Luontoselvitykset tukevat kaavoitusta – Matarin alueen luontoarvoja selvitettiin Päiväkummun pientaloalueen laajenemista varten
Kaavoittajat arvioivat luontoselvityksen avulla, miten alueen luonto pitää huomioida kaavoitustyössä. Matarin alueen selvityksessä tutkittiin alueen luontotyyppejä, puulajistoa, linnustoa ja lepakoita.
Vantaan Päiväkummussa valmistellaan pientalotonttien ja virkistysalueen kaavoitushanketta. Faunatica Oy teki sitä varten luontoselvityksiä sekä Päiväkummussa että Keravanjoen toisella puolella Matarissa ja Mikkolassa keväällä ja kesällä 2022.
Ympäristönsuojelun ammattilaisten tekemät luontoselvitykset auttavat kaupungin asiantuntijoita tietämään, mille alueille voidaan rakentaa lisää asuntoja ja palveluita. Lisäksi asemakaavoituksessa määritellään, mihin tarkoituksiin viheralueita kaavoitetaan.
Päiväkummun asuinalueen viereiseen metsään suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti lähivirkistysaluetta, jonka ulkoilupoluilla asukkaat pääsisivät nauttimaan Keravanjoen arvokkaasta luontoympäristöstä.
Matarin alueen luontoselvityksessä selvitettiin luontotyyppien lisäksi alueen merkitystä lepakoille ja siellä pesiville linnuille.
Luontoselvitysalue kartalla
Luontoselvitys kertoo, missä luontoa pitää suojella
Luontoselvitys tarkoittaa tietyn alueen luonnonarvojen selvittämistä. Selvityksen alussa kootaan alueesta olemassa olevat tiedot, kuten kartta-aineistot, aiemmat selvitykset, lajihavainnot ja suojellut luontokohteet. Selvitystä varten kerätään tietoja luontoalueen kasvillisuudesta, eläimistöstä ja muista ominaisuuksista ja arvotetaan alue tietojen perusteella.
Tulosten raportoinnin lisäksi luontoselvityksen tekijä antaa toimeksiantajalle, kuten kaupungille, suosituksia alueen käytöstä. Esimerkiksi Matarin alueen luontoselvityksessä suositellaan, ettei valaistusta lisättäisi nykyistä enempää sen takia, että alueella elävistä lepakoista erityisesti siipat välttelevät valoa.
Valaistut ulkoilureitit saattavat heikentää lepakoiden ekologisia yhteyksiä eli kulkureittejä lajin muille mahdollisille elinalueille. Vantaan ulkoilureittien tavoitesuunnitelman mukainen valaistu ulkoilureitti ei kuitenkaan sijaitse suoraan joen läheisyydessä lepakoille tärkeällä saalistusalueella.
Selvitysalueen kautta kulkee useita Vantaan ekologisia yhteyksiä. Uudenmaan maakunnallinen ekologinen yhteys seurailee Keravanjokea, minkä lisäksi paikallisia yhteyksiä on monia.
Luontotyyppiselvityksessä havainnoidaan alueen monimuotoisuutta
Luontotyyppiselvityksen tekijä on kävellyt koko alueen läpi ja tarkkaillut samalla yksityiskohtaisesti kasvillisuutta ja eläinten elinympäristöjä. Selvitystä varten on merkitty ja valokuvattu tarkasti, millaista ympäristöä milläkin alueella on. Kerättyjen tietojen perusteella Matarin luontoselvitykseen kuuluva alue on jaettu 63 osaan, jotka ovat keskenään erilaisia luontoalueita.
Luontotyyppien tunnistamista varten havainnoidaan erityisesti tiettyjä kasvilajeja ja puuston ominaisuuksia, kuten puulajien ja lahopuun määrää, sekä metsänkäsittelyä ja muuta maankäyttöä alueella.
Arvokkaimpia alueita selvityskohteessa ovat metsälehmusmetsikkö ja lehto, jossa on runsaasti haapapuita. Lehdossa ja metsikössä on luonnon monimuotoisuuden kannalta monia arvokkaita piirteitä, kuten runsaasti lahopuuta, eri-ikäistä ja osin järeää puustoa ja monipuolisesti eri puulajeja. Niiden lisäksi paikallisen luonnon kannalta arvokkaita kohteita on 16.
Tervaoja, joka laskee alueen läpi virtaavaan Keravanjokeen, on luokiteltu Vantaan arvokkaimpiin purovesistöihin.
Selvityksessä ei-merkittäviksi määritellyt alueet eivät varsinaisesti kuulu mihinkään luontotyyppiin. Niistä on kuitenkin tehty kuvaukset, joissa kerrotaan muun muassa, millaista kasvillisuutta alueella on ja onko alueella esimerkiksi puutarhajätettä tai muita roskia. Useilta alueilta löytyi myös haitallisia vieraskasvilajeja.
Myös ei-merkittäviksi määritellyt alueet, joilla on paljon puita, voivat olla ikään kuin puskuri arvokkaammille metsille. Niiden huomioiminen on tärkeää myös sen takia, että osattaisiin säilyttää ja parantaa eläinten kulkureittejä.
Alueella on myös puuttomia kohtia, kuten voimalinjan alustaa ja Matarinmäen täyttömäkeä, joita ei huomioitu luontotyyppiselvityksessä.
Luontoselvityksen alueiden arvoluokat kartalla
Arvokkaat alueet on merkitty kartalle violetilla, kohtalaisen arvokkaat eli paikallisen luonnon kannalta arvokkaat alueet vihreällä ja ei-merkittävät keltaisella.
Lepakot ruokailevat Keravanjoen varrella ja rantametsissä
Matarinkosken alue ja sen rantametsät ovat lepakoille merkittävä ruokailualue. Joenvarsi toimii samalla myös lepakoiden siirtymäreittinä.
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys suosittelee huomioimaan maankäytössä lepakoille tärkeät ruokailualueet ja siirtymäreitit, vaikka niitä ei ole suojeltu luonnonsuojelulain perusteella. Selvitysalueella tämä tarkoittaa sitä, että rannassa säilytettäisiin mahdollisimman paljon luonnontilaisia puita.
Tutkitulta alueelta ei löydetty lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulaissa. Lepakoiden päiväpiiloja voi kuitenkin olla läheisillä asuinalueilla ja rantatonteilla sijaitsevissa rakennuksissa tai puunkoloissa. Pihapiirit eivät kuitenkaan kuuluneet selvitysalueeseen.
Lepakoiden saalistusaktiivisuutta kartoitettiin öisin auringon laskettua ääni- ja näköhavaintojen pohjalta. Lepakoiden ääniä tallennettiin ultraääninauhureiden avulla, joiden kanssa alue kierrettiin läpi useana yönä. Lepakoiden esiintymistä alueella tutkittiin parhailta paikoilta läpi yön myös passiividetektoreilla, jotka tallentavat lepakoiden äänet automaattisesti niiden lentäessä ääninauhurin ohi.
Lepakkohavainnot kartalla
Kartalla näkyy lepakoiden tärkeä ruokailualue vaaleanviolettina. Toisella kartalla esitetään selvityksen lepakkohavainnot. Vesisiipat on merkitty sinisillä palloilla ja pohjanlepakot oransseilla.
Linnut pesivät luontoselvitysalueella tiheästi
Selvityksen mukaan Matarin alueella pesii lintuja huomattavan tiheästi. Suomessa uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitellut lajit vaikuttavat merkittävästi paikallisen linnuston monimuotoisuuteen ja suojeluarvoon.
Selvityksessä havaittiin 24 erityisesti huomioitavaa lintulajia. Niistä haarapääsky, tervapääsky ja viherpeippo on luokiteltu uhanalaisiksi ja harakka, närhi, pensaskerttu ja västäräkki silmälläpidettäviksi.
Alueelta tunnistettiin kuusi erillistä aluetta, joilla on linnuston suojelun kannalta tavallista suurempi arvo. Niillä alueilla olisi perusteltua välttää hakkuita ja muita maankäytön muutoksia.
Selvitysalue kuljettiin läpi neljästi niin, että kaikki linnut olivat kuultavissa koko alueelta. Käynnit ajoittuivat sekä aikaisin että myöhään pesivien lintulajien soidinkauteen. Linnut laulavat ja liikkuvat pesäpaikoillaan vilkkaimmin aamuisin ja aamupäivisin, jolloin myös havainnot tehtiin tärkeimmillä lintualueilla.
Lintujen arvokkaat pesimäalueet kartalla
Kaavaratkaisussa ja maankäytössä seurataan luontoselvityksen suosituksia
Koko luontoselvitysalueen pinta-ala on noin 143 hehtaaria. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 22 hehtaaria, josta Vantaan yleiskaavassa on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi noin viisi hehtaaria ja loput lähivirkistysalueeksi.
Voimassa olevaan vuoden 1958 asemakaavaan verrattuna uuden asemakaavan rakennettavaksi suunniteltu alue on selvästi pienempi.
Uusi pientaloalue ei sijaitse selvityksen mukaan arvokkaiden luontotyyppien alueella eikä sen kautta kulje tärkeimpiä ekologisia yhteyksiä. Lisäksi kaavatyössä tarkastellaan, millaisia pienempiä viheryhteyksiä pientaloalueen läpi voisi kulkea.
Virkistysalueen Keravanjoen varrella sijaitseva arvokas luo-alue turvataan. Lisäksi kaavaratkaisussa pyritään säästämään koko alueen arvokasta puustoa mahdollisimman paljon, kuten luontoselvityksessä suositellaan.
