Vantaan hallitusohjelmatavoitteet tähtäävät kohti kestäviä, kansainvälisiä ja kotoisia kaupunkeja

Tiedote

Asiasanat

Demokratia ja osallisuusAsukkaat

Pääkaupunkiseudulle tarvitaan lähivuosina tuhansia koulutuspaikkoja varhaiskasvatukseen ja sotealalle, ja tulevaisuuden työvoimapalveluista on tehtävä nykyistä kannustavammat. Valtion on varmistettava lentoliikenteen toimintaedellytykset paitsi työllisyyden, myös huoltovarmuuden vuoksi. Menestymisen mahdollistamiseksi seuraavan hallituksen on vahvistettava edellytyksiä johtaa kestävää kasvua.

Vantaan Megarekry valloittaa Flamingon

Tulevaisuuden suuret kysymykset ratkaistaan Vantaan kaltaisissa, suurissa kaupungeissa. Kuntien tehtävät ja rahoituskriteerit on jatkossa eriytettävä asukasluvun mukaan, todetaan Vantaa hallitusohjelmatavoitteissa. 

– Suomen kunnat ovat hyvin erilaisia, ja aika on ajanut ohi yhtenäiskuntamallista. Valtion ja suurten kaupunkien yhteistyötä on tässä vaiheessa tiivistettävä sopimuksellisella kumppanuusmallilla, ja metropolialueen erityisasema on huomioitava hallitusohjelmassa, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoo. 

Kuntien rahoitus on turvattava muutostilanteissa, joita lähivuosina ovat esimerkiksi hyvinvointialueiden aloittaminen ensi vuonna sekä työ- ja elinkeinopalveluiden siirtyminen kunnille vuoden 2025 alussa. 

– Haluamme rakentaa kukoistavia, elinvoimaisia kaupunkeja, ja kasvu vaatii riittävää rahoituspohjaa myös kuntien roolin muuttuessa. Työvoimapalvelut pitää pystyä kunnissakin järjestämään vaikuttavasti ja varsinkin kannustavasti, Viljanen toteaa.  

Valtionosuusjärjestelmä on uudistettava niin, että väestönkasvun ja vieraskielisyyden aiheuttamat todelliset kustannukset huomioidaan paremmin kuin nyt. 23 prosenttia vantaalaisista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin ruotsia, saamea tai suomea, kun koko Suomessa osuus on 8,3 %. 

Koulutuksella ja työllisyydellä turvataan parempi tulevaisuus meille kaikille 

Lapset tarvitsevat turvalliset olosuhteet ja varhaiskasvatus tarvitsee koulutettuja ammattilaisia. Koulutuspaikkojen riittävä määrä ja työperäinen maahanmuutto varmistavat osaavan työvoiman, ja nuorille opiskelupaikka on tulevaisuuden turvaamista. Toimivilla TE-palveluilla ja riittävällä koulutuspaikkatarjonnalla turvaamme työn, osaamisen ja hyvinvoinnin.  

– Tarvitsemme vuoteen 2030 mennessä pääkaupunkiseudulle yli 6000 uutta varhaiskasvatuksen ammattilaista, samoin on pulaa koulutuksen ja sotealan ammattilaisista. Koulutuspaikat näille aloille sijaitsevat kuitenkin muualla Suomessa. Pitkäaikaistyöttömyys on koronan jälkeen jäänyt aiempaa korkeammiksi, joten myös jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantaminen on Vantaalle erittäin tärkeää. Tarvitsemme lisää koulutusmahdollisuuksia kotikaupunkiimme eli lähelle työpaikkoja, Viljanen sanoo. 

Valtion ja kuntien on yhdessä tarkasteltava varhaiskasvatuslain henkilöstörakennetta. Alan koulutuspaikkojen määrää on kasvatettava 1,5-kertaiseksi nykyisestä. Koulutuksesta ja työllisyydestä huolehtiminen parantavat tasa-arvoa siellä, missä eriarvoisuus uhkaa kasvaa. Segregaation eli eriarvoisuuden vähentäminen kuuluu myös Vantaan strategisiin tavoitteisiin.   

Vantaan on voitava investoida kasvuun jatkossakin  

Vantaan väestönkasvu hidastui koronavuosina, mutta väestö kasvaa edelleen tuhansien asukkaiden vuosivauhdilla. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaan väkiluku oli 241 800 syyskuussa 2022. Väestön keskittyminen kaupunkeihin vaatii kaupungeilta kasvuinvestointeja. Vantaa kasvaa edelleen nopeasti.   

Asuntoja on tuotettava riittävästi kasvavan väestön tarpeisiin. Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat MAL-sopimukset valtion ja kaupunkiseutujen välillä ovat hyvä keino edistää kaupunkien kehitystä kokonaisvaltaisesti. 

– Vantaa valmistautuu ratikan rakentamiseen, ja on tärkeää, että valtio varmistaa ratikan rahoituksen. Kestävä liikenne rakentuu joukkoliikenteen varaan, ja toimiva joukkoliikenne myös takaa työvoiman liikkuvuuden. Koronavuodet vahvistivat segregaatiota, ja ratikan rakentaminen taas vähentää sitä erityisesti Itä-Vantaalla. Ratikkareitin varrelle voisi nousta asuntoja jopa 60 tuhannelle ihmiselle ja se tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia myös uuteen yritystoimintaan, Viljanen sanoo.   

Ratikka vaatii lähitulevaisuudessa suuria investointeja. Koronavuosina matkustajamäärät joukkoliikenteessä romahtivat, ja valtion suhteellinen osuus pääkaupunkiseudun liikenneinvestointien rahoituksesta on nyt palautettava 2000-luvun keskimääräiselle tasolle  

– Lähivuosina teemme paljon investointeja tulevaisuutta varten, sillä Vantaalla on varaa kasvaa. Haluamme kasvaa kestävästi kotoisaksi suurkaupungiksi, Viljanen sanoo. 

Lentoliikenne turvaa Suomen saavutettavuuden ja kansainväliset yhteydet 

Lentoliikenteen tilanne on vaikeutunut paitsi koronapandemian pitkäksi aikaa hiljennettyä matkailu, myös Venäjän ylilentokiellon vuoksi. Valtion tulisi nyt huolehtia lentoliikenteen toimintaedellytyksistä ja varmistaa siirtymä kohti vähäpäästöistä ilmailua.  

– Tämä on Vantaan lisäksi tärkeää koko Suomelle. Saavutettavuuden ja huoltovarmuuden vuoksi lentoasema on elintärkeä koko maalle, ja lentoasemaan on kytköksissä peräti 140 tuhannen suomalaisen työpaikka, Viljanen sanoo. 

 

Vantaan hallitusohjelmatavoitteet

Avainsanat

Hallinto