Nuorten huoliin tartuttava nyt konkreettisesti - "Tällaisia ongelmia ei saisi olla"

Uutinen

Vantaalaiset nuoret mentoroivat kaupunginjohtajaa nuorten hyvinvoinnista pandemian aikana ja sen jälkeen. Esiin nousi neljä tärkeää teemaa.

nuoret ja kaupunginjohtaja rivissä.

Lili Parvinen, Matilda Hoviniemi ja Vida Amoah mentoroivat kaupunginjohtaja Ritva Viljasta nuorille tärkeistä aihepiireistä.

Aikuiset ovat viime aikoina olleet huolissaan nuorten hyvinvoinnista. Koronapandemia on nostanut teeman julkiseen keskusteluun, ja puhetta onkin riittänyt.

Vaan miten on tekojen laita?

Nyt puhuvat nuoret itse – ja vieläpä suoraan Vantaan kaupunginjohtajalle. Vida Amoah, 14, Lili Parvinen, 14, ja Matilda Hoviniemi, 19, astelivat toukokuun 11. päivänä kaupunginjohtaja Ritva Viljasen kabinettiin kertomaan nuorten hyvinvoinnista pandemian aikana ja sen jälkeen. Esitystä oli valmistelemassa myös Noa Lindqvist, joka ei tällä kertaa päässyt paikalle.

Tapaaminen järjestyi osana Eurocities-kaupunkiverkoston ja Espoon järjestämää Future Mentors -ohjelmaa.

Huolina mielenterveys ja päihteet

Nuoret olivat valinneet neljä hyvinvointiin liittyvää teemaa, jotka he esittelivät kaupunginjohtajalle selkeällä ja jäsennellyllä Powerpoint-esityksellä. Jokaisen teeman kohdalla he kävivät läpi neljä kysymystä: Miksi valitsimme tämän aiheen? Mitä pelkäämme tulevaisuudessa tapahtuvan? Mitä toivomme tulevaisuudelta? Mitä olisi voinut tehdä toisin pandemian aikana?

Ensimmäinen teema oli nuorten mielenterveys. Mentorit toivat Viljaselle esiin huolensa nuorten mielenterveyspalveluiden tilasta ja resursseista.

”Kahden viime vuoden aikana on tapahtunut suuria elämänmuutoksia, jotka ovat uhkana mielenterveydelle”, Hoviniemi totesi.

Mentorinuorista tuntuu, että nuorten mielenterveysongelmia on poikkeusaikana vähätelty. He kaipaavat lisää nuorille suunnattuja matalan kynnyksen palveluita.

”Tarvitaan enemmän erityyppistä terapiaa, esimerkiksi walk in -terapiaa”, Amoah painotti.

Seuraavana teemana nuoret nostivat esiin päihteidenkäytön. He muistuttivat, että päihdeongelmilla on suora yhteys mielenterveyteen ja syrjäytymiseen.

Etenkin huumekokeilut ovat viime vuosina lisääntyneet ja normalisoituneet nuorten keskuudessa.

”Olen tosi pettynyt, että tähän ei ole reagoitu tarpeeksi ajoissa”, Amoah sanoi.

Viljanen ihmetteli, mistä nuoret saavat huumeita, ja totesi, että tarjontaan pitäisi pystyä puuttumaan. Mentorien mukaan huumeisiin ja niiden kauppaamiseen törmää nykyisin sosiaalisessa mediassa ja nuorten suosimilla kokoontumispaikoilla. Myös kouluissa liikkuu aineita.

Koulu on myös paikka, jossa nuorille voitaisiin kertoa päihteistä ja niiden riskeistä. Tätä mahdollisuutta ei nuorten mukaan ole riittävästi hyödynnetty.

”Koulussa on kyllä käyty läpi päihdeasioita, mutta ei tarpeeksi aikaisin, eikä niinkään päihteiden vaikutuksia”, Parvinen kertoi.

Hoviniemi ehdotti, että päihteistä voisivat kouluissa kertoa kokemusasiantuntijat, jotka tuntevat niiden riskit ja vaikutukset henkilökohtaisesti.

”Olisi myös tärkeää, että löytyisi turvallinen aikuinen, jolle voisi kertoa esimerkiksi kaverin päihteidenkäyttöön liittyvästä huolesta.”

Viime vuosina on puhuttu ja kirjoitettu nuorten täysraittiuden yleistymisestä sekä päihteettömyyden muodikkuudesta. Mentorien mukaan puheissa on osittain perää, mutta nuorten arjessa päihteidenkäyttö on yhä näkyvää.

”Nuorten aikuisten päihteettömyys on toki yleistynyt, ja opiskelijakulttuurissa se näkyy asenteissa”, Hoviniemi toteaa ja arvelee, että hänen kokemuksensa eroavat viisi vuotta nuorempien Amoahin ja Parviaisen kokemuksista.

Lastensuojelu ja nettiahdistelu pöydälle

Nuorten avohuolto ja huostaanotto oli kolmas mentoroinnin teema.

”On järkyttävää, että niinkin tärkeä asia kuin lastensuojelu on näin pahasti aliresursoitu”, Hoviniemi alleviivasi olennaisen ongelman.

Nuoret kokevat, että avohuollosta tai huostaanotosta tehdään joskus tarpeettomasti ensisijainen vaihtoehto. He toivovat, että työssä olisi enemmän ennaltaehkäisevä painotus.

”Tähän on laitettu vuosittain miljoonia euroja lisää rahaa, mutta työ vaatii paljon resursseja”, Viljanen myönsi.

Amoah huomautti, että lastensuojelusta ja päihteidenkäytöstä on vaikeaa löytää tilasto- ja tutkimustietoa.

”Tilastoja tarvitaan, jotta työtä voidaan kehittää.”

Neljäs teema oli nuorten kokema väkivalta ja ahdistelu. Etenkin netissä tapahtuva ahdistelu on herättänyt mentoreissa huolta.

”Häirintä ja ahdistelu netissä on lisääntynyt. Se voi kohdistua ihan kehen tahansa ja jättää jäljet ja traumat”, Parviainen totesi.

Nuoret muistuttivat, että verkkoympäristössä ahdistelutilanteet ja henkinen väkivalta ovat usein piilossa.

”Se saattaa olla yksi syy myös mielenterveysongelmien lisääntymiseen”, Amoah mietti.

Teemat johtoryhmään

Kaupunginjohtaja kiitteli nuorten valitsemia aiheita todella olennaisiksi ja totesi niiden vastaavan myös Vantaan päättäjien käsitystä nuorten ongelmista.

”Tästä nousee huoli. Meidän pitäisi tehdä enemmän, sillä tällaisia ongelmia ei saisi olla”, Viljanen sanoi mentoreilleen ja lupasi viedä esitellyt teemat kaupungin johtoryhmään.

Vida Amoah veti keskustelun yhteen painokkaasti:

”Kovasti toivon, ettei tämä jäisi pelkäksi keskusteluksi, vaan tästä seuraisi konkreettisia toimia.”

 

TEKSTI JA KUVA: PEKKO-JOONAS RANTAMÄKI