Toiseudesta osallisuuteen

Hei, Hej, Tiõrv, Hello, مهلا, эй, Tere, ¡Hola, Bonjour, สวัสดี, Hallo, Habari,你好, Merhaba, Xin chào, もしもし, হ্যালো, Përshëndetje … 

Vantaa kansainvälistyy nopeasti. Vantaalla puhuttiin vuonna 2017 äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 119 muuta kieltä. Arabian kieli on noussut Vantaalla viidenneksi yleisimmäksi kieleksi, ja sen käyttäjiä on jo enemmän kuin somalin kielen puhujia. Viisi yleisintä kieltä ovat nyt suomi, viro, venäjä, ruotsi ja arabia. Kielten kirjo näkyy myös Vantaan varhaiskasvatuksessa. 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018 OPH) velvoittaa päiväkodin kasvattajia pohtimaan ympäröivän maailman muutoksia ja opettamaan lapsille kykyä selviytyä muuttuvassa maailmassa. Päiväkodeissa tutustutaan lasten kanssa eri kieliin ja kulttuureihin esimerkiksi harjoittelemalla tervehtimistä ja kiittämistä eri kieliä käyttäen. Satuhetkellä voidaan pysähtyä miettimään, kuinka monella kielellä ryhmässä osataan sanoa sana kissa. Kirjastosta voidaan lainata erikielisiä lasten kirjoja, joita tutkitaan yhdessä lasten kanssa. Näin eri kieliset tekstit tulevat näkyväksi oppimisympäristössä, ja lapsilla on mahdollisuus havainnoida erilaisia kirjaimia ja kirjoitussuuntia. Lasten kanssa on luontevaa harjoitella myös lastenlauluja ja -loruja eri kielillä. 

Lasten taustat ovat erilaisia kotien kielten, kulttuurien, katsomusten ja kokemusmaailman näkökulmasta. Yhteisen kielen puuttuminen voi estää leikkiin liittymisen. Lapsen kokemus siitä, ettei hän pääse joukkoon vaikuttaa kauaskantoisesti. Kasvattajien tehtävä on kääntää lapsen toiseuden kokemus lapsen osallisuuden kokemukseksi. Kaikilla lapsilla on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsen kokemusmaailma ja kulttuurinen tausta täytyy huomioida, kun asetetaan tavoitteita uusille opittavilla asioille. On tärkeää, että jo aloituskeskustelussa huoltajien kanssa selvitellään lapsen aiempia kokemuksia, voimavaroja ja vahvuuksia sekä keskustellaan lapsen kielellisestä, kulttuurisesta ja katsomuksellisesta taustasta. Kasvattajan tehtävänä on kertoa huoltajille ryhmässä toteutettavan toiminnan tavoitteista ja sisällöstä, kuten suomi toisena kielenä opetuksesta ja katsomuskasvatuksesta. 

Varhaiskasvatus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, johon lapset ja huoltajat tuovat oman lisänsä. Päiväkodeissa lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin lapsiin, kyselemään ja ihmettelemään yhdessä asioita ja ilmiöitä. Yhteiset kokemukset, tiedot ja taidot vahvistavat lasten kykyä omaksua, käyttää ja muovata kulttuuria. Lapsen oman identiteetin rakentumiselle on tärkeää, että hän saa samaistua positiivisesti sekä oman perhetaustansa kulttuuriin että suomalaiseen kulttuuriin. Osallisuutta kokenut lapsi on hyvinvoiva lapsi.