioi.

Helsingin seudun liikenne HSL ei myöskään korvaa tehtyä infraa bussivaihtoehdossa yhtä laajasti kuin ratikassa.
- Infrakorvaukset kattavat kaiken raitiotien infran, mutta bussijärjestelmistä infrasopimuksen mukaan korvaus kattaa ainoastaan terminaalit, tunnelit, sillat ja joukkoliikennekadut. Siten superbussi saisi todennäköisesti HSL:n infrakorvausta vain rajallisesta kokonaisinvestoinnin osasta, ja loppuosa jäisi kaupungin vastuulle, kertoo Hulkko.

Ratikan myönteisistä vaikutuksista kaupungin vetovoimaan ja kiinteistökehitykseen on enemmän näyttöä ja kokemusta. Superbussilinjasta muodostuisi Vantaan oma, erillinen joukkoliikennejärjestelmä, jota varten pitää lisäksi hankkia oma erillinen kalusto. Sen sijaan ratikka on osa seudullista yhteensopivaa raidejärjestelmää, joka on jatkettavissa Helsingin suuntaan.

Lue lisää superbussiselvityksen päätelmistä verkkosivuiltamme.

Vantaan ratikan hankesuunnitelma vaikutusten arviointeineen sekä esitys ratikan rakentamisesta tuodaan Vantaalla päätöksentekoon tänä keväänä.