Lapsen hyvinvointi ja terveys

Varhaiskasvatuksen hyvinvointityö on lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu koko henkilöstölle. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeä osa hyvinvointityötä. Lapsen vahvuuksiin ja kiinnostuksenkohteisiin keskittyvä toiminta edistää lapsen hyvinvointia. Arvioimalla lasten vahvuuksia ja valmiuksia voidaan edistää lapsen positiivista kehitystä.

Vantaalla huoltajat, varhaiskasvatus ja neuvola tekevät yhteistyötä lapsen laajan 4-vuotistarkastuksen yhteydessä (HYVE). Opas HYVE-mallista.

Vantaan HYVIS on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa varhaiskasvatus on mukana muiden eri toimijoiden kanssa tekemässä yhteistä työtä lasten ja nuorten hvinvoinnin edistämiseksi.

Varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyömalli
Hyve 4

Nelivuotiaat lapset kuuluvat valtakunnallisesti laajan hyvinvointitarkastuksen piiriin, joka toteutetaan Vantaalla pääkaupunkiseudullisen Hyve-mallin mukaisesti. Mallissa varhaiskasvatuksen ja perheen välillä käytäviä varhaiskasvatuskeskusteluja hyödynnetään neuvolassa siirtämällä tietoa huoltajien luvalla terveydenhoitajan ja lääkärin tekemiin tarkastuksiin. Tarkastuksen jälkeen lapsesta kerätty tieto palaa neuvolan täydentämänä varhaiskasvatukseen.

Kun lapsi täyttää neljä vuotta, käydään lapsen varhaiskasvatuskeskustelu Hyve -mallin mukaisesti. Lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja käy vanhempien kanssa varhaiskasvatuskeskustelun, jossa pohditaan yhdessä lapsen hyvinvointia, kasvua, kehitystä, taitoja ja tuen tarpeita. Keskustelun pohjalta täytetään yhteenvetolomake, joka toimitetaan neuvolaan ennen nelivuotistarkastusta. Neuvolan terveydenhoitaja tutustuu varhaiskasvatuksen yhteenvetoon ja kirjaa siihen oman palautteensa nelivuotistarkastuksen jälkeen. Terveydenhoitaja toimittaa täydennetyn lomakkeen takaisin varhaiskasvatukseen.

Hyve-mallin avulla lisätään lapsiperheiden hyvinvointia sekä vahvistetaan vanhempien, päivähoidon ja neuvolan yhteistyötä. Tarvittaessa tarjotaan myös tukea oikeaan aikaan.

Hyve4-yhteenvetolomake ja Hyve4-keskustelurunko

Päiväkotiruokailu

På svenska

In English

Ruokalistat

Käytämme ruokalistasuunnittelun perustana valtakunnallisia ravitsemussuosituksia. Päiväkodeissamme käytetään kuuden viikon kiertäviä ruokalistoja. Kun suunnittelemme ruokalistoja, otamme huomioon sesongin mukaiset raaka-aineet, kansalliset juhlapyhät sekä muut juhlistettavat päivät. Kysymme päiväkotilasten toiveruokia säännöllisesti ja huomioimme toiveet mahdollisuuksien mukaan. Ruokalistojen suunnittelussa otamme huomioon myös asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset. Ruokalistoihin voit tutustua kaupungin verkkosivuilla.

Aamiaisen sisältö

Aamiainen koostuu pääsääntöisesti puurosta tai leivästä. Leivän kanssa tarjotaan aina leikkelettä sekä tuorepalaa ja puuron kanssa tuoreannos. Tarjolla on aina myös näkkileipää, levitettä ja maitoa/piimää. Aamiainen tarjoillaan 7.30–8.30 välisenä aikana päiväkotikohtaisesti.

Lounaan sisältö

Päiväkotilausten lounas koostuu vaihtelevasti liha-, kala-, broileri- ja kasvisruoista. Kerran viikossa päiväkodeissa on kasvisruokapäivä. Kasvisruoka on toisena vaihtoehtona joka päivä. Ruokalistaan vaihtelua tuovat erilaiset teemat, joita järjestetään pitkin toimintavuotta. Päiväkotilounas pitää sisällään:

• pääruoan lisäkkeineen
• salaatit / raasteet komponentteina sekä salaattikastikkeen
• näkkileipää tai pehmeää leipää ja levitettä
• maitoa, piimää ja vettä

Keittoaterioilla on tarjolla pehmeää leipää, leikkelettä ja hedelmä. Keittolounaaseen sisältyy lisäksi tuorepala.
Ruoka annostellaan tai otetaan itse lautasmallin mukaisesti henkilökunnan ohjauksessa, sen verran kuin lapsi jaksaa syödä. Ruokaa saa aina ottaa lisää, kunhan
ottaa lisää kaikkia ateriakokonaisuuden osia eikä pelkästään pääruokaa. Ruokailuajat ovat päiväkotikohtaisia, mutta ruokailu tapahtuu pääsääntöisesti kello 10.30–12.00 välisenä aikana.

Välipalat

Välipaloina tarjotaan monipuolisesti ja vaihtelevasti mm. erilaisia marja- ja hedelmäpuuroja, jogurttia, rahkaa, kiisseliä sekä leipää. Tarjolla on aina näkkileipää, levitettä ja maitoa/piimää.

Erityisruokavaliot

Keittiöt valmistavat erityisruokaa sitä tarvitseville päiväkotilapsille. Varhaiskasvatukselta päivähoitopaikkaa hakiessaan lapsen huoltajien tulee liittää erityisruokavaliota tarvitsevan lapsen hakemusasiakirjojen liitteeksi erityisruokavaliolomake. Mikäli erityisruokavalion tarve johtuu terveydellisistä syistä, lomakkeeseen tulee liittää voimassa oleva lääkärintodistus. Lääkärintodistus tulee päivittää vuosittain, jotta voimme varmistua erityisruokavalion oikeellisuudesta ja myös siitä, ettei päiväkotilapsen ruokavaliota rajoiteta turhaan.

Laktoositonta maitojuomaa on tarjolla sitä tarvitseville, mutta sen saaminen edellyttää erityisruokavalioilmoitusta.

Vegaaniruokavalio ilmoitetaan erityisruokavaliolomakkeella.

Erityisruokavalion ilmoituslomake sekä toimintaohje löytyvät kaupungin verkkosivuilta. Tarvittaessa lomakkeen ja ohjeet saa päiväkodin johtajalta.

Teemat

Päiväkodeissa vietetään toimintavuoden aikana muutamia teemapäiviä, jotka näkyvät ruokalistalla teemaan sopivina aterioina sekä mahdollisesti somistuksessa.

Ruokailun ympäristövastuu ja osallisuus

Päiväkotiruoan lähtökohtana on terveellisyys ja maistuvuus. Lapset pääsevät tutustumaan erilaisiin ruokiin sekä ruokapalveluiden toimintaan erilaisten ateriapalveluntuottajien tarjoamien pakettien avulla. Paketteja on kuusi.

  • Vihannekset esille: Ateriapalveluntuottajat tuovat satokauden mukaisia juureksia, marjoja, hedelmiä tai muita kasviksia maisteltavaksi lapsi- tai oppilasryhmiin.
  • Puhumaan ruoasta: Ateriapalveluntuottajat organisoivat asiantuntijan puheenvuoron terveellisestä ja ympäristöystävällisestä ruoasta lapsille, henkilökunnalle ja/tai vanhemmille.
  • Keittiötöihin tutustuminen: Lapset tutustuvat keittiön toimintaan ja arkeen.
  • Ruokamaistatus: Päiväkodin valitsemana päivänä tarjotaan vanhemmille päiväkotiruokaa. Tarkoituksena on hälventää ruokailuun liittyviä uskomuksia vanhempien keskuudessa.
  • Ruokapaneeli: Lapset valmistelevat yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa keittiöhenkilökunnalle ruokapaneelin. Paneelissa keskustellaan lapsia kiinnostavista asioista ja pohditaan kehittämismahdollisuuksia yhdessä.
  • Kampanja: Lapsiryhmä ja päiväkodin henkilökunta tekevät yhdessä keittiön kanssa yhteisen kampanjan. Sen tulee tukea yksikön ja ateriapalveluntuottajan tavoitteita.

Päiväkodissa ruokalinjastosta löytyy Hiilidiili-merkki. Merkki kertoo pääruoan virtaviivaistetusta hiilijalanjäljestä, joka on 30 % keskivertaista ruoka-annosta pienempi. Merkin tarkoitus on herättää ajatuksia ruokailun ympäristövaikutuksista sekä ohjata ruokavalintaa maapallolle kevyempään suuntaan.

Vuoden 2022 alussa otetaan käyttöön uusi osallisuuskanava OsallistuvaVantaa -verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelussa tehdään monenlaisia kyselyjä ja lapset pääsevät yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa antamaan ideoita ja ajatuksia ruokalistojen sekä ruokailun kehittämiseen.

Lue lisää ruokailun ympäristövastuusta ja osallisuudesta
Läsa mer om miljöansvaret och delaktigheten när det gäller måltiderna
Read more about environmental liability and social inclusion related to meals

Palaute

Huomioimme saamamme palautteen, kun kehitämme päiväkotiruokailua. Toivomme, että palaute annetaan ensisijaisesti suoraan keittiön edustajalle. Tarvittaessa voit antaa palautteen myös kirjallisesti kaupungin nettisivujen avulla!

Hyvää ja maistuvaa toimintavuotta!
Vantaan kaupunki

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevan lapsen lääkehoito

Lapsen lääkehoito toteutetaan ensisijaisesti lapsen kotona.

Akuutisti sairastunut lapsi hoidetaan aina kotona ja lasten lääkehoito on huoltajien vastuulla. Lääkärin tulisi mahdollisuuksien mukaan määrätä sairaalle lapselle pitkävaikutteisia lääkkeitä, jotka annetaan lapselle kotona ennen tai jälkeen hoitopäivän. Mikäli lääkehoito varhaiskasvatuksessa oloaikana on välttämätöntä, huoltajat vastaavat siitä, että varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on riittävä tieto lapsen lääkehoidon toteuttamiseksi päivän aikana. Huoltajan tulee toimittaa varhaiskasvatuksen henkilökunnalle kirjallinen ja tarkka ohjeistus sekä resepti/lääkkeessä olevat apteekin merkinnät), lääkehoidon toteuttamista varten, josta käy ilmi seuraavat tiedot:

  • lasta hoitavan lääkärin nimi
  • lääkkeen nimi
  • lääkkeen säilytys- ja annosteluohje
  • lääkkeenantotapa

Huoltajan tulee toimittaa lapsen lääke kerta-annoksina tai lääkepakkauksen edellyttäminä annoksina ja lapsen nimellä varustettuna, jolloin vastuu lääkkeen ja lääkeannoksen oikeellisuudesta on huoltajilla. Esimerkiksi suun kautta annettavat nestemäiset lääkkeet tuodaan valmiiksi annosteltuna ruiskuun vedettynä. Poikkeuksena yksittäispakkaamisesta ovat sellaiset nestemäiset lääkkeet, joita tulee säilyttää suljetussa lasipullossa, joita on ravistettava ennen käyttöä ja joiden etukäteisannostelu on mahdotonta.

Lapsen sairauden hoitoon liittyvän lääkehoidon toteuttaminen varhaiskasvatuksessa perustuu aina lapselle tehtävään lääkehoitosuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksessa toteutettava lääkehoidon suunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen huoltajan, lapsen kasvatukseen ja opetukseen osallistuvan henkilöstön kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan lapsen lääkehoidon ja terveydentilan seurannan tarpeet ja millä laajuudella ja toimenpiteillä näihin tarpeisiin pystytään varhaiskasvatuksessa vastaamaan. Suunnitelmaan kirjataan myös toiminta- ja menettelytavat hätätapauksissa.

Huoltajat vastaavat lääkehoidossa tapahtuvien muutosten tiedottamisesta varhaiskasvatukseen. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan osaaminen varmistetaan säännöllisesti kerran vuodessa.

Hätätapauksissa, esimerkiksi nopean ja vaarallisen allergisen reaktion ilmetessä, varhaiskasvatuksen henkilökunta on velvollinen ottamaan yhteys hätäkeskukseen. Lääkitys aloitetaan heti huoltajien antamien ja lapsen lääkehoitosuunnitelmassa sovittujen ohjeiden mukaan, jos on ilmeistä, ettei lasta ehditä saada ajoissa lääkärin hoitoon.

Lapsen lääkehoitosuunnitelma varhaiskasvatuksessa

Lasten tartuntatauteja

Selvitys lapsen tapaturmasta, lomake

Ajankohtaista