Vantaalla lisätään suomen kielen ja matematiikan opetuksen määrää
Syksystä 2023 alkaen vantaalaiset ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat opiskelevat aiempaa enemmän suomen kieltä ja matematiikkaa. Ensimmäisen luokan oppilaat saavat yhden lisäviikkotunnin suomen kielen opetusta ja toisen luokan oppilaat puolestaan yhden lisäviikkotunnin matematiikan opetusta. Tuntilisäysten ansiosta oppilailla on enemmän aikaa opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Myös erityisopettajien määrää lisätään.
Askiston koulu. Kuvituskuva: Sercan Alkan
Vantaan kaupungin perusopetuksessa panostetaan lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialan strategisena tavoitteena vuosina 2022–2025 on varmistaa riittävä ja oikea-aikainen tuki kaikille oppilaille. Tähän liittyen Vantaan perusopetuksessa halutaan vahvistaa lasten ja nuorten suomen kielen ja matematiikan perustaitoja. Syksyllä 2023 ensimmäisten luokkien oppilaiden lukujärjestykseen lisätäänkin yksi viikkotunti suomen kielen opetusta. Toisen luokan oppilaille puolestaan lisätään yksi viikkotunti matematiikkaa lukujärjestykseen.
Oppilaiden osaamisen perusta rakennetaan varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa eli ensimmäisellä ja toisella luokalla. Tämän vuoksi on tärkeää tukea oppilasta hänen varhaisvuosinaan. Kun suomen kielen ja matematiikan perustaitoja vahvistetaan alkuopetuksessa, oppiminen on oppilaalle jatkossa helpompaa. Vahva suomen kielen taito ja matemaattinen ajattelu auttavat kaikkien oppiaineiden opiskelussa ja antavat valmiuksia pärjätä nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja yhteiskunnassa. Suomen kielen lisätunti tukee sekä äidinkielisiä että suomea toisena kielenä (S2) opiskelevia oppilaita.
Riittävä ja oikea-aikainen tuki varmistetaan myös lisäämällä erityisopettajien määrää: Vantaan perusopetukseen avataankin 38 erityisopettajan vakanssia. Tämä lisäys tarkoittaa, että jokainen oppilas saa hyvää ja oikea aikaista tukea omalla koulullaan, kun suhdeluku on yksi erityisopettaja 133 oppilasta kohden. Erityisopettajien vakanssien lisäys mahdollistaa oppilaalle vahvemman tuen myös esimerkiksi luokanopettajan ja erityisopettajan yhteisopettajuuden kautta. Tällöin tuki tuodaan suoraan oppilaan luokse ja samalla tuetaan koko oppilasryhmän oppimista.
Tutkimustulokset selittävät tarpeen muutoksille
Yhteiskunnassamme on kasvava määrä nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen, ja tämän vuoksi he ovat vaarassa syrjäytyä. Oppimisen tutkimusten mukaan oppilaiden osaamisen tason keskiarvo hyvä, mutta osaamisen erot todella suuria ja lasten tausta vaikuttaa enemmän kuin aiemmin. Heikkojen lukijoiden osuudet ovat kasvaneet kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä merkitsevästi ja muutos on sitä suurempi mitä alemmasta ryhmästä on kyse. Oppimisen tasa-arvo on siis heikentynyt ja eriarvoistuminen on kasvanut. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019.)
Lukutaidon osaamisen vaikutus kaikkeen oppimiseen on suuri! Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi matematiikkaan ja äidinkieleen liittyvää osaamista koulun aloitusvaiheessa. Tutkimus osoittaa, että mitä enemmän lapsella on kielellisiä kokemuksia, sitä parempi on lapsen osaamisen taso, kun hän aloittaa koulun. Lukutaitoa tukee se, että lapsi pitää lukemisesta. Myönteinen suhtautuminen synnyttää lukutaitoa tukevan kehän: lukemiseen myönteisesti suhtautuva lapsi lukee enemmän, mikä vahvistaa hänen lukutaitoaan. Hyvä lukutaito taas lisää onnistumisen kokemuksia ja myönteistä suhtautumista lukemiseen. Vahva suomen kielen osaaminen ja lukutaito antaa edellytykset pärjätä myös muissa kouluaineissa, kuten matematiikassa. (Alkumittaus, Karvi 2019.)
Matematiikan osaamisen voidaan katsoa olevan Suomessa melko tasa-arvoista kansainvälisesti vertailtuna. Matematiikan osaamisen tarkastelu pidemmällä aikavälillä osoittaa kuitenkin, että suomalaisnuorten matematiikan osaaminen on heikentynyt huomattavasti 2000-luvun alkupuoliskon huippuajoista. PISA-tutkimuksissa suoritustaso 2 arvioidaan vähimmäistasoksi, joka oppilaiden tulisi saavuttaa, jotta heillä olisi ainakin välttävät matemaattiset taidot toimiakseen nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa. Suomessa keskimäärin 15 prosenttia ei saavuttanut suoritustasoa 2. Toisin sanoen Suomessa 85 prosenttia nuorista on saavuttanut peruskoulun päättövaiheessa riittävät matematiikan taidot pärjätäkseen arkielämässä ja jatko-opinnoissa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019.)
Vantaalla oppilaiden suomen kielen oppimistuloksia tarkastellaan Lukuseulan avulla. Kaikki toisen ja seitsemännen luokan oppilaat seulotaan vuosittain Lukuseulalla, jotta lukutaidon tukemisen kohdentaminen suuntautuu oikeille oppilaille. Tavoitteena on saada ensi syksylle käyttöön myös matematiikan seula, joka antaa opettajille tietoa oppilaan matemaattisista taidoista ja mahdollisesta tuen tarpeesta.
Opetettavien asioiden määrä ei kasva
Suomen kielen ja matematiikan oppiaineiden tavoitteet tai sisällöt eivät lisäänny tuntilisäysten myötä. Tuntilisäykset antavat oppilaille 38 tuntia lisää aikaa keskittyä perustaitojen vahvistamiseen ja nykyisen opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen lukuvuoden aikana.
Tuntilisäykset antavat myös opettajille aikaa opettaa opetussuunnitelman sisältöä monilla eri tavoilla: esimerkiksi toiminnallinen opetus vastaa hyvin monimuotoisten oppilasryhmien tarpeisiin. Tuntilisäysten myötä myös oppilaita on helpompi osallistaa opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
Lähteet
Alkumittaus – matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen ensimmäisen luokan alussa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (2019). https://karvi.fi/wp-content/uploads/2019/07/KARVI_1719.pdf Haettu 20.12.2022.
Pisa 18 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa18-ensituloksia.pdf?sequence=1&isAllowed=y Haettu 20.12.2022.
