”Varhaiskasvatuksen henkilöstön keskeisenä tehtävänä on olla hyvän lapsuuden puolestapuhujia.”
Jönsaksen päiväkoti oli Simonkallion tavoin mukana Duunitorin Koeaika-projektissa, jossa organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa tutkii vuoden ajan eri ammattikuntien työkulttuureja. Jönsaksessa Jaakko kiinnitti huomiota muun muassa henkilöstön lujaan ammattitaitoon ja varhaiskasvatukseen tärkeänä koulutuksellisen tasa-arvon edistäjänä.
Jönsaksen päiväkodissa Jaakko Sahimaa pääsi varhaiskasvatuksen opettajaksi 1–3-vuotiaiden ryhmään.
– Täällä on ollut mielenkiintoista nähdä, miten merkittävä rooli varhaiskasvatuksella on esimerkiksi monille lapsille suomen kielen oppimisen ja kotoutumisen kannalta: monelle äidinkieli ei ole suomi ja päiväkodilla iso rooli suomen kielen kehittymisessä, pohtii Jaakko.
Jaakko kertoo, että päiväkodissa työskentely on lisännyt hänen ymmärrystään varhaiskasvatuksesta tärkeänä tasa-arvon edistäjänä erilaisista kotioloista tuleville lapsille.
– Varhaiskasvatus tarjoaa yhtäläisiä valmiuksia ja eväitä elämään. Lasten maailmassa on hauska huomata, miten yhteinen kieli saattaa välillä puuttua, mutta silti leikeissä se ei menoa ja meininkiä haittaa, toteaa Jaakko.
Päiväkodin johtaja Soile Helasterä kertoo, että Myyrmäen alueella on paljon monikielisiä lapsia ja suomi toisena kielenä -opetus on keskeinen osa Jönsaksen päiväkodin pedagogiikkaa.
– Koko ajan henkilöstömme pohtii, että millä keinoilla ja menetelmillä lapsen suomen kielen oppimista saadaan edistettyä. Oppimistilanteissa käytetään esimerkiksi kuvatukea, suomen kielen kehitystä seurataan. Lisäksi meillä on käytössä Lukulumo-sovellus, kertoo Soile.
Mainettaan parempaa työtä
Soile oli todella tyytyväinen Jaakon työskentelyyn päiväkodissa, sillä Jaakon tapa kohdata ihmisiä on hyvin sensitiivinen, arvostava ja helposti lähestyttävä.
– Jaakko solahti työyhteisöömme luontevasti. Hänen huomionsa varhaiskasvatuksen työn vaativuudesta olivat todella hyviä, ja yllättävän nopeasti hän hahmotti ne. Ihminen sokeutuu helposti omalle työlle, kun sitä on pitkään tehnyt ja väheksyy sellaisia asioita, joita Jaakko piti huippujuttuina. Esimerkiksi sitä, että koko ajan työntekijöillä on ajatus, mitä lasten kanssa tehdään ja mikä tavoite on taustalla, huomauttaa Soile.
Työ ei todellakaan ole "pelkkää lasten säilömistä" vaan taustalla on koko ajan pedagoginen viitekehys sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeiset työtavat ja menetelmät. Varhaiskasvattajien keskeisenä tehtävänä on olla hyvän lapsuuden puolestapuhujia.
– Näistä teemoista oli todella miellyttävää keskustella Jaakon kanssa. Työntekijöille ja minulle oli voimauttavaa, että joku tulee ja kysyy aidosti: miten voitte ja mitkä asiat tekevät työstänne merkityksellisen, mitkä ovat työnne kehittämiskohteita ja ns. kipupisteitä, sanoo Soile.
Haastavista asioista, kuten työvoimapulasta ja työntekijöiden työhyvinvoinnista, keskusteltiin päiväkodissa yhdessä Jaakon kanssa. Ryhmäkokojen pienentäminen ja palkkaus nousivat esille tekijöinä, jotka voisivat kohentaa nykyisiä työoloja ja lisätä alan vetovoimaisuutta.
– Tärkeää olisi sitouttaa osaajia jo harjoittelujen kautta – kuten monilla aloilla tehdään. Kuntien välillä myös aidosti hyvällä palkalla saataisiin sitoutettua työntekijöitä. Se tulisi varmasti halvemmaksi kuin jatkuva siirtorumba ja osaajapula. Hyvät resurssit, osaajien pysyvyys ja toimivat sijaiskäytännöt vaikuttavat paljon tiimien toimivuuteen ja lasten hyvinvointiin, toteaa Jaakko.
Jaakko mietti myös alan arvostusta ja sitä, millaista keskustelua varhaiskasvatuksesta käydään.
– Negatiivinen mediapuhe vaikuttaa mielikuviin työstä. Itse olen todennut, että tämä on "mainettaan parempaa työtä". Omalla tavallaan alaa ja alan osaajia arvostetaan puheissa, mutta arvostus pitäisi näkyä myös teoissa: miten vanhemmat suhtautuvat varhaiskasvatukseen ja päiväkodin ammattilaisiin ja miten resursseja suunnataan varhaiskasvatukseen, huomauttaa Jaakko.
