Havukosken nuorisotilalla keskusteltiin kriisien vaikutuksesta nuoriin

Valtionvarainministeriö kutsui syksyn alussa järjestämään Erätauko-dialogeja teemalla Mitä voimme oppia kriiseistä? Keskustelu oli jatkoa koronapandemian aikana pidetyille Poikkeusajan dialogeille, joissa etsittiin ymmärrystä siitä, miten globaali kriisi on koskettanut suomalaisia. Vantaalla päätettiin tarttua kutsuun ja järjestää oma dialogi. Dialogin teema päätettiin rajata nuoriin. Mukaan kutsuttiin nuorisotyöntekijöitä, poliitikkoja ja vantaalaisia nuoria.  

Keskustelun alustuksessa nuorisopalvelujen johtaja Hannu Rusama muistutti, että nuorten on tärkeää muodostaa yhteisöjä, ja myös erkaantua omasta perheyhteisöstä, jotta kasvaminen itsenäiseksi aikuiseksi voi tapahtua. Siksi korona-ajan kokoontumisrajoitukset ja nuorten vapaa-ajanviettopaikkojen sulkeminen oli erityisen raskasta. 

Rusama myös peräänkuulutti kriiseistä selviytymiseen yhteisöjen rakentamista. Sen sijaan, että nuorten saama tuki olisi vain yksilöterapiaa tai lääkitystä, pitäisi edistää yhteiskuntaa, jossa kaikkien olisi helpompi voida hyvin ja joka kannattelisi kriiseissä.  

Aikuistuminen kriisin keskellä haastavaa 

Erätauko-keskustelun aikana havaittiin, että aikuistuminen monien kriisien keskellä on ollut haastavaa. Esimerkiksi ilmastokriisi pakottaa kantamaan vastuuta ja ajattelemaan tulevaisuutta "aikuismaisesti" iässä, jolloin pitäisi kokea paljon iloa ja huolettomuutta. Kokemukset koronakriisin hoitamisesta ovat myös olleet ristiriitaisia, kun vaikkapa koulussa ja nuorisotilalla on ollut keskenään erilaiset säännöt.  

Tärkeänä oppina keskustelijat nostivat esiin sen, että digitaalisuus voi olla yhtäältä haaste ja toisaalta verraton apu. Kaikille siirtyminen etäopetukseen ei sopinut, mutta toisaalta yhteydenpito kavereihin oli mahdollista juuri somessa ja puhelimen avulla. Lisäksi huomattiin, että varsinkin kriisin keskellä on tärkeää kohdata lapset ja nuoret aidosti. Pitää olla aikaa kuunnella ja olla läsnä.