Turvallinen ympäristö ja jengiytyminen

Viimeisten lähivuosien aikana katujengi-ilmiö on noussut esille poliisin tiedotteissa, joissa on kerrottu Suomessa olevan noin kymmenen katujengiksi luokiteltua ryhmää. Uutisoinnin yhteydessä virinneessä keskustelussa on sekoitettu käsitteitä ja jopa kielletty koko katujengi-ilmiön olemassaolo. Käsitteiden sekoittumiseen on vaikuttanut samaan aikaan esillä ollut nuorten väkivalta- ja ryöstörikollisuus, jota on sovitettu sellaisenaan katujengi-ilmiöön kuuluvaksi. Virallisen määritelmän luominen on tärkeää, jotta asioista puhutaan oikeilla nimillä ja oikeissa asiayhteyksissä. Poliisilla tämä on tällä hetkellä valmistelussa.

Vaikka määritteisiin liittyen ei aluksi saavutettu yksimielisyyttä, uutisointi jatkui vilkkaana, ja aiheutti kuntalaisille ja varsinkin nuorille epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että tarkasteltavassa toimintaympäristössä oli havaittavissa selkeä muutos, joka vaatii toimenpiteitä sekä viranomaisten välistä yhteistyötä.

Katujengi, nuorisojengi ja nuorisorikollisuus - mistä tässä on kyse?

Poliisin mukaan Suomessa vaikuttaa ryhmittymiä, joiden toiminta näyttäytyy katujengi-tyyppisenä rikollisena toimintana, ja yksi näistä ryhmistä vaikuttaa Vantaalla.   Suomessa tunnistetut katujengi-tyyppisten ryhmien jäsenet ovat hyvin pääsääntöisesti täysi-ikäisiä, noin 20–30-vuotiaita miehiä, joten ajoittain esillä ollut käsite nuorisojengi ei siis tässä kohtaa ainakaan ole relevantti. Tässä yhteydessä on myös huomioitava, että ryöstörikollisuus on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi Vantaalla. Esiin tulleet tapaukset painottuvat liikenneasemien läheisyyteen, ja näissä pääsääntöisesti kantasuomalaiset nuoret ovat anastaneet toisilta nuorilta omaisuutta väkivallalla uhkaamalla tai jopa väkivaltaa käyttämällä. Usein väkivallan uhkaa on tehostettu teräaseilla tai muilla astaloilla, joita nuoret yhä useammin kantavat mukanaan yleisillä paikoilla.

Poliisi ja muut nuorten kanssa työskentelevät toimijat ovat huolestuneena seuranneet nuorten ja alaikäisten tekemien rikosten kehitystä. Esimerkiksi nuorten keskuudessa tapahtuneissa ryöstöissä ja henkeen ja terveyteen kohdistuvassa rikoksissa on havaittu merkittävää kasvua.  Katujengeillä ja nuorisorikollisuudella voidaankin nähdä olevan rajapinta, joka ajan saatossa saattaa muuttua päällekkäisyydeksi näiden kahden ilmiön välillä. Perinteiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen verrattuna tie katujengin jäseneksi voi kestää vain yhden yön. Tie ulkokehältä sisäpiiriin voi olla esimerkiksi vain yhden vakavan rikoksen päässä, ja jos ja kun katujengit vakiinnuttavat paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, tulee tiedostaa niiden tarjoama mahdollinen ”urapolku” jo rikoksella oireileville alaikäisille nuorille.

Ennaltaehkäisy avainasemassa

Ennalta ehkäisevät toimet ovat avainasemassa ehkäistäessä rikoksella oireilua tai jopa liukumista osaksi katujengiä. Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelmassa on tunnistettu altistavia tekijöitä, kuten koulupudokkuus, perheen huono sosioekonominen asema ja segregaatio jne. Altistavat tekijät on tunnistettu, mutta keinot vaativat viilaamista toimintaympäristön muutoksen mukaisiksi. On aivan eri asia puuttua näpistyksillä oireilevan 13-vuotiaan tilanteeseen kuin jo katujengin ulkokehällä liikkuvan 16-vuotiaan toimintaan.

Nuorisorikollisuuden ja katujengi-ilmiön taustalla voidaan siis nähdä samat altistavat tekijät, mutta ennalta estävissä toimissa tulee ottaa huomioon näiden ilmiöiden väliset erot. Ennalta ehkäisy on aina halvin keino, ja onnistuessaan ennaltaehkäisevät toimet voivat estää nuorta oireilemasta rikoksilla tai pahimmillaan päätymästä osaksi katujengin toimintaa. Tässä kohtaa julkisilla toimijoilla, kuten lastensuojelulla, kouluilla ja nuoripalveluilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa nuoren tekemiin valintoihin. Vakavien rikosten astuessa kuvaan nuorten toimintaan vaikuttaminen muuttuu enemmän reaktiiviseksi sekä poliisivetoiseksi, ja vaikutusmahdollisuudet ovat rajatumpia.

Turvallisuus on myös tunne

Katujengi-ilmiö ja nuorten tekemä väkivalta ovat saaneet paljon mediajulkisuutta, millä on varmasti vaikutusta ihmisten turvallisuudentunteeseen yleisillä paikoilla. Kyllä, turvallisuus Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa on isolta osin tunne, jonka rapautumiseen tulee suhtautua yhtä vakavasti kuin faktisen fyysisen turvallisuuden heikkenemiseen.  Laaja-alaisella yhteistyöllä on mahdollisuus vaikuttaa turvallisuustilanteen kehittymiseen ja sitä kautta myös koettuun turvallisuudentunteeseen.

- Petri, turvallisuusasiantuntija & KP, poliisikoordinaattori