Vantaan ratikka tukee kestävää kehitystä
Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kaksinkertaistuu ratikan reitillä.
Vantaan ratikan liikenteelliset vaikutukset -raportissa on selvitetty, miten ratikan varren kaupunkikehitys vaikuttaa liikenteen sujumiseen. Vaikutuksia on selvitetty kaavarungon alueella, joka on ratikan pysäkeistä noin 800 metrin säteellä muodostuva vyöhyke.
Asukasmäärä kaksinkertaistuu ja työvoiman saavutettavuus kasvaa Vantaan ratikan kaavarunko perustuu maankäytön tiivistymiseen raitiotien varrelle, ja asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat voimakkaasti nykytilanteesta.
Kaavarungon alueen asukasmäärä yli kaksinkertaistuu ja on pitkällä aikavälillä vuonna 2050 noin 125 000 asukasta. Samoin työpaikkamäärä kasvaa pitkällä aikavälillä noin 60 prosenttia ja kaavarungon alueella on ennusteiden mukaan vuonna 2050 noin 84 000 työpaikkaa.
Kaavarungon vaikutuksesta työpaikka-alueiden läheisyyteen sijoittuu tulevaisuudessa enemmän asukkaita, mikä vaikuttaa positiivisesti työvoiman saavutettavuuden kehitykseen.
– Ratikka vaikuttaa positiivisesti sekä yritysten että työntekijöiden kohdalla. Uudet asukkaat tarvitsevat uusia palveluita eli kysyntää yrityksille on, ja toisaalta työntekijöiden näkökulmasta ratikalla pääsee aiempaa helpommin työpaikalle, hankejohtaja Tiina Hulkko kertoo.
Kestävä liikkuminen kaksinkertaistuu
Ratikan reitiltä lähtevien matkojen kokonaismäärä kasvaa pitkällä aikavälillä noin 80 prosenttia nykytilanteesta. Matkamäärien kasvu painottuu kuitenkin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen ja automatkojen määrä kasvaa maltillisemmin.
Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä nykytilanteesta, ja taas automatkojen määrä kasvaa 35 %.
– Vantaan kaupungin tavoitteena on lisätä kestävä liikkumista, ja Vantaan ratikka sekä ratikan kaavarungon kaupunkikehitys tätä osaltaan tukeva Hulkko jatkaa.
Ratikka pysyy aikataulussa
Automatkojen määrän suuresta kasvusta huolimatta henkilöautolla ajettavien kilometrien määrän ei ennusteta kasvavan samassa suhteessa. Autoliikenteen osuus matkoista vähenee 51 prosentista 38prosenttiin. Autoliikenteen viiveet kasvavat ruuhkautuneilla osuuksilla.
– Käytännössä ruuhkautumista aiheutuu entistä enemmän, mikäli joukkoliikennettä ei kehitetä ja kaupunkirakennetta tiivistetä. Ratikka kulkee omalla kaistallaan, joten autoliikenteen ruuhkasta ei aiheudu viivettä ratikkamatkoihin, Hulkko summaa.
Raportissa liikenteellisiä vaikutuksia arvioidaan raitiotien liikennöinnin avausvuodelle ja pitkän aikavälin tilanteeseen. Koronan pitkäaikaiset vaikutukset on huomioitu. Raportin on laatinut WSP Finland Oy.
