Kodin ja oppimisen yhteistyö

• Arjen yhteistyötä tehdään toisiamme arvostaen ja kunnioittaen.​

Varhaiskasvatus:​

• Teemme yhteistyötä lapsen huoltajien ja keskeisten lapsen kanssa toimivien tahojen kanssa, jotta voimme mahdollisimman kokonaisvaltaisesti toteuttaa lapsen hyvää varhaiskasvatusta. ​

• Varmistamme yhdessä lapsen huoltajien kanssa, että lapsen päivässä on riittävästi hyvinvointia tukevia asioita, kuten läheisyyttä, läsnäoloa, leikkiä ja liikuntaa. ​

• Kohtaamme lapsen huoltajat lämpimästi tuonti- ja hakutilanteissa sekä kerromme varhaiskasvatuspäivästä.​

Perusopetus ja toinen aste:​

• Käytämme vuorovaikutteiseen viestintään pääsääntöisesti sähköisiä järjestelmiä. ​

• Opettajat  viestivät  kodeille  säännöllisesti oppilasta/opiskelijaa koskevista asioista, oppijan onnistumisista, edistymisestä sekä haasteista. ​

• Oppilaan tuen tarpeita tarkastellaan yhteistyössä kotien kanssa.

• Huoltajat ilmoittavat sähköisen järjestelmän kautta poissaoloista. ​

• Huoltajat ovat tarvittaessa yhteydessä koulun/oppilaitoksen henkilöstöön.​

• Vanhemmat oppilaat ja opiskelijat ottavat itse sähköisen viestintäjärjestelmän käyttöönsä ja ovat vahvemmin mukana kodin ja koulun/oppilaitoksen välisessä viestinnässä sekä hyödyntävät sitä opiskeluissaan.​

• Huoltajat osallistuvat perusopetuksessa kerran lukuvuodessa käytäviin arviointikeskusteluihin ja tarvittaessa oppimisen tuen suunnitteluun.​

• Oppijalla on oikeus opiskeluhuollolliseen tukeen, jolloin yhteistyötä tehdään usein moniammatillisesti eri toimijoiden kanssa. Huoltajien osallistuminen sovitusti oman lapsensa mahdollisen monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan on tärkeää.

• Lasten/nuorten hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta tuetaan tiiviillä kodin ja päiväkodin/koulun/oppilaitoksen vuorovaikutteisella yhteistyöllä.​

• Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä kiusaamiseen ehkäisyssä ja puuttumisessa sekä kerrotaan luokan/ryhmän toimintamallit kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen ja mahdolliset turvallisemman tilan periaatteet.​

Varhaiskasvatus:​

• Tuemme lapsen uutta ryhmää ottamaan lapsen perheineen vastaan niin, että he kokisivat itsensä tervetulleiksi ja osaksi uutta yhteisöä.​

• Tuemme lapsen positiivista ryhmään kuulumista ja kaverisuhteita yhdessä huoltajien kanssa. Näin rakennamme myös yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäisemme kiusaamista.​

• Tiimi sopii yhteistyössä huoltajien kanssa, kuinka ryhmän tapahtumista viestitään. Sovitut viestintätavat kirjataan lapsiryhmän toimintasuunnitelmaan.​

Perusopetus ja toinen aste:​

• Opettajat viestivät kodeille säännöllisesti ja tarkoituksenmukaisesti luokan/ryhmän arjesta, ilmiöistä, oppimisen tavoitteista sekä käytössä olevista opetusmenetelmistä.​

• Perusopetuksessa opettaja järjestää lukuvuosittain oppilaittensa huoltajille vanhempaintilaisuuden joko osana koko koulun tilaisuutta tai omana tilaisuutena. Erityisesti koulun aloituksessa, kouluasteelta toiselle     siirtyessä tai opettajan vaihtuessa ryhmän vanhempien kohtaaminen on tärkeää.​

• 2. asteella vanhempaintilaisuuksia järjestetään vuosittain.​

• Perusopetuksessa huoltajia kannustetaan aktiiviseen toimintaan luokkavanhempana ja -toimikuntana.

• Päiväkodin/koulun/oppilaitoksen toimintamallit ja rakenteet lasten/nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen viestitään selkeästi huoltajille.​

• Huoltajille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan kehittämiseen sekä  korjaus- ja rakennusprosesseihin ja muissa muutoksissa. ​

• Huoltajille kerrotaan toimintamallit kiusaamiseen ehkäisyyn ja  puuttumiseen sekä turvallisemman tilan periaatteet.​

• ​

Varhaiskasvatus:​

• Toimintayksiköt järjestävät huoltajatilaisuuksia syksyllä toimintakauden käynnistyttyä. Tämän lisäksi yksiköissä järjestetään tarpeen mukaan muita huoltajatilaisuuksia ja yhteisiä juhlia. Huoltajatilaisuuksien sisällöistä viestitään jälkikäteen myös niille huoltajille, jotka eivät ole päässeet paikalle.

Perusopetus ja toinen aste: ​

• Peruskoulut tekevät lukuvuosittain yhteistyössä vanhempainyhdistyksen tai vanhempainedustuksen kanssa suunnitelman kodin ja koulun yhteistyöstä. Suunnitelma kirjataan koulun toimintasuunnitelmaan ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä lukuvuoden päätteeksi. ​

• Perusopetuksessa huoltajille järjestetään säännöllisesti vanhempaintilaisuuksia joko lähi- tai etätapaamisina. Tilaisuuksissa huomioidaan vanhempien ja oppijoiden osallisuus, dialogisuus sekä monikielisyys.​

• 2. asteella järjestetään aloittavien opiskelijoiden huoltajille tilaisuus. Lisäksi järjestetään teemavanhempainiltoja tarpeen mukaan.​

• Koulut ja oppilaitokset voivat järjestää lukuvuoden aikana erillisen kodin ja koulun yhteistyöpäivän tai muita tapahtumia. Vanhemmat osallistuvat päivän suunnitteluun.​

• Vanhemmilla on mahdollisuus valita edustus koulun/oppilaitoksen sisäilmaryhmään, jos sellainen on perustettu.​

• Vanhempainyhdistystoimintaa tuetaan. Vanhempainyhdistys voi antaa lausuntoja sekä tehdä aloitteita rehtorille.​

• Viestitään selko- ja monikielisesti ajankohtaisista koulutukseen liittyvistä asioista ja osallistumismahdollisuuksista. Palveluverkon muutoksista järjestetään asukastilaisuus/kysely.​

• Huoltajat vaikuttavat Vanvaryn kautta: Kasvatuksen ja oppimisen johdon ja Vanvaryn tapaamiset 2 kertaa vuodessa, Vanvaryn edustus kutsutaan työryhmiin tarpeen/aiheen mukaan, lausuntojen antaminen.​

• Huoltajat voivat vaikuttaa myös palautekanavan sekä luottamuselinten kautta ja tehdä aloitteita.​

• Perusopetuksessa järjestetään alueellinen vanhempainilta vuosittain joko lähi- tai etätapaamisena. Toiveita illan aiheeksi kysytään huoltajilta. Tilaisuuksissa huomioidaan vanhempien ja oppijoiden osallisuus, dialogisuus sekä monikielisyys.  Vastuujärjestäjä aluepäälliköt.​

• ​Yhteistyömallin toteutumista seurataan Kasvatuksen ja oppimisen johdon ja Vanvaryn yhteisissä tapaamisissa.

Ruotsinkielinen polku:

• Ruotsinkielisten palveluiden yksikön edustaja osallistuu aina Hem och skola -yhdistysten sekä vanhempainyhdistysten kokouksiin.​

• Kaikki kaupungin Hem och skola -yhdistykset järjestävät yhteisiä tapaamisia yhdessä läsnä tai etänä kokoontuvien oppilaitosten edustajien kanssa vähintään kerran vuodessa ja tarpeen mukaan. Huoltajat ovat mukana päättämässä kokouksen teemasta. Tarvittaessa kokoukseen kutsutaan ruotsinkielisen palvelun hallinnon edustajia.​

• Vastaavia tapaamisia järjestävät myös ruotsinkielisten päiväkotien vanhempainyhdistykset vähintään kerran vuodessa. Näihin kokouksiin voi kutsua myös yksityisiä päivähoidon tarjoajia.​

• Kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan ruotsinkielinen jaosto voi tarvittaessa käsitellä asioita, joita Hem och skola -yhdistykset ja ruotsinkielisten päiväkotien vanhempainyhdistykset ehdottavat käsiteltävän kaupunkitasolla.

• Kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja, ruotsinkielisten palvelujen johtaja ja Vantaan kaikkien Hem och skola -yhdistysten puheenjohtajat sekä kaikkien ruotsinkielisten päiväkotien vanhempainyhdistysten puheenjohtajat kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa kokoukseen kutsutaan myös apulaiskaupunginjohtaja. Näissä tapaamisissa seurataan yhteistyömallin toteuttamista keskittyen kodin ja oppimisen yhteistyömallin ruotsinkieliseen osaan.​

• Hem och skola -yhdistysten sekä ruotsinkielisten päiväkotien vanhempainyhdistysten edustajat kutsutaan tarvittaessa osallistumaan toimialan työryhmiin.​

• Kaupunki lähettää ruotsiksi ja suomeksi helposti luettavaa tietoa koulutuksen ajankohtaisista asioista ja osallistumismahdollisuuksista. Lisäksi palveluverkoston muutoksista lähetetään kyselyitä ja asukastilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.