Vantaan ratikan kustannukset tarkentuneet: ratikan rakentaminen maksaa Vantaalle 414 miljoonaa euroa

Vantaalle toteutettavan raitiotien rakentamisen kokonaiskustannus on 606 miljoonaa euroa, josta Vantaan kaupungin osuus on 414 miljoonaa euroa. Valtion MAL-avustuksen osuus olisi 30 prosenttia kustannuksista, eli noin 177 miljoonaa euroa. Ratikkalinjan Helsingin puolelle ulottuvan osuuden kustannukset Helsingin kaupungille ovat 15 miljoonaa euroa. Lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) toteuttaa reitin varrelle vesihuoltoa 53 miljoonalla eurolla. 

Yleissuunnitelmavaiheen kustannusarvio vuonna 2019 ratikan kokonaiskustannuksille oli 393 miljoonaa euroa, tällöin Vantaan osuudeksi jäi 267 miljoonaa euroa. Keskeinen syy kustannusten kasvuun on rakentamisen hintatason nousu. Myös suunnitelmiin on tullut muutoksia. 

- Rakentamisen hintaa mittaava maarakennuskustannusindeksi* on Suomessa noussut 21 prosenttia vuoden 2019 tasoon verrattuna, mikä tarkoittaa 57 miljoonan euron nousua ratikan Vantaan kustannusosuuteen. Loput 90 miljoonaa euroa kustannusten noususta aiheutuvat aiemman kustannusarvion jälkeen tehdyistä suunnitelman muutoksista, kuten lentoaseman päätepysäkille lisätystä sillasta ja Tikkurilan keskustan ratikalle tehtävän tunnelin pohjarakennemuutoksista, kertoo Vantaan ratikan hankejohtaja Tiina Hulkko. 

Rakentamiskustannuksiin sisältyvät rakentamiseen tarvittavat materiaalit, työn hinta, lopullisen rakennussuunnittelun kustannus sekä 39 miljoonan euron riskivaraus. 

Myös bussivaihtoehdon kustannusarvio on valmistunut. Sen rakentamiskustannukset olisivat 180 miljoonaa euroa. Bussivaihtoehdon kustannukset koostuvat mm. bussikaistojen rakentamisesta ja katujen perusparannuskustannuksista. Valtio ei osallistuisi bussivaihtoehdon kustannuksiin. 

Kaupunkikehityksestä saatavat tulot kattavat ratikan rakentamisen kustannukset 

Päätöksenteon tueksi ratikan talousvaikutuksia on arvioitu pitkällä, 40 vuoden aikavälillä. Rakentamiskustannusten lisäksi Vantaalle tulee kustannuksia ratikan rahoituksen korkomenoista, raiteiden kunnossapidosta, raitiotien liikennöinnistä ja muusta HSL-taloudesta ja Kaupunkiliikenne Oy:n osakeostoista.  

Ratikka tuo kaupungille myös tuloja. Kiinteistötaloudelliset tulot eli maanmyynti- ja vuokraustulot ja maankäytön sopimuskorvaukset ovat suurin tuloerä. Toinen tuloerä on verotulo, joita kaupunki saa muun muassa kiinteistö- ja yhteisöveroina sekä tuloveroina. Verotuloja käytetään kasvavan kaupungin palveluihin. Uusien asukkaiden ja työpaikkojen myötä saatavien verotulojen arvioidaan kattavan niistä aiheutuvat kasvavat palvelumenot, jolloin myös verotulovaikutus on positiivinen.  

- Kaupunki kehittyy raideyhteyden ympärille luoden uutta asumista, työpaikkoja ja palveluja, jatkaa Hulkko.  

Ratikan tulo- ja menoerät 40 vuoden aikana  

Menot​ 

Rakentamiskustannus Vantaalle -414 M€ ​ 

HSL-talous (sis. liikennöinti, vaunut, varikko) -31 M€​ 

Kunnossapitokustannukset   -156 M€​ 

Rahoituskustannukset (25 vuoden laina-aika 3,5 % korolla) -222 M€​ 

Kaupunkiliikenne Oy:n osakeostot   -3 M€​ 

Tulot​ 

Kiinteistötaloudelliset tulot   +794 M€​ 

Verovaikutukset   +42 M€​ 

= Ratikan talousvaikutukset yhteensä 40 vuoden aikana +10 M€ 

Esitys ratikan rakentamisesta päätöksentekoon tänä keväänä 

Ratikan hankesuunnitelma ja esitys ratikan rakentamisesta tuodaan Vantaalla päätöksentekoon tänä keväänä. Kokonaisuutta käsittelee ensin kaupunkitilalautakunta 19.4., minkä jälkeen se etenee kaupunginhallitukseen ja edelleen valtuuston käsittelyyn.  

Kustannusten lisäksi myös rakentamisen aikataulua on tarkennettu. Jos ratikka päätetään rakentaa, rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2024, ja ratikka liikennöisi syksystä 2029 alkaen. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi kahden allianssin mallilla. 

Lisätietoa Ratikan taloudesta verkkosivuilla

*Suomen virallinen tilasto (SVT): Maarakennuskustannusindeksi [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-4063. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 20.3.2023]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/maku