Yhteisöllisyyden merkitys koulu- ja oppilaitosnuorisotyössä

Blogi Nupan nurkka

Asiasanat

NuorisopalvelutNuoret

Yhteisöllisyys ei ole mikään vähäpätöinen asia, vaan keskeinen hyvinvoinnin ulottuvuus. Yhteisöllisyys jää joskus sivurooliin yksilökeskeisessä yhteiskunnassa, mutta ehkä nuorisotyö voi laajentaa yhteiskunnan melko kapeaa, työ- ja opiskeluorientoitunutta näkökulmaa korostamalla yhteisöllisyyden ja kaverisuhteiden merkitystä?

Opiskelijat tekevät yhteistä taideteosta.

Sisältö

Uutta Valtakunnallista nuorisopoliittista ohjelmaa (VANUPO) on valmisteltu kuulemalla nuoria itseään siitä mikä on keskeistä nuorten hyvinvoinnille. Alustavissa tuloksissa nostettiin esille, että nuorten itsensä mielestä suurin yhteisöllisyyttä heikentävä tekijöitä ovat kiusaaminen, syrjintä ja rasismi. Kiusaamista nuoret kokevat eniten koulussa ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyyteen panostaminen nostetaan myös uuden Nuorisobarometrin pohjalta keskeiseksi nuorisopoliittiseksi tavoitteeksi. Samoin koulu- ja oppilaitosnuorisotyön keskeisimpiä tavoitteita on yhteisöllisyyden vahvistaminen. Yhteisöllisyys muodostuu luottamuksesta, turvallisuudesta, vuorovaikutuksesta, yhteisestä tekemisestä ja merkityksellisistä ihmissuhteista. Kaverisuhteet ovat keskeinen nuorten resilienssiä vahvistava tekijä.



Nuorisotyö koulujen ja oppilaitosten arjessa keskittyy ryhmädynamiikan rakentamiseen, turvalliseen läsnäoloon ja kiusaamisen ehkäisyyn yhdessä muiden koulun toimijoiden kanssa. Näillä hyvinvointia lisäävillä toimilla on suuri merkitys nuorelle, sekä koulujen ja oppilaitosten yhteisöille. Nuorisotyöntekijät vahvistavat nuoren taitoja toimia ryhmässä, lisäävät nuoren osallisuutta ja auttavat ystävyyssuhteiden syntymisessä.

Nuorisotyö kouluissa lisää kouluihin ammattilaisia, joilla on mahdollisuus kohdata nuori ilman samanaikaista viranomais- tai arviointivastuuta. Koulunuorisotyö edesauttaa hyvän ryhmädynamiikan rakentamista ja toimii linkkinä vapaa-ajalle, mikä mahdollistaa ystävien saamisen myös koulun ulkopuolelta. Nuorisotyöllä on vaikutusta nuorten, koulujen, yhteisöjen ja alueiden viihtyisyyteen ja hyvinvointiin. Turvallisten ryhmien ja yhteisöjen kautta nuori kiinnittyy osaksi yhteiskuntaan. Yhteisöllisyyden vahvistaminen vähentääkin eriarvoisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä.



Kaveri ja vertaissuhteiden tukeminen on vahvasti yhteisöllisyyden ydintä. Vaikka kaverisuhteiden merkitys yhtäältä tunnistetaan nuorten hyvinvoinnin lähteeksi, joudutaan kouluissa samaan aikaan myös kontrolloimaan ja myös rajoittamaan kaverisuhteita opetusrauhan turvaamiseksi. Jäisikö kaverisuhteiden hyödyntäminen hyvinvointia tukevana elementtinä siis kapeaksi ilman nuorisotyötä? Mikäli emme ole kiinnostuneita nuorten kaverisuhteista, jäädään paljosta paitsi siitä hyvinvoinnin ulottuvuudesta mikä on nuorille keskeistä. Kaverisuhteet voivat parhaassa tapauksessa tukea nuoria haastavissa elämäntilanteissa ja paikata kotoa saadun tuen puutetta.

Koulujen monialaisissa työyhteisöissä voidaan keskittyä hyvinvoinnin tukemiseen hieman eri näkökulmista, yhtäältä kasvatus- ja opetustyöllä, toisaalta vertais- ja kaverisuhteita tukemalla. Yhteisöllisyyden rakentamisen tulisi olla kuitenkin koko koulun yhteinen tavoite, laajemmassa kuvassa koko yhteiskunnan tavoite. 



Hannele Sorri

Projektisuunnittelija

Vantaan nuoriso- ja yhteisöpalvelut/ Osaamiskeskus Nuoska



Lähteitä ja lisätietoja: 

Läpi kriisien. Nuorisobarometri 2022. Kivijärvi, 2023

Raportti nuorten kuulemisesta VANUPO:n valmistelussa.  

Häiriö? — Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa. Lanas&Kiilakoski, 2022. 

Avainsanat

Nuoret 13 -20 v.Nuoret aikuiset

Liittyvät sisällöt

Kaikki kategoriassa Nupan nurkka