Vantaa panostaa 1,2 miljoonaa osallistuvaan budjetointiin vuosina 2023–24
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen paljasti Meidän Vantaa -osallistuvan budjetoinnin seminaarissa, että Vantaalla osallistuvaa budjetointia toteutetaan tänä ja ensi vuonna 1,2 miljoonalla eurolla. Osallistuvan budjetoinnin toteuttamiselle laaditaan Vantaalla omat periaatteet kevään aikana.
Vantaalla asukkaat pääsevät päättämään vuosina 2023–24, mihin käytetään 1,2 miljoonaa euroa. Vantaa antaa Helsingin ja Turun jälkeen kolmanneksi eniten Suomen kaupungeista määrärahaa asukkaiden budjetoitavaksi. Osallistuva budjetointi laajenee kattamaan kaikki kaupungin suuralueet.
- Tiedämme, että kun ihmisille antaa mahdollisuuden vaikuttaa, ihmiset tarttuvat siihen innokkaasti, iloitsee kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Meidän Vantaa -seminaari kokosi tänään kaupungintalolle laajan asiantuntijajoukon keskustelemaan, miten osallistuvaa budjetointia pitäisi toteuttaa Vantaalla ja muualla. Seminaarista käynnistyy Vantaan kehittäjäryhmän työ, jonka tuloksena laaditaan vantaalaisen osallistuvan budjetoinnin periaatteet.
Seminaarin keskustelussa käsiteltiin erityisesti osallistuvan budjetoinnin tavoitteita Vantaalla. Puheenvuoroissa toistui ajatus, että osallistuvan budjetoinnin tulisi olla vahvasti vantaalainen. Esiin nousi ideoita kaupunkilaisten tavoittamiseen liittyen.
Osallistuvaa budjetointia on tehty Vantaalla vuosina 2020–2023 osana Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelmaa. Jokaisessa ohjelman piiriin kuuluvassa kaupunginosassa on toteutettu 50 000 euron budjetointi. Asukkaat ovat osallistuneet Vantaan osallistuvaan budjetointiin aktiivisesti. Parhaimmillaan on saavutettu jopa yli 4 % alueen asukkaista, mikä on verrattain korkea luku.
Asiantuntijapuheenvuoroista tukea suunnitteluun kansainvälisistä esimerkistä käytännön vinkkeihin
Asiantuntijapuheenvuoroissa korostettiin osallistuvan budjetoinnin mahdollisuuksia, mutta myös sitä, että osallistuvaa budjetointia on tehty hyvin erilaisilla tavoilla eri paikoissa, mikä jättää tilaa myös osallistuvan budjetoinnin uudenlaisille prosesseille.
- Osallistuva budjetointi on ytimeltään sitä, että tavalliset asukkaat päättävät julkisten resurssien käytöstä. Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat saavat myös aidosti päättää, mistä puhutaan, ei vain reagoida muiden puheenaiheisiin, valaisi Sitran asiantuntija Pauli Saloranta.
Seminaarissa päästiin syventymään myös osallistuvan budjetoinnin prosessin kehittämiseen. Vantaalla kehittämistyö on vasta alussa, mutta Helsingissä arviointia ja kehittämistyötä on tehty jo useiden budjetointikierrosten välissä.
- Osallistuva budjetointi edellyttää hyvää verkostomaista johtamista. Osallistuvan budjetoinnin tärkein tehtävä on uudistaa demokratian rakenteita, muistutti Helsingin osallistuvan budjetoinnin kehittämispäällikkö Kirsi Verkka.
Yliopistotutkija Pauliina Lehtonen Tampereen yliopistosta nosti omassa esityksessään esiin kunnan ja asukkaan muuttuvia rooleja.
- Asukkaiden kokemuksellinen tieto lisää perinteisiin tietopankkeihin uuden elementin. Osallistuva budjetointi poistaa kunnan auktoriteettiasemaa suhteessa asukkaisiin ja mahdollistaa siten uudenlaisen kehittämisen yhdessä.
