Monikielisiä lapsia huomioidaan monin eri tavoin Jönsaksen päiväkodissa

Artikkeli

Asiasanat

VarhaiskasvatusLapsiperheet

Suomi toisena kielenä -opetus, S2-opetus, on keskeinen osa Jönsaksen päiväkodin pedagogiikkaa.

Lapset pelaavat korteilla.

Kuvituskuva: Sercan Alkan

Jönsaksen päiväkodin johtaja Soile Helasterä kertoo, että kielitietoisuuden lisäämiseen ja monikielisten lasten tukemiseen panostetaan paljon.

– Monikielisyyden huomioiminen on erityisen tärkeää meillä, sillä Myyrmäen alueella asuu paljon monikielisiä lapsia, kertoo Soile.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö hyödyntää opetuksessaan varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman lisäksi kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoista varhaiskasvatuksen käsikirjaa. Lapsen oman äidinkielen tukemisen lisäksi suomen kielen oppiminen on tärkeää.

– Koko ajan henkilöstömme pohtii, millä keinoilla ja menetelmillä lapsen suomen kielen oppimista saadaan edistettyä. Seuraamme tarkoin kielen kehittymistä, jatkaa Soile.

Yksi hyvä esimerkki oman ja vieraan kielen vahvistamisesta on Lukulumo-sovellus, joka on käytössä kaikissa Vantaan päiväkodeissa. Lukulumosta voi kuunnella satuja eri kielillä.

– Sovellus on ollut erityisesti niille lapsille kiva juttu, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään. Teemme usein niin, että he saavat kuunnella ensin yhteisesti valitun sadun omalla äidinkielellään ja vasta sitten kuuntelemme ja luemme sadun suomeksi. Se vahvistaa suomen kielen oppimista ja innostaa myös kirjojen pariin, vinkkaa Soile.

Päiväkodissa kannustetaan vanhempia tukemaan lapsen oman äidinkielen kehitystä

Jönsaksessa nähdään tärkeänä kannustaa vanhempia tukemaan lapsiaan oman äidinkielen kehityksessä. Vanhempien toivotaan käyttävän mahdollisimman paljon omaa äidinkieltään lastensa kanssa, esimerkiksi lukemalla kirjoja ja kertomalla tarinoita.

– Vanhemmat ovat isossa roolissa lapsen äidinkielen oppimisen tukemisessa, sillä vahva äidinkieli auttaa uuden kielen oppimisessa. Useimmiten vanhemmat ovat myös hyvin kiinnostuneita siitä, miten lapsi on oppinut suomen kieltä, sanoo Soile.

Kielen taitaminen vaikuttaa moneen asiaan, esimerkiksi lasten itseilmaisuun ja leikkeihin toisten kanssa. Päiväkotiin tulee lapsia, jotka eivät vielä osaa suomea, ja niissä tilanteissa aikuisen tukea tarvitaan todella paljon. Päiväkodissa käytetään paljon kuvatukea arjessa.

– Aikuinen toimii kieltä osaamattomalle tai vain vähän osaavalle lapselle arjen sanoittajana, kulkee rinnalla, auttaa lasta liittymään leikkeihin ja leikkii mukana lasten kanssa. Toiminta-aikaan on tärkeää toimia pienryhmissä, jotta aikuiset pystyvät tukemaan ja havainnoimaan lapsen oppimista, kertoo Soile.

Avainsanat

PäiväkoditMonikielisyysMonikulttuurisuus