Vantaan ratikan suunnittelu etenee montaa reittiä – kaavarunkoluonnos nähtäville
Vantaan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 23.5.2022 asettaa ratikan kaavarunkoluonnoksen nähtäville. Lisäksi kaupunginhallituksen käsittelyssä oli useita muita asemakaavamuutoksia ja se merkitsi tiedoksi kaupungin ympäristövastuuraportin 2021-2022.

Vantaan ratikan kaavarunkoluonnos nähtäville
Kaupunginhallitus päätti asettaa nähtäville Vantaan ratikan kaavarunkoluonnoksen 30 päiväksi. Siinä määritellään visio vantaalaisesta ratikkakaupungista, arvioidaan mitoitusta ja kehittämisen vaikutuksia. Ratikan kaavarunkoluonnoksessa on arvioitu suunnittelualueen mitoituksesta: asukasmäärä voisi kasvaa yli 60 000 ja työpaikkakasvua olisi noin 30 000 vuoteen 2050 mennessä. Ratikkakaupungin kehittämisen vaikutuksia tullaan arvioimaan tämän kaavarunkoluonnoksen pohjalta. Parhaillaan on käynnissä liikennettä ja kiinteistötaloutta koskevat selvitykset. Laajempi vaikutusten arviointi laaditaan kesän aikana. Luonnoksesta saadun palautteen ja luonnoksen pohjalta laadittujen vaikutusten arviointien pohjalta viimeistellään luonnos ehdotukseksi syksyllä 2022.
Kaupunginhallituksessa käsiteltiin myös asemakaavamuutosta ja maanalaista asemakaavaa, jolla mahdollistetaan osa Tikkurilan Kielotien ja Väritehtaankadun välisestä tunneliyhteydestä Vantaan ratikkaa varten. Kaavassa osoitetaan joukkoliikenteen vaihtoasema Tikkurilan rautatieaseman laitureiden alapuolelle ja varmistetaan siten sujuvat vaihtoyhteydet ratikasta juniin ja busseihin. Vantaan kaupunginhallitus antoi asemakaavamuutoksen ja maanalaisen asemakaavan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Vaaralan Hopeatien asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella varaudutaan Vantaan ratikkaan osoittamalla riittävä tila ratikan vaatimalle infrastruktuurille ja siihen liittyvälle ympäristölle Kuussillantiellä ja Tilustiellä sekä Rivieranraition joukkoliikennealueelle. Asemakaavamuutosehdotus asetettiin nähtäville 30 päiväksi.
Asemakaavamuutoksia Tikkurilaan, Koivuhakaan, Hiekkaharjuun ja Korsoon
Vantaan kaupungin tavoitteena on ollut Tikkurilan keskustan ja aseman elinvoimaa ja vetovoimaa tukeva ratkaisu. Kauppakeskus Tikkurin kortteli halutaan muuttaa keskustatoimintojen korttelialueeksi, jossa rakentamistehokkuus kasvaa yli kolminkertaiseksi. Liiketiloille pääosin varattu jalustaosa on kaksi-kolmekerroksinen ja sen päältä kohoaa toimistorakennus sekä neljä asuinrakennusta, joista korkein ulottuu 22 kerroksen korkeuteen.
Tikkurilan keskustaan, Neilikkatien varteen kaavoitetaan 6-8-kerroksisia asuinkerrostaloja nykyisen pysäköintialueen paikalle. Tontilla sijaitseva toimistorakennus suojellaan. Viitesuunnitelmassa asuntoja on esitetty 194 kpl, joiden keskipinta-ala on noin 40 m2.
Maailman seitsemänneksi suurin puolijohdeteollisuuden piikiekkojen valmistaja Okmetic Oy on hakenut asemakaavan muutosta Koivuhaan Piitie 2:een. Teollisuusrakennusten korttelialue muutetaan teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, ja näin ollen rakennusoikeuden määrä kasvaisi yli kaksinkertaiseksi. Kaavamuutoksen lisärakennusoikeus mahdollistaisi noin 700 uuden työpaikan sijoittumisen Piitien kiinteistölle.
Hiekkaharjun Suopursuntien asemakaavamuutos mahdollistaisi 55 asunnon kerrostalon rakentamisen nykyisen pienkerrostalon tilalle. Kaava-alueen nykyinen tonttitehokkuus on 0,25 ja muutoksella se nousisi lukemaan 1,45.
Kaupunginhallitus päätti asettaa asemakaavamuutosehdotukset nähtäville 30 päiväksi.
Korson keskustaan Merikotkantie 8:an asemakaavamuutos mahdollistaisi uuden kolmikerroksisen päiväkotirakennuksen nykyisen, yksikerroksisen päiväkodin tilalle. Asemakaavamuutosehdotus saatettiin kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Ympäristövastuuraportti 2021–2022: Vantaan kasvihuonekaasupäästöt laskeneet
Vantaan ympäristövastuuraportti 2021-2022 merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksessa. Raportti kertoo kuinka hyvin Vantaan ympäristötavoitteet ovat edenneet viimeisen vuoden aikana, ja kuinka ne toteutuivat edellisellä valtuustokaudella 2018–2021. Vantaan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuosittain ja öljyn kulutus on vähentynyt kaupungin kiinteistöissä lähinnä maalämpöön siirtymisen seurauksena. Lisäksi Vantaa edistää vastuullisuutta muun muassa vapaaehtoisilla hankintojen green deal -sopimuksilla.