Håkansbölen kartanon reet kelpaisivat vaikka Joulupukille
Kartanon reet valmisti aikoinaan kuuluisa helsinkiläinen vaunutehdas, joka teki talvivarustellut vaunut myös Aleksanteri III:lle. Nyt reet on kunnostettu näyttelykäyttöön Niitä pääsee ihailemaan Kartanon joulu -tapahtumassa 11.12.
Hevoset olivat osa Hakunilassa sijaitsevan Håkansbölen kartanon arkea pitkälle 1900-luvulle asti. Hevosia on käytetty sekä tilanhoitotöissä että ajeluihin ja matkantekoon. Hevosista muistuttaa pihapiirin kaksi 1800-luvulla rakennettua tallirakennusta.
Myös hevosten hoitoon, ratsastamiseen ja ajamiseen liittyvää esineistöä on kartanolla säilynyt runsaasti. 1800-luvun loppupuolella Håkansbölen isäntänä oli tunnettu ratsumies Konrad Zilliacus. Osa kartanolla säilyneistä ajokaluista on hänen ajaltaan.
Håkansbölen kartanon lämmittämättömät, hyvin tuulettuvat piharakennukset ovat tarjonneet ulkokäyttöön rakennetuille kulkuvälineill hyvät olosuhteet vuosikymmeniksi. Useita hevosajoneuvoja onkin säilynyt meidän päiviimme asti. Viime kesänä yhdet kärryt ja ylellinen Milord-tyyppinen vaunu olivat ensimmäistä kertaa yleisön nähtävillä. Tulevina vuosina esille saadaan enemmän ajokalustoa.
Talvisista kulkutavoista kertovat kartanolla säilyneet kelkat ja reet. Reki on hevosvetoinen kaksijalaksinen talviajoneuvo. Yksinkertaista ja käytännöllistä työrekeä käytettiin kaikenlaisissa kuljetuksissa, kun taas matkantekoon tarkoitetut reet olivat arvokkaampia ja joskus varsin koristeellisia.
Reki on ollut varsinkin maaseudulla käytössä sekä kuljetuksissa että kulkemisissa vielä 1950-luvulle tultaessa. Kelkka puolestaan on reen tapainen, mutta pienempi ja ihmisen itsensä vedettävä tai työnnettävä. Kartanoa ja sen kokoelmia hallinnoiva Vantaan kaupunginmuseo kunnostutti tänä vuonna kaksi kolmesta Håkansbölen komeasta matkareestä.
Pölyn alta paljastui rekien kiehtova historia
Restaurointiin päässeet reet olivat syksyllä Ypäjällä T:mi Kiesimestareiden käsittelyssä. Vaunuseppä Jenni Mäntynen puhdisti rekikehdot, poisti raudoitusosista korroosiot, pintakäsitteli osat ja vahvisti koristemaalaukset. Hän puhdisti myös verhoilut, puhdisti ja notkisti nahkaosat sekä korjasi vauriot.
Käsittelyn jälkeen reet palasivat takaisin kartanolle kuin uusina. Samalla kaupunginmuseo sai vaunusepältä myös uutta tietoa reistä. Molemmat reet on rakennettu legendaarisessa Spennertin vaunutehtaassa Helsingissä. Tehdas oli Suomen suurin ja tunnettu äärimmäisen taidokkaasta työstään.
Erik Spennert perusti vaunutehtaan vuonna 1860. Hänellä oli hyvät suhteet Pietariin, ja sieltä saatiinkin esimerkiksi alustaraudoituksia ja nahkoja. Parhaimmillaan tehdas työllisti 33 ihmistä. Tehtaan johtaminen siirtyi seuraavalle sukupolvelle 1896, kun poika Carl Spennert otti ohjat käsiinsä. Autoistumisen myötä myös Spennertin tehdas yritti autokorimarkkinoille 1900-luvun toisella vuosikymmenellä. Nämä liiketoimet eivät kuitenkaan menestyneet, ja tehdas ajautui konkurssiin 1921.
Håkansbölen kuomullinen, puhdistuksessa ruskeaksi paljastunut reki on peräisin Erik Spennertin ajoilta. Se oli tarkoitettu pitkille matkoille. Nahkainen kuomu ja viimasuoja pitivät matkustajat turvassa talvisään oikuilta. Ylelliset pienet ikkunat antoivat kuitenkin mahdollisuuden kurkistella menosuuntaan. Jalat pysyivät lämpiminä vällyjen ja niiden päälle aseteltavan paksun nahkapeitteen alla. Kuski sen sijaan oli ajoistuimellaan enemmän sään armoilla.
Pienempi avoreki on valmistettu vuosisadan vaihteen tienoilla Carl Spennertin johtaessa vaunutehdasta. Avoreellä taitettiin nopeampia ja lyhyempiä matkoja vällyjen ja nahkapeitteiden alla. Kunnostuksen yhteydessä lian alta paljastui kaunis vihertävä sävy upeine koristemaalauksineen.
Håkansbölen kartanon rekiä pääsee katsomaan Kartanon joulu -tapahtuman yhteydessä sunnuntaina 11.12.2022 klo 11, 12 ja 13. kartanon aittarakennuksella. Paikalla on niistä kertomassa kaupunginmuseon kokoelmista vastaava intendentti Päivi Yli-Karhula.
