Johdon työnohjaus on johtajan keidas ja oppimismahdollisuus 

Jaana Laukkarinen on yksi Werka kehitys Oy:n työnohjaajista, ja hän on jo kymmenen vuoden ajan toiminut Vantaan kaupungin pitkäaikaisena kehittämiskumppanina johdon työnohjaajana. Omakohtainen kokemus johtajuudesta Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa 15 vuoden ajalta antaa hänelle syvyyttä ja ymmärrystä työnohjauksen merkityksestä.  

Jaana kertoo, että hänen oma työnohjauskokemuksensa johtajana oli merkityksellinen ja vaikutti ratkaisevasti siihen, että hän suuntautui työnohjaajaksi.  

 – Se oli minulle merkityksellistä, kun olin itse johtajana. Siitä tämä rakkaus lajiin syntyi, Jaana kertoo.  

Johdon työnohjaus Vantaalla  

Vantaan kaupungilla johdon työnohjaus on kehittynyt merkittäväksi johtamisen tukimuodoksi. Työnohjaukseen ovat osallistuneet niin yksittäiset johtajat kuin johtoryhmät eri toimialoilta. Viime vuosina Vantaalla on erityisesti havaittu, miten tärkeää ja hyödyllistä työnohjaus voi olla johtajuuden kehittämisessä.  

Yksilöohjauksien järjestämiseen johtajat saavat opastusta keskitetyistä kehittämispalveluista ja työnohjaajan valintaan ja tilaamiseen on olemassa selkeät prosessit. Johtajien ja johtoryhmien osalta vetäjällä on usein jo ennakkoon ajatuksia ja toiveita siitä, millainen työnohjaaja sopisi heidän tarpeisiinsa.  

Prosessin kulku ja tavoitteet  

Useimmiten ohjattavat ovat yksittäisiä esihenkilöitä, mutta myös johtoryhmät hyödyntävät työnohjausta. Prosessi alkaa yleensä kolmella tapaamisella, joiden jälkeen päätetään mahdollisesta jatkosta. Yleensä työnohjaus kestää vuoden ajan.  

Työnohjauksen ydin on siinä, että asiakas itse nostaa esille ne asiat, joita haluaa pohtia. Vuorovaikutuksen ja luottamuksen ollessa kunnossa syntyy merkityksellisiä keskusteluja. Vaikka prosessin alussa asetetaan tavoitteet, ohjaus ei ole suoraviivaista neuvontaa, vaan yhdessä tilanteiden tutkimista ja oivaltamista.  

 – Oivaltaminen vaatii sitä, että ihminen uskaltaa katsoa asioita juuri sellaisena kuin ne ovat ja tunnistaa myös omat kipukohtansa, Jaana toteaa.  

Työnohjaus tukee sekä uusia että kokeneita johtoryhmiä  

Työnohjaus voi merkittävästi auttaa esimerkiksi uuden johtoryhmän ryhmäytymistä. Kiireisessä johtoryhmätyössä on harvoin tilaa syvällisille keskusteluille, ja työnohjaus tarjoaa pysähtymisen paikan, jossa rakennetaan vahvempia vuorovaikutussuhteita ja luottamusta.  

Toisaalta myös pitkään yhdessä työskennelleille johtoryhmille työnohjaus on arvokasta, sillä se auttaa tarkastelemaan vakiintuneita rooleja ja toimintamalleja uudesta näkökulmasta. Ryhmässä tapahtuva vertaistuki voi olla erityisen hyödyllistä, sillä se auttaa jäseniä ymmärtämään toisiaan paremmin ja olemaan läsnä toisilleen.  

Työnohjaus on oppimismahdollisuus, ei vain kriisityökalu  

Jaana haluaa purkaa myyttiä siitä, että työnohjausta tarvitaan vain vaikeuksien ilmetessä.  

 – Totta kai työnohjaus voi auttaa haasteellisissa tilanteissa, mutta itse näen sen ensisijaisesti oppimismahdollisuutena – johtajan keitaana ja opinahjona, Jaana pohtii.  

Työnohjauksessa johtajalla on mahdollisuus pysähtyä, oppia itsestään ja kehittyä ammatillisesti, mikä tekee siitä arvokkaan osan johtajuuden jatkuvaa kehittämistä.  

Lopuksi Jaana suosittelee lämpimästi työnohjausta kaikille esihenkilöille ja johtoryhmille:  

 – Johtaminen voi olla yksinäistä, ja siksi on arvokasta, että voi keskustella työnohjaajan kanssa.