Vantaan käyttämä anonyymi rekrytointi lisää yhdenvertaisuutta

Artikkeli

Asiasanat

Työ ja elinkeinotTyönhakijat

Vantaa on ottanut käyttöön anonyymin rekrytoinnin tavoitteenaan lisätä henkilöstön yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta.

Palveluesimies Vaula Walo (oik.) ja palveluohjaaja Suvi Tiihonen (vas.) tulivat valituksi tehtäviinsä kuluvana syksynä anonyymin rekrytoinnin kautta. Hanna Sauli (kesk.) on yksi vantaalaisista esimiehistä, joka on rekrytoinut anonyymisti jo useammassa haussa

Palveluesimies Vaula Walo (oik.) ja palveluohjaaja Suvi Tiihonen (vas.) tulivat valituksi tehtäviinsä kuluvana syksynä anonyymin rekrytoinnin kautta. Hanna Sauli (kesk.) on yksi vantaalaisista esimiehistä, joka on rekrytoinut anonyymisti jo useammassa haussa.

Työllisyyspalvelujen asiakkuusyksikön palvelupäällikkönä työskentelevä Hanna Sauli on yksi vantaalaisista esimiehistä, joka on rekrytoinut anonyymisti jo useammassa haussa.

”Olin tutustunut jo aiemmin anonyymiin rekrytointiin ja lukenut siitä. Mietin vaikuttaisiko esimerkiksi henkilön nimen peittäminen valintoihin.”

Kun Hanna Sauli kuuli, että Vantaa ottaa kokeiluun anonyymin rekrytoinnin, hän sopi rekrytointimuodon testauksesta henkilöstökeskuksen kanssa. Sauli rekrytoi palveluesimiehen, yritysyhteistyökoordinaattorin ja palveluohjaajan, sekä avasi haut toisen palveluohjaajan sekä koordinaattorin paikkaan.

Millaisia ihmisiä tehtäviin valikoitui?

”Anonyymin rekrytoinnin taustalla on ajatus, että halutaan parhaat mahdolliset tehtävään ilman, että henkilöön liittyvät ominaisuudet vaikuttaisivat. Näihin tehtäviin kylläkin valikoitui ihan samanlaisia ihmisiä kun muutenkin. Nuoria sosionominaisia hakeutuu paljon alalle ja samanlainen profiili on monilla valituillakin.”

Anonyymissa rekrytoinnissa rekrytoija ei näe hakijan nimeä, sukupuolta, syntymäaikaa, yhteystietoja eikä valmistumisvuotta. Myös hakijoita ohjeistetaan välttämään hakemuksen avoimessa kohdassa henkilökohtaisia tietoja: ikää, sukupuolta ja perhesuhteita.

Anonyymi rekrytointi varmistaa, että kaikki hakijat ovat samalla viivalla hakutilanteessa ja huomio keskittyy osaamiseen ja kelpoisuusvaatimuksiin. Täten esimerkiksi sukupuoli, kulttuuritausta tai ikä eivät vaikuta valintoihin edes alitajuisesti.

”Myös hakemusten laatu on parantunut. Ne ovat keskittyneet paremmin työhön, kun kuvaukset perhesuhteista ja harrastuksista ovat jääneet pois”, Sauli toteaa.

Palveluesimies Vaula Walo ja palveluohjaaja Suvi Tiihonen tulivat valituksi tehtäviinsä kuluvana syksynä anonyymin rekrytoinnin kautta. Kokemukset hakijanäkökulmasta ovat myös positiiviset.

”Näen, että anonymiteetti edistää tasa-arvoa”, Walo sanoo.

Anonyymin rekrytoinnin käytön pilotointi jatkuu Vantaalla vuoden loppuun.

”Jokaiselta toimialalta halutaan saada rekrytointeja, jossa menetelmää käytetään. Rekrytointeihin tarjotaan rekrytointiasiantuntijan tuki kuhunkin hakuun sopivalla tavalla. Tavoitteena on käyttää menetelmää 20-30 rekrytoinnissa”, henkilöstöasiantuntija Sirpa Mikkola kertoo.

Jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, vuonna 2020 anonyymi rekrytointi tulee osaksi normaaleja rekrytointiprosesseja.

Anonyymi rekrytointi on otettu osaksi myös Opetushallituksen rahoittaman Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen toimenpiteitä, jonka tavoitteena on auttaa korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia työelämään. Vantaan kaupunki haluaa madaltaa maahanmuuttajien kynnystä hakeutua kaupungin palvelukseen ja toisaalta tarkastella omia henkilöstösuunnittelun, rekrytoinnin ja perehdytyksen prosessejaan.