Päiväkodin talouden johtaminen vaatii paljon pedagogista ymmärrystä

Terhi Joki ja Johanna Ahokas ovat nyt lähes vuoden päivät tehneet tiivistä yhteistyötä rinnakkaisjohtajina Kivistön, Maitorpan ja Keimolanmäen päiväkodeissa. Heidän kokemuksensa pilotista ovat vain ja ainoastaan positiivisia.

– En kyllä vanhaan palaisi. Tässä on ollut kyse todella isosta johtajuuden, tai johtajuusnäkökulman, muutoksesta. Ei se kivutonta ole ollut, missään mielessä. Plussia on kuitenkin tässä talousjohtamisen puolessa enemmän kuin vanhassa tehtävänkuvassani, vaikka tässä sitä merkitystä joutuu välillä eri tavalla metsästämään, hymyilee Terhi. 

Terhi toimi aiemmin yksin päiväkodin johtajana ilman johtajaparia. Hän pohtii, että talousjohtaminen ei varmasti lähtökohtaisesti kiinnosta monia varhaiskasvatusalan opiskelijoita niin paljon kuin pedagogian johtaminen.

– Jos sen talouspuolen ajattelee niin, että se on vain laskujen hyväksymistä, budjetin seuraamista ja tavaroiden tilaamista, niin eihän se olekaan kiinnostavaa. Ajattelen, että työni on pelkkää pedagogiikkaa, vaikka olenkin henkilöstö- ja talousjohtaja, sillä hyvä taloussuunnittelu hyödyttää sekä henkilöstöä että lapsia, huomauttaa Terhi.

Hyvä henkilöstösuunnittelu vähentää kaikkien kuormitusta

Työntekijöitä on Terhin ja Johannan johtamassa toimintayksikössä yhteensä 60, joten hyvää henkilöstösuunnittelua todellakin tarvitaan. He kertovat käyvänsä paljon yksilöllisiä keskusteluja henkilökunnan kanssa.

– Henkilöstöasioista vastaavan tarvitsee kyllä olla varhaiskasvatuksen ammattilainen, sillä pedagogia on läsnä ihan kaikessa tekemisessämme, toteaa Johanna.

Terhi kokee tekevänsä nykyään enemmän töitä järjestelmien kanssa ja etäämpänä työntekijöistä kuin aikaisemmin. Myös Johannan työhön kuuluu hieman vähemmän henkilökohtaista kohtaamista kuin ennen muutosta. Pieni etäisyys työntekijöihin on toisaalta tuonut sen, että ihmisten henkilökohtaiset asiat kuormittavat vähemmän.

– Se on myös työntekijöille hyvä juttu, sillä nyt osaan toimia paljon objektiivisemmin. Ohjaamme työntekijöitämme enemmän yhteisöohjautuvuuteen ja vastuunottoon omasta työstä, sanoo Terhi. 

Keskinäinen luottamus on tärkeää

Johanna ja Terhi ovat yhtä mieltä siitä, että työtä on edelleen yhtä paljon – työtehtävien kirjo vaan on kapeampi, joten työmäärää on huomattavasti helpompi hallita. Toisen työtehtäviä hoidetaan aina puolin ja toisin, jos tarve vaatii.

– En voi sanoa olevani stressaantunut tällä hetkellä eikä minulla ole mitään negatiivista sanottavaa rinnakkaisjohtajamallista. Itseni ja työni johtaminen on helpottunut, kun minun ei tarvitse hoitaa kaikkia asioita yksin. Ennen minulla oli tuplamäärä asioita tehtävänä. Nyt koen tekeväni oikeita asioita oikeaan aikaan, miettii Johanna.

Yhteinen arvopohja ja keskinäinen luottamus on kuitenkin kaikkein tärkeintä yhteistyön kannalta.

– Meitä yhdistää vahvasti varhaiskasvatuksen asiat, molemmat haluamme panostaa lapsen hyvään päivään. Olemme myös aika asiakeskeisiä, harvemmin puhumme muista kuin työhön liittyvistä asioista, kertoo Johanna.

Työparit myös tsemppaavat toisiaan ajanhallinnan kanssa. On helpompi pitäytyä aikataulussa, kun on toinenkin, johon oma tekeminen vaikuttaa.

– Ymmärrämme toisiamme puolikkaasta lauseesta. Vaikka hoidammekin omat tehtäväalueemme, ei meillä hirveän montaa asiaa ole, jotka eivät jollain tavalla liittyisi toisiinsa, nauraa Terhi.

Johanna antaa hyvän neuvon muille työpareille:

– Hallinnan tunteesta pitää pystyä luomaan, kun yhdessä tehdään töitä. Itse mieluummin hallitsen puolet hyvin kuin kaikki vähän sinnepäin!