Varhaiskasvatuksessa kieli, tunteet ja osallisuus kulkevat käsi kädessä

Päiväkodin johtaja Irina Vilen ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Tarja Turunen kertovat, että Metsälinnun päiväkoti on hyvin monikielinen ja -kulttuurinen varhaiskasvatusyhteisö. Kaikki lapsiryhmän ja lähiympäristön kielet ja kulttuurit ovat yhteisen tutkimuksen kohteena. 

– Vähän vajaa 40 % lapsistamme ei puhu äidinkielenään suomea. Kieli- ja kulttuuritaustojen monipuolisuus opettaa meitä kasvattajia ja kasvattaa kieli- ja kulttuuritietämystämme, sanoo Irina.

Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa kielet, kulttuurit ja katsomukset nivoutuvat osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta, ja koskevat näin kaikkia varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia. Lasten kielten ja kulttuurien tulee olla läsnä opetuksessa ja toiminnassa näkyvästi. Tarja pitää itseisarvona, että kasvatuksessa ja opetuksessa huomioidaan, että kaikkien lasten äidinkieli ei ole päiväkodissa suomi, ja että lapset tulevat erilaisista kulttuuritaustoista.

– Suunnittelemme toimintaa sen mukaan, että kaikki täällä eivät puhu suomea äidinkielenään ja vahvistamme eri kieliryhmien lasten osallisuutta monin tavoin. Luonnollisesti meillä näkyy eri kieli- ja kulttuuriryhmät lippuina ja karttoina, ja oveen on kirjoitettu tervehdykset ryhmän eri kielillä. Lisäksi meillä on työntekijöitä eri kulttuuritaustoista, ja he tuovat omaa kulttuuriaan ja kotimaataan esille, kertoo Tarja.

Vanhempien toiveet ja ajatukset vaikuttavat myös paljon siihen, miten asioita käsitellään varhaiskasvatuksessa.

– Meillä on ollut vanhempia kertomassa päiväkodissa omasta kulttuuritaustastaan. Myös lapset kertovat omista taustoistaan ja kyselevät muiden taustoista. Silloin järjestämme lasten kokouksia, joissa avaamme asioita ja tutustumme kulttuureihin lasten kanssa yhdessä. Käytämme myös padeja ja tietokoneita tiedon etsinnässä sekä luemme paljon kuvakirjoja ja päiväsatuja aiheesta, täsmentää Tarja.

Hyvä kielitaito auttaa tunneilmaisussa ja vahvistaa osallisuuden kokemusta

Kielen kehittyminen tarvitsee aikaa ja erilaisia menetelmiä. Päiväkodin toimintasuunnitelmaan on kirjattu lasten vuorovaikutuksen ja kielellisten taitojen vahvistaminen. Musiikki ja laulut ovat myös todella tärkeitä kielenoppimisen kannalta.

– Aika, rauha ja toistot auttavat kielen oppimisessa. Jatkuva puhe on se juttu – mallinnamme puhetta, selitämme ja nimeämme asioita. Viemme pedagogiikan ihan kaikkeen. Laulamme myös paljon, saatamme jopa sanoa jotain asioita laulaen, sillä lapsi oppii todistetusti laulujen avulla hyvin kieltä, sanoo Irina.

Jos sanallinen kommunikointi ei vielä lapselta onnistu, kuvat ovat apuna puheen tukena joka ryhmässä. Kuvituskuvat, esimerkiksi lelulaatikoissa, on sijoitettu lasten korkeudelle, jotta he voivat itse sieltä etsiä ja näyttää, mitä he haluavat. Henkilöstön avainhihnoissa on myös kuvia, jotka auttavat lasta määrittämään, mitä hän tarvitsee tai haluaa.

– Käytämme lisäksi tunnemittareita ja tunnekelloja tunneilmaisun ja puheen apuna. Salliva ilmapiiri on kuitenkin kaikkein tärkein; lapsi saa olla juuri sellainen kuin on, ja kaikki tunteet sallitaan. Painotamme aina sitä, että selviämme hankalistakin tunteista yhdessä, hymyilee Tarja.

Kieli liittyy vahvasti itseilmaisun lisäksi osallisuuden kokemukseen. Irina kertoo, että Karvin tutkimuksessa (2018) tuli ilmi, että kaksi- ja monikielisten lasten osallisuuden tunne on vähäisempää kuin muilla. Toisaalta kaksi- tai monikielisyys ei vielä itsessään välttämättä tuo haasteita kielelliseen ilmaisuun.

– On silti erityisen tärkeää monikielisille lapsille, että heillä on mahdollisuus käydä tunteita läpi päivän aikana ja kokea, että joku ymmärtää, huomauttaa Irina.

Digitaaliset sovellukset ja kielikoordinaattorit tukevat kielen oppimisessa

Kun lapsi kuulee suomea erilaisissa tilanteissa, hän oppii kuulemaan kielen intonaation ja äänteet. Päiväkodissa käytetään Lukulumo-sovellusta, jossa saman sadun voi kuunnella monilla eri kielillä.

– Juuri yksi päivä, kun kuuntelimme yhden sadun lapsen omalla äidinkielellä, hymy lapsen kasvoilla oli korvaamaton. Meille aikuisille pienistä asioista voi olla lapselle paljon iloa. Lapsista on ollut myös aivan hulvattoman hauskaa, jos me aikuiset opettelemme jotain yhdessä heidän omalla äidinkielellään, nauraa Tarja.

Alueen kieli- ja kulttuurikoordinaattori on Metsälinnun päiväkodin henkilöstölle tiivis yhteistyökumppani, ja häneltä saatu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Kielikoordinaattorin kanssa tehdään tuleville eskareille aina keväisin Kettu-harjoitukset. Kettu-harjoituksissa testataan, millä tasolla lapsen suomen kieli on, ja tarvitseeko hän valmistavaa opetusta siirtyessään kouluun.

– Tarvitsemme kielikoordinaattorin apua perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, jos olemme huolissamme monikielisen lapsen kielen kehityksestä. Hän tuo myös meille hyviä työvälineitä käyttöön ja auttaa niiden soveltamisessa, kuten viime talvena tullut Kielipeda, kertoo Irina.

Tekstin lähdeviittaus: 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 toimeenpanon arviointi. Julkaisu 16:2018. Sivut 107–108. Siirry julkaisuun tästä.