Tutkimus: maahanmuuttajaväestön työllisyystilanne ja tulotaso heikompi kuin alueen asukkailla keskimäärin
Helsinki, Espoo ja Vantaa selvittivät maahanmuuttajien kotoutumista Tilastokeskuksen vuoden 2020 aineistojen pohjalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kotoutumista erityisesti asumisen, työllisyyden ja tulojen kautta.
Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajat kotiutuvat ja pärjäävät hyvin eri tavoin. Osa menestyy työelämässä ja on korvaamaton osa kaupunkien elinvoimaa, mutta monilla on myös vaikeuksia ja kotoutuminen on hidasta.
Keskimäärin maahanmuuttajien työllisyysaste on selvästi alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvilla etenkin, kun maahanmuuttajat ovat tulleet maista, joista on tullut paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Koronapandemia keskeytti sitä edeltäneiden vuosien hyvän työllisyyskehityksen. Korkea työttömyys ja painottuminen matalan palkkatason tehtäviin heijastuvat ansiotuloihin, jotka ovat maahanmuuttajilla keskimäärin alemmat kuin suomalaistaustaisilla.
Maahanmuuttajien osuus pääkaupunkiseudulla merkittävä
Pääkaupunkiseudun väestö on viime vuosikymmeninä monikulttuuristunut huomattavaa vauhtia. Jo lähes joka viides pääkaupunkiseudun asukkaista on syntyperältään ulkomaalaistaustainen. Suurin osa heistä on ulkomailla syntyneitä, mutta yhä suurempi osuus on maahanmuuttajien Suomessa syntyneitä lapsia.
Ulkomaalaistaustaisten väestöosuus oli Helsingissä pitkään suurempi kuin sen naapurikaupungeissa. Sittemmin Vantaan ja Espoon ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut ja on nyt suhteessa suurempi kuin Helsingissä. Samanaikaisesti seudun ja muun Suomen välinen ero on kasvanut.
Vantaalla Suomeen muuttaneiden osuus seudun koko työikäisestä väestöstä osuus oli jopa 23 prosenttia, Espoossa 21 ja Helsingissä 18 prosenttia. Suuraluetasolla vieraskielisten korkein väestönosuus oli vuoden 2021 lopussa Vantaan Hakunilassa, 32 prosenttia.
Vantaalle tullaan Virosta ja Venäjältä
Pääkaupunkiseudun kaikissa kolmessa suuressa kaupungissa ne Suomeen muuttaneet, joiden taustamaa on joko Venäjä tai entinen Neuvostoliitto tai Viro, muodostivat vuonna 2020 kaksi suurinta ryhmää. Vantaalla venäläis- tai neuvostoliittolais- tai virolaistaustaisen väestön osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista on selvästi suurempi kuin Helsingissä tai Espoossa. Vantaalla venäläis- tai neuvostoliittolais- tai virolaistaustaisen väestön osuus on noin 40 prosenttia kaikista maahanmuuttajista.
Maahanmuuttajat usein eriarvoisessa asemassa eri elämänalueilla
Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys vaihtelevat voimakkaasti taloudellisten suhdanteiden mukaan.
Koronaviruspandemia vaikutti työllistymiseen negatiivisesti kaikissa kolmessa kaupungissa ja tarkastelluissa väestöryhmissä. Aineiston perusteella pandemia vaikutti eniten vantaalaisten ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyystilanteeseen, kun taas vähimmällä pääsivät Espoon maahanmuuttajat. Työllisyystilanne vaikuttaa luonnollisesti tulotasoon ja mahdollisuuksiin ostaa oma asunto tai harrastaa.
Kun tarkastellaan tilastollisesti työmarkkinoille sijoittumista, tuloja ja asumista, selviää että pääkaupunkiseudun maahanmuuttajaväestö on monella tapaa heikommassa asemassa kuin kantaväestö. Vuonna 2020 maahanmuuttajien työllisyysaste oli Espoossa 57 prosenttia, Vantaalla 56 prosenttia ja Helsingissä 53 prosenttia.
Keskimäärin maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvat aikuiset pärjäävät koulutuksen, työllisyyden ja tulojen kautta tarkasteltuna elämässä huonommin kuin heidän suomalaistaustaiset ikätoverinsa. Molemmissa väestöryhmissä naisten tilanne näyttää koulutuksen ja työllisyyden osalta paremmalta kuin miesten.
Kotoutumisen tutkiminen on erittäin tärkeää, kun maahanmuuttoa on yhä enemmän ja kulttuuriseen kotoutumiseen liittyy monia haasteita.
Lue lisää:
Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla; asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2020