Vantaan ratikan liikenteelliset vaikutukset -raportti valmistunut

Vantaan ratikan kaavarungon liikenteelliset vaikutukset -raportti on valmistunut. Raportissa on selvitetty, miten ratikan varren kaupunkikehitys vaikuttaa liikenteen sujumiseen. Vaikutuksia on selvitetty kaavarungon alueella, joka on ratikan pysäkeistä noin 800 metrin säteellä muodostuva vyöhyke.

Raportissa liikenteellisiä vaikutuksia arvioidaan raitiotien liikennöinnin avausvuodelle ja pitkän aikavälin tilanteeseen, jossa kaavarunkoalueella koko maankäyttöpotentiaali on toteutunut ja vaikutukset tulevat täysimääräisesti esiin. Tarkasteluvuosina on käytetty vuosia 2030, 2040 ja 2050. Vaikutukset kuvataan muutoksina nykytilanteeseen. Ennusteiden lähtökohtana on kaavarungon mukainen maankäyttö ja laajemmin seudulla MAL-suunnitelman mukainen kehitys.

Liikenne-ennustemallissa on huomioitu Korona-pandemian pitkäaikaiset vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen. Mallinnus perustuu HSL:n ”Muuttuvat liikkumisen tarpeet” raporttiin (2021) ja sen tuloksiin etätöiden yleistymisestä. Raportin on laatinut WSP Finland Oy.

Kaavarungon alueen asukasmäärä kaksinkertaistuu ja työvoiman saavutettavuus kasvaa

Ratikan kaavarunko perustuu maankäytön tiivistymiseen raitiotien varrelle ja asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat voimakkaasti nykytilanteesta. Kaavarungon alueen asukasmäärä yli kaksinkertaistuu nykytilanteesta ja on pitkällä aikavälillä vuonna 2050 noin 125 000 asukasta. Samoin työpaikkamäärä kasvaa pitkällä aikavälillä noin 60 % nykytilanteesta ja kaavarungon alueella on ennusteiden mukaan vuonna 2050 noin 84 000 työpaikkaa.

Kaavarungon vaikutuksesta työpaikka-alueiden läheisyyteen sijoittuu tulevaisuudessa enemmän asukkaita, mikä vaikuttaa positiivisesti työvoiman saavutettavuuden kehitykseen. Työvoiman saavutettavuus kuvaa, kuinka monta asukasta on saavutettavissa kunkin työpaikan näkökulmasta. Lisäksi raitiotien myötä joukkoliikenteen palvelutaso paranee, mikä tuo muun seudun asuinalueita lähemmäs työpaikkoja.

-Suhteessa muuhun seutuun kaavarunkoalueen työvoiman saavutettavuus on nykyisin keskimääräistä heikompi, mutta tulevan kehityksen myötä saavutettavuus saadaan nousemaan Helsingin seudun kehitystä nopeammin. Ratikka vaikuttaa positiivisesti sekä yritysten että työntekijöiden kohdalla. Uudet asukkaat tarvitsevat uusia palveluita ja yrityksiä eli kysyntää yrityksille on, ja toisaalta työntekijöiden näkökulmasta ratikalla pääsee aiempaa helpommin työpaikalle, hankejohtaja Tiina Hulkko kertoo.

Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kaksinkertaistuu

Kaavarungon alueelta lähtevien matkojen kokonaismäärä kasvaa pitkällä aikavälillä noin 80 prosenttia nykytilanteesta. Matkamäärien kasvu painottuu kuitenkin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen ja automatkojen määrä kasvaa maltillisemmin. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä nykytilanteesta, ja taas automatkojen määrä kasvaa 35 %. Myös ratikan matkustajamääriä selvitetään. Liikenne-ennusteraportti valmistuu lähempänä investointipäätöstä.

Automatkojen määrän suuresta kasvusta huolimatta henkilöautolla ajettavien kilometrien määrän ei ennusteta kasvavan samassa suhteessa. Matkat ovat tiiviissä kaupungissa lyhyempiä. Autoliikenteen osuus matkoista myös vähenee huomattavasti, 51 prosentista 38 prosenttiin.

- Vantaan kaupungin tavoitteena on lisätä kestävää liikkumista, ja Vantaan ratikka sekä ratikan kaavarungon kaupunkikehitys tätä osaltaan tukevat, Hulkko jatkaa.

Henkilöautoliikenteen päästöjen ennustetaan vähenevän merkittävästi, johtuen pääosin arvioidusta henkilöautojen siirtymisestä sähköautoiluun. 

Ruuhkautuminen kasvaa, ratikkamatkat eivät viivästy

Kaavarungon maankäytön kasvun seurauksena autoliikenteen matkamäärät kasvavat, mikä väistämättä vaikuttaa myös katuverkon liikennemääriin ja liikenteen toimivuuteen. Ajonopeudet laskevat iltapäivän ruuhkaisimman tunnin aikana. Ruuhkautuminen kattaa vain pienen osuuden tie- ja katuverkosta, mutta viiveet kasvavat ruuhkautuneilla osuuksilla.

Liikennemäärien kasvusta aiheutuvia toimivuusongelmia voi esiintyä erityisesti Tikkurilantiellä, Kyytitiellä ja Länsimäentiellä, joissa liikennemäärät kasvavat korkeaksi suhteessa kadun kapasiteettiin vuoteen 2050 mennessä.

– Käytännössä ruuhkautumista aiheutuu entistä enemmän, mikäli joukkoliikennettä ei kehitetä ja kaupunkirakennetta tiivistetä. Ratikka kulkee omalla kaistallaan, joten ruuhkasta ei aiheudu viivettä ratikkamatkojen osalta.

Tutustu tarkemmin raporttiin Vantaan ratikan Selvityksiä ja aineistoja-osiossa.