Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan tehtävänä on tuoda paremmin kuuluviin vähemmistöjen ääni Vantaan kehittämisessä. Tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osallisuuden sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Kaupunginhallitus nimeää neuvottelukunnan valtuustokausittain kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Uusi neuvottelukunta nimettiin 11.8.2025.

Ryhmäkuva monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 1.10.2025

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta edistää hyviä väestösuhteita paikallistasolla.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta on kaupunginhallituksen nimeämä vaikuttamistoimielin. Sen tehtävä on edistää hyviä väestösuhteita ja seurata etnisten ja kielivähemmistöjen elinoloja ja yhdenvertaisuuden toteutumista Vantaalla.

Neuvottelukunta kokoaa saman pöydän ympärille poliittisia ryhmiä edustavat luottamushenkilöt, maahanmuuttajia edustavat järjestöt, kunnan toimialojen sekä poliisin ja hyvinvointialueen edustajat käsittelemään ajankohtaisia kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä asioita.

Neuvottelukunta seuraa kokouksissaan Vantaan kotoutumisohjelman ja muiden kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavien ohjelmien toteutumista ja osallistuu niiden valmisteluun ja arviointiin. Tehtäviin kuuluu myös valtion maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan vaikutusten seuraaminen Vantaalla.

Neuvottelukunnalla ei ole virallista päätösvaltaa, mutta se voi tehdä kaupunginhallitukselle kannanottoja ja aloitteita maahanmuuttajia ja vähemmistöjä koskevien asioiden kehittämiseksi. Neuvottelukunnan jäsenet vaikuttavat aktiivisesti myös omien taustayhteisöjensä kautta.

Kokoonpano

Varsinaiset edustajat:

Varaedustajat:

Kaupunginhallitus: Demiri Funda, vas. (Karinen Ville, vas.)
Nuorisovaltuusto: Hossaini Sahar (Obeng Amoako Esther)
Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimiala: Raasakka Anne (Kettunen Kaisa)
Kasvatuksen ja oppimisen toimiala: Maarianvaara Hannaleena (Granholm Soile)
Kaupunkistrategian ja johdon toimiala / työllisyys ja kotoutuminen:
Kohonen Pekko (Lindén Suvi)
Kaupunkistrategian ja johdon toimiala / työllisyys ja kotoutuminen:
Lautiola Hannele (Lindén Suvi)
Itä-Uudenmaan poliisilaitos: Holappa Kaisamaria (Martikainen Tanja)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue / kotoutumista tukevat palvelut:
Salonen Jari

Kokoukset

Kokouskalenteri Esityslistat ja pöytäkirjat

Kokoustiedotteet

Tähän tulevat tiedotteet kokouksista.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteisessä päättäjätilaisuudessa kuultiin väestösuhteiden tilasta Vantaalla ja pohdittiin tapoja edistää hyviä väestösuhteita tulevaisuudessa.

Tiedonkeruuta tehneet vantaalaiset järjestöt olivat mukana kertomassa asukkaiden kokemuksista. Tiedonkeruuseen keväällä 2025 osallistuivat Autokton ry, Itä-Vantaan yhteisö ry, Hilma ry, Vantaan Venäläinen Klubi ry, Järjestörinki ry, Nicehearts ry sekä Dreamchasers ry. Yhdistykset keräsivät tietoa kymmenellä kielellä: suomeksi (suomea äidinkielenään puhuvia, muunkielisiä ja romaneita), venäjäksi, arabiaksi (ml. vammaiset henkilöt), persiaksi, somaliksi, albaniaksi, turkiksi, tagalogiksi, espanjaksi ja hindiksi. Tilaisuuksissa kerättiin näihin väestöryhmiin kuuluvien kokemuksia, havaintoja ja näkemyksiä liittyen osallisuuteen, asenteisiin, turvallisuuden tunteeseen ja vuorovaikutukseen omassa kaupungissa. Tiedonkeruutilaisuuksissa esille nousseet aiheet muodostavat kuvan siitä, mitkä aiheet ovat keskeisiä hyvien väestösuhteiden kannalta Vantaalla.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Ruth Kaboi-Mattila avasi tilaisuuden ja herätteli pohtimaan konkreettisia keinoja kaikkien vantaalaisten osallisuuden parantamiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi.

Apulaiskaupungin johtaja Riikka Åstrand kertoi, että hyvien väestösuhteiden edistämisestä on tulossa kaupunkistrategiaan sitova tavoite, josta raportoidaan kaupunginvaltuustolle. Hän toivoi, että monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta olisi aktiivisesti mukana työssä.

Pienryhmät kävivät läpi tiedonkeruun kokemuksia ja pohtivat, halutaanko vastaavia kokemuksia enemmän vai vähemmän ja millaisilla toimenpiteillä tavoitteisiin voitaisiin päästä. Ryhmien toimenpide-ehdotukset esiteltiin lopuksi yhteisesti.

Tilaisuuden lopussa nuoriso- ja yhteisöpalvelujohtaja Hanna Hänninen kiitti päättäjätilaisuusmenetelmää. Hän nosti esille, että väestösuhdetaitoja voi ja on tärkeää opetella samalla tavalla kuin kaveritaitoja - eli miten kohdataan eritaustaisia ihmisiä ja osataan olla yhdessä myönteisessä vuorovaikutuksessa.

Onnistunut tilaisuus käynnistää yhä systemaattisemman työskentelyn hyvien väestösuhteiden edistämiseksi.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan toimikausi 2025–2027 käynnistyi uudella kokoonpanolla 3.9. Uutena puheenjohtajana aloitti Ruth Kaboi-Mattila, SDP. Varapuheenjohtajana toimii Xhemail Jashanica, KOK. Tällä kaudella mukana on 12 poliittisten ryhmien edustajaa, 5 yhdistysten edustajaa sekä kaupungin toimialojen, hyvinvointialueen ja poliisin edustajat. Mukana olivat ensimmäistä kertaa kotoutumista tukevien yhdistysten edustajat, 5 varsinaista ja 5 varalla olevaa, jotka edustavat Vantaan eri kielisiä väestöryhmiä ja tuovat neuvottelukuntaan lisää moniäänisyyttä ja asiantuntemusta kotoutumisen kysymyksistä.

Järjestäytymiskokouksessa käytettiin aikaa ennen kaikkea tutustumiseen ja perehtymiseen. Neuvottelukunta sai tehtäväksi myös yhden virallisen päätöksen: jäsenten valitsemisen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen monikulttuurisuusasiain neuvottelukuntaan.

Neuvottelukunta päivitti syksyn toimintasuunnitelmaa ja teki nostoja ensi vuoden painopisteiksi. Marraskuussa päästään täydentämään Kotoutumisen mallikaupunki -kokonaisuutta. Erityisen tärkeinä teemoina neuvottelukunta piti nuoria ja työllisyysasioita, joita tullaan käsittelemään eri näkökulmista.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta täyttää ensi vuonna 25 vuotta vuonna 2026. Juhlavuosi herätti runsaasti ideoita tapahtumaksi, jonka tavoitteena on tehdä neuvottelukuntaa tunnetuksi ja tuoda esille Vantaan monikulttuurisuutta positiivisella tavalla. Suunnittelu käynnistyy syksyllä.

Kasvatuksen ja oppimisen toimialan edustaja Hannaleena Maarianvaara kertoi ajankohtaisissa kuulumisissa monikielisten oppijoiden kehittämisohjelmasta. Se herätti niin paljon kiinnostusta ja keskustelua, että osallistujista koottiin saman tien pientyöryhmä kommentoimaan ohjelman toimenpiteitä. Tällä neuvottelukunnalla on paljon halua vaikuttaa!

Kauden päätöskokouksessa monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta osallistui Vantaa uuden strategian 2026–2030 valmisteluun kommentoimalla painopisteluonnoksia. Strategiassa määritellään kaupungin visio, arvot, strategiset painopisteet, tavoitteet sekä mittarit lähtö- ja tavoitetasoineen. Neuvottelukunta myös valitsi kolme edustajaa 12.6. pidettävään vaikuttamistoimielinten yhteiseen työpajaan jatkamaan työstöä. Valitut ovat Jarkko Haanpää. Aadan Ibrahim ja Ellen Pessi.

Osallistujat kävivät myös läpi itsearviointia ja antoivat evästystä tulevalle monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnalle. Kaupunginhallitus nimeää uuden kokoonpanon 11.8.2025. Siihen tulee mukaan myös yhdistysjäseniä. Kokoonpanon laajentaminen on neuvottelukunnan kauden saavutus, jonka toivotaan parantavan toiminnan vaikuttavuutta.

Palautteen perusteella puheenjohtajan, oman puolueryhmän ja viranomaisedustajien kanssa yhteistyö on sujunut hyvin tai erittäin hyvin. Vastaajat olivat tyytyväisiä tehtyihin kannanottoihin. Mielekkäitä toimintamuotoja tulevaa kautta silmällä pitäen olisivat erityisesti vierailut eri toimipisteisiin, sisäiset seminaarit ja keskustelutilaisuudet ja kannanottojen ja aloitteiden tekeminen. Keskustelussa vuoropuhelun edistäminen koettiin tärkeäksi. Kannanotto vähävaraisten lasten harrastusten tukemisesta sai kiitosta. Ensi kaudella tulisi käsitellä teemoja, jotka liittyvät vieraskielisten oppilaiden heikompiin oppimistuloksiin ja koulujen tilanteeseen.

Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Ellen Pessi piti kiitospuheen ja toivotta kaikille hyvää kesää.

Neuvottelukunnan kokoukseen kutsutut asiantuntijat alustivat teemoista, joista Suomessa puhutaan melko vähän.

Ihmisoikeusasiantuntija Ujuni Ahmed pohti alustuksessaan rinnakkaisyhteiskuntien muodostumista ja niiden vaikutusta yksilöiden, erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksiin. Hän totesi, että Suomessakin on merkkejä rinnakkaisyhteiskunnista, joissa suljetut yhteisöt korvaavat yhteiskunnan pelisäännöt omillaan. Segregaatio ja polarisaatio vahvistavat kehitystä. Siksi on tärkeä jarruttaa segregaatiokehitystä, ottaa maahanmuuttajayhteisöt mukaan mahdollisimman laajapohjaiseen dialogiin, edistää suomen kielen oppimista sekä huolehtia siitä, että muualta muuttaneet saavat tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista.

Kunniaan liittyvän väkivallan asiantuntija Eva Tawasoli kertoi ilmiöstä ja keinoista puuttua sen eri ilmenemismuotoihin. Hän kertoi, että kunniaan liittyvä väkivalta on aina yhteisöllistä ja liittyy seksuaalimoraaliin. Kyseessä on pirullinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan monia eri keinoja, muun muassa asennemuutosta ns. kunniakulttuureissa, toisaalta viranomaispuolella tunnistamista, puheeksi ottamista ja puuttumista sekä laajaa yhteistyötä toimijoiden kesken.

Niceheartsin toiminnanjohtaja Johanna Sjöholm kertoi, miten kunniaan liittyvä väkivalta näkyy yhdistyksen asiakastyössä todeten, että lähes kaikki asiakkaiden kokema väkivalta liittyy tavalla tai toisella kunniaan ja erityisesti avioerotilanteisiin. Hän toi esille asiakasmääriä todeten, että yli 350 asiakkaasta noin 20 % tulee suoraan väkivallan takia. Selvittelyprosessit ovat hyvin pitkiä ja työtä tehdään monien viranomaisten ja muiden ammattilaisten kanssa. Hän korosti naisten verkostojen tärkeyttä tiedon liikkumisessa ja sen viestimisessä, että väkivalta ei ole sallittua.

Asiantuntija Bahar Mozaffari avasi kestävän kotoutumisen edellytyksiä. Hän määritteli kestävän kotoutumisen pitkäjänteisenä ja oikeudenmukaisena prosessina, jossa maahan muuttaneet voivat osallistua yhteiskuntaan täysivaltaisina jäseninä ilman syrjinnän tai rakenteellisten esteiden vaikutusta. Sen neljä keskeistä periaatetta ovat osallisuus ja toimijuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus, kulttuurinen moninaisuus ja kaksisuuntainen sopeutuminen sekä sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.

Alustusten jälkeen käytiin yhteinen keskustelu teemoista ja pohdittiin, mitä eri toimijat voivat tehdä omissa organisaatioissaan tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja kestävän kotoutumisen edistämiseksi Vantaalla. Neuvottelukunta päätti tehdä asiasta kannanoton.

Neuvottelukunta kuuli kokouksen aluksi Itä-Uudenmaan poliisin turvallisuuskatsauksen tilastojen valossa. Esittelijänä toimi vanhempi konstaapeli Tanja Martikainen. Sen jälkeen Vantaan katutanssiyhdistys ja Vamol ry kertoivat yhdistystensä toiminnasta matalan kynnyksen liikkumisen edistäjinä. Molemmat yhdistykset tekevät töitä sen eteen, että mahdollisimman moni pääsisi osalliseksi liikunnan ilosta ja hyödyistä. VKTY:n tuottaja Lilli Huttula korosti henkilökunnan jatkuvaa kouluttautumista vähemmistöjen huomioimisessa ja eri keinoista parantaa tanssin saavutettavuutta. Vamol ry: puheenjohtaja Abdishakur Moalin myös korosti liikunnan syrjäytymistä ennaltaehkäisevää roolia ja nosti esille liikkumisen esteitä, kuten seurojen korkeat maksut.

Projektipäällikkö Sanna Heikkilä avasi Vantaan tuoreen liikkumisohjelman tavoitteita kaikkien vantaalaisten, erityisesti lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Hän on kartoittanut matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia ja harrastuspolkuja Vantaalla. Tarkoitus on verkostotyötä kehittämällä saada lapset ja nuoret harrastamaan sitoutuneesti.

Neuvottelukunta keskusteli mitä kunta voisi liikunnan harrastamisen tukemiseksi, näkökulmana maahanmuuttajataustainen väestö, ja päätti tehdä asiasta kannanoton.

Neuvottelukunnat käsittelivät yhteisessä kokouksessaan Vantaan ja Keravan alueen monikielisten lapsiperheiden tilannetta ja palveluita hyvinvointialueuudistuksen ja kotoutumislain uudistuksen jälkeen. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva palveluista ja niiden toimivuudesta.

Kokouksessa kuultiin palvelualuejohtaja Reetta Voutilaisen ja projektipäällikkö Henna Salosen katsaus hyvinvointialueen perhekeskustoimintamallin kehittämiseen ja kuultiin kokemuksia Monikieliset lapsiperheet palveluihin -pilotista kehittämiskoordinaattorit Liisi Rwambiwalta ja Reetta Saloselta.

Vantaalla toimineesta SMILE-hankkeesta ja kotoutumisen johdantojakson pilotista alustivat projektipäällikkö Jenni Tahvanainen ja vastaava kotoutumisen asiantuntija Liisa Kulta. Hankkeiden lähtökohtana oli perhe- ja yhteisölähtöisyyden huomioiminen kotoutumisessa.

Keravan kaupungin toimista toimista kielen oppimiseksi ja kasvun tukemiseksi päiväkodissa ja koulussa kertoivat varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Hanna Sulonen ja kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija Kati Airisniemi.

Esitysten jälkeen neuvottelukunta keskusteli vilkkaasti ja päätyi tekemään yhteisen kannanoton. Siinä korostettiin sektorien ja kuntarajojen yli ulottuvan yhteistyön tekemisen tärkeyttä palvelupolkujen sujuvoittamiseksi sekä ennaltaehkäisyn merkitystä sekä hyvinvoinnin että taloudenpidon kannalta.

Kaupunki valmistelee loppuvuoden aikana uutta turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuusasiantuntija Joel Helén esittelee suunnitelmaluonnoksen monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnalle ja kerää kommentteja sen kehittämiseen.Turvallisuussuunnittelun Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua tapaturmia, onnettomuuksia, rikoksia ja häiriöitä ja parantaa nimenomaisesti alueen asukkaiden ja yhteisöjen turvallisuutta sekä turvallisuuden tunnetta.

Neuvottelukunta valitseen myös edustajat Kulttuurisepää-tunnustuksen valintaraatiin. Vantaan kaupunki jakaa vuosittain Kulttuuriseppä-tunnustuksen monikulttuurisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12. Palkinto myönnetään toimijalle, joka on edistänyt omalla työllään, teoillaan ja asenteellaan kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta Vantaalla. Tänä vuonna palkitaan toimija, yhteisö tai yhdistys, joka on tuonut yhteen asukkaita erilaisista taustoista.

Lisäksi neuvottelukunta päättää ensi vuoden kokousaikataulusta.