Vantaalaisten lasten ja nuorten osallisuuskokemukset huomioidaan Lapsiystävällinen kunta -työssä

Uutinen

Asiasanat

KoulutusNuoretLapsiperheet

Vantaalla on käynnistynyt Lapsiystävällinen kunta -työ vuoden 2021 alussa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitämme, miten lapsiystävällisyys toteutuu Vantaalla tällä hetkellä.

Lapset ja nuoret ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita, joten olemme kysyneet eri ikäisiltä ja eri taustoista tulleilta lapsilta ja nuorilta heidän mielipiteitään siitä, miten lapsen oikeudet toteutuvat Vantaalla. Tässä ensimmäisiä maistiaisia nuorten ajatuksista.

Teemakohtaisia ryhmähaastatteluja

Lapsia ja nuoria kohtaavia aikuisia pyydettiin järjestämään ryhmähaastatteluja omassa toiminnassa mukana oleville lapsille ja nuorille. Kukin ryhmä sai itse valita teeman, mistä halusivat puhua. Etsivä nuorisotyöntekijä Petra Bäcklund kokosi yhdeksän ruotsinkielistä yläkoululaista ryhmähaastatteluun. He valitsivat keskustelunaiheeksi lapsen oikeuksista artiklan, joka heidän mielestään vaatii eniten työtä eli ”lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä”.

Aihe on ollut paljon esillä mediassa, mutta nuorten mielestä muutoksia ei ole tapahtunut. Nuoret kokivat tärkeäksi sen, että aihe otetaan puheeksi. Sosiaalisella medialla on iso rooli, siellä on paljon väärää tietoa ja väkivaltaista sisältöä. Pieni asia, harmittomaksi aiottu vitsi, voi kasvaa sosiaalisessa mediassa hetkessä valtavaksi.

Myös vapaa-ajalla on joskus turvaton olo. Nuoret ehdottivat, että nuorisotyöntekijät ja poliisit jalkautuisivat enemmän sinne, missä nuoret liikkuvat vapaa-ajallaan ja vanhemmat seuraisivat nykyistä enemmän lapsiaan ja heidän sosiaalista mediaa. Tämän lisäksi yläkoululaiset voisivat toimia hyvänä esimerkkinä ja opettaa alakoululaisille, miten sosiaalisessa mediassa tulee käyttäytyä.

– Ryhmähaastattelu oli antoisa ja nuorilla oli paljon hyviä ideoita, mutta heillä oli myös huoli, että kaupungin resurssit eivät riitä lasten ja nuorten toiveiden toteuttamiseen. Nuoret arvostivat pieniä kouluja, joissa heidän kokemuksensa mukaan aikuisilla on enemmän aikaa nähdä ja huomata oppilaat, kommentoi haastattelun vetänyt etsivä nuorisotyöntekijä Petra Bäcklund. – Lisäksi voisi ehkä mainita, miten nuorten mielestä hyvä ja toimiva tukioppilastoiminta olisi syytä olla jokaisessa koulussa.

Tärkeää voida olla oma itsensä

Myös Nicehearts ry:n Tyttöjen Tilan ohjaaja Alice Jäske ja johtaja Sanna Heikkinen haastattelivat kävijöitä Vantaan lapsiystävällisyydestä. He keskustelivat siitä, miten tärkeää on, että jokainen voi olla oma itsensä.

Tämä onnistuu useiden kohdalla kaveriporukassa tai kotona. Koulussa on kuitenkin vaikeampi olla oma itsensä, koska siellä erilaisuus (muun muassa sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen, syntyperä, tausta, erilainen pukeutuminen tai normista poikkeavat tavat) tuomitaan helposti.

On selän takana puhumista, kiusaamista, seksuaalista häirintää tai rasismia. Nuoret toivoivat, että kiusaamistilanteisiin reagoidaan heti ja näytetään, että sitä ei hyväksytä. Myös vanhempiin pitäisi olla yhteydessä heti. Koulun tulisi olla turvallinen paikka jokaiselle! Erilaisuudesta pitää puhua avoimesti ja enemmän ja esimerkiksi seksuaalikasvatusta tulisi antaa kaikille lapsille nykyistä aikaisemmin. Lapsia pitää kasvattaa ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta.

Turvallisen tilan sääntöjä pitäisi noudattaa kaikkialla, missä lapsia ja nuoria kohdataan! – Nuoret kiittivät mahdollisuudesta päästä keskustelemaan tärkeästä aiheesta turvallisten aikuisten ja vertaisten kanssa ja he toivoivat, että heidän ajatuksensa ja kokemuksensa otetaan oikeasti huomioon Vantaan Lapsiystävällinen kunta -työssä. Nuorilla on suuri halu vaikuttaa ja he ovat jo nyt ikäluokkansa muutoksentekijöitä, toteaa Nicehearts ry:n Tyttöjen Tilan johtaja Sanna Heikkinen.

Lapsiystävällinen kunta -malli

Lapsiystävällinen kunta -malli on UNICEFin kunnille tarjoama työkalu, joka auttaa kuntia varmistamaan, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen, myös heikommassa asemassa olevan, lapsen arjessa. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on kuntia velvoittava ihmisoikeussopimus. Lasten osallistuminen heitä koskeviin päätöksiin on yksi lapsen oikeuksien yleisperiaatteista.

– Osallisuus lisää hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta. Tämän lisäksi kuuntelemalla lasten ja nuorten näkemyksiä ja kokemuksia, meillä on paremmat mahdollisuudet kehittää kunnan palveluja aikaisempaa lapsiystävällisemmiksi, sanoo Vantaan lapsiystävällinen kunta -koordinaattori Tia Ristimäki.

Lapset ja nuoret ovat mukana arvioimassa Vantaan Lapsiystävällisyyttä osallistumalla palvelumuotoilutyöpajoihin, nuorten digiraatiin, ryhmähaastatteluihin tai vastaamalla kyselyyn. Nykytilan kartoituksen yhteenveto valmistuu syksyllä ja sen perustella kokoamme Vantaan Lapsiystävällinenkunta -toimintasuunnitelman.