Väestörakenne ja ehdokasasettelu vaikuttavat vantaalaisten heikkoon äänestysintoon

Uutinen

Asiasanat

Demokratia ja osallisuus

Vantaan äänestystutkimuksessa selvitettiin Vantaan heikon äänestysprosentin taustalla vaikuttavia tekijöitä kahden eri aineiston avulla. Tilastokeskuksen rekisteriaineiston avulla tarkasteltiin demografisten muuttujien, kuten iän, sukupuolen, koulutustaustan tai äidinkielen merkitystä Vantaalla. Lisäksi toteutettiin kysely, johon vastasi 1940 aluevaaleissa 2022 Vantaalla äänioikeutettua henkilöä. Heiltä kysyttiin syitä, miksi he olivat äänestäneet tai jättäneet äänestämättä sekä pyydettiin arvioimaan erilaisten äänestysaktivoinnin keinojen toimivuutta.

Demografiset muuttujat vaikuttavat Vantaan äänestystulokseen merkittävästi. Vähemmän aktiivisten väestöryhmien osuus on keskimääräistä suurempi Vantaalla. Nuorten osuus on suurempi ja ahkerasti äänestävien eläkeläisten osuus pienempi. Vieraskielisten osuus äänestäjistä on Vantaalla maan suurin, 20,5 prosenttia. Demografiset muuttujat eivät kuitenkaan selitä kokonaisuutta, sillä myös niiden sisällä äänestysprosentti on Vantaalla pienempi. Esimerkiksi vieraskielisten äänestysprosentti koko maassa oli 14,0, mutta Vantaalla vain 9,9.

Kyselyssä ehdokasasettelun merkitys äänestysaktiivisuudessa korostui. Sekä äänestäneet että äänestämättä jättäneet nostivat merkittävimmäksi tekijäksi ehdokkaan löytymisen tai löytymättä jättämisen. Myös äänestysaktivoinnin keinoissa omaan taustaan sopivien ehdokkaiden saaminen listoille nousi tiedonsaannin kanssa tehokkaimmaksi keinoksi lisätä vastaajien äänestysintoa.

Äänestysaktivoinnin kannalta kiinnostavin ryhmä ovat ne, jotka eivät melko todennäköisesti aio äänestää tulevissa kunta- ja aluevaaleissa 2025. He arvioivat kyselyssä esitetyt aktivointikeinot lähes yhtä vaikuttaviksi kuin ne äänestäjät, jotka aikovat melko todennäköisesti äänestää. Hyvin epätodennäköisesti äänestävien mielestä ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat hyvin vähän heidän äänestysinnokkuuteensa.

Nuorten äänestysprosentti äänestysalueittain.

Nuoret ja vieraskieliset nostavat yhteisöjen äänestyskehotukset äänestysintoonsa vaikuttavaksi tekijäksi. Nuorimmat ikäluokat myös äänestävät ennakkoon muita vähemmän, mutta arvioivat, että äänestyspaikkojen lisääminen voisi vaikuttaa heidän äänestysintoonsa. Niinpä äänestysmahdollisuuksien lisääminen nuorten suosimilla alueilla voisi lisätä heidän äänestysintoansa niin ennakkoäänissä kuin itse vaalipäivänäkin.

Vantaan kaupunki - Äänestystutkimus 2022(pdf, 2.44 MB)
Kyselyn toteutti Innolink Research Oy ja hankkeen päävastuullisena johtajana toimi tutkimuspäällikkö Juho-Matti Paavola (kuvassa vasemmalla). Tampereen yliopiston dosentti ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg toimi tutkimuksessa asiantuntijana. Äänestämisselvityksen tulokset esitettiin Vantaan Tiedeaamussa 15.11.2022, jossa avauspuheenvuoron piti kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja tuloksia kommentoi vaalipäällikkö Niina Puikkonen (kuvassa oikealla).

Kyselyn toteutti Innolink Research Oy ja hankkeen päävastuullisena johtajana toimi tutkimuspäällikkö Juho-Matti Paavola (kuvassa vasemmalla). Tampereen yliopiston dosentti ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg toimi tutkimuksessa asiantuntijana. Äänestämisselvityksen tulokset esitettiin Vantaan Tiedeaamussa 15.11.2022, jossa avauspuheenvuoron piti kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja tuloksia kommentoi vaalipäällikkö Niina Puikkonen (kuvassa oikealla).

Avainsanat

VaalitÄänestäminenVantaan kaupunki