Luvassa ketterämpiä työllisyyspalveluita – Vantaa valmistautuu muiden kuntien tapaan ottamaan pallon valtiolta

Uudistuksen myötä vastuu työllisyyden edistämisestä, osaavan työvoiman saatavuudesta ja yritysten kasvusta siirtyy pois valtion leveiltä harteilta. Uhka vai mahdollisuus?

"Kyllä se on mahdollisuus", toteaa saman tien Vantaan työllisyyspalveluiden vs. johtaja Eija Väätäinen.

Väätäisen mukaan valtionhallinto on kyllä toteuttanut tehtäviään laadukkaasti. Kaupungeilla ja kunnilla on kuitenkin hihoissaan ässiä, joiden avulla TE-palvelut tuotetaan jatkossa entistäkin paremmin.

"Näitä palveluita ei ainoastaan siirretä valtiolta kunnille, vaan ne uudistetaan", Väätäinen sanoo.

Samoilla linjoilla on Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

"Tarkoituksena on, että jatkossa pystytään auttamaan aiempaa nopeammin työtöntä työnhakijaa sekä työntekijää etsivää yritystä eli hoitamaan paremmin niin sanottua kohtaanto-ongelmaa."

TE24-uudistuksena tunnettu, Sanna Marinin hallituksen linjaama palvelurakenteen muutos lisää kuntien vastuuta työllisyystoimien suhteen. Uudistuksen myötä tuhansia työpaikkoja siirtyy valtiolta kunnille, mikä aiheuttaa Kuntaliiton toimitusjohtajan mukaan omat harmonisointiongelmansa.

Samassa rytäkässä kunnille siirtyy vastuun ohella useampi miljardi aiemmin valtion käsissä ollutta elinkeinoelämän rahoitusta. Tälle rahoitukselle kuntasektorilla toivotaan tehokkaampaa kohdentamista.

"Kunnissa on totuttu toimimaan valtiota ketterämmin. Kun kunnille nyt saadaan valtion TE-toimistojen huippuosaajat, ja heidän osaamisensa yhdistetään kuntien osaamiseen, se tulee toimimaan tässä ajassa todella hyvin.", uskoo Minna Karhunen.

"Kunnissa on valtiota parempi paikallinen tieto yrityksistä sekä elinkeinoyhtiöitä ja kaavoituspalveluja, jotka ovat jo valmiiksi tekemisissä yritysten kanssa", Karhunen perustelee.

Eija Väätäinen sanoo, että kaupungin niin sanotussa palveluekosysteemissä ovat vahvasti läsnä yritysten lisäksi kaupungin oppilaitokset, joten osaavan työvoiman ja eteenpäin vievän elinkeinon lisäämiseksi on oivat edellytykset.

"Me Vantaalla ajattelemme, Tikkurilan Jokiniemeen rakennettava oppimiskampus on se alusta, jossa palvelut jatkossa kehittyvät asiakastarpeiden näkökulmasta".

Kampuksella palvellaan niin oppijoita, yrityksiä, työntekijöitä kuin työnantajiakin.

Kaikki kunnat eivät ole veljiä keskenään, ja TE24-uudistuksen keskeisiä haasteita onkin löytää kuntien haasteet ja vahvuudet.

"Tiedostamme, että Vantaalla työnhakijoiden koulutustaso on matalampi kuin esimerkiksi Espoossa ja Helsingissä. Meillä on lisäksi paljon vieraskielisiä työnhakijoita, joiden aiempi ammatti tai koulutus ei ole tiedossa. Ammateissa edellytetään tiettyä vaatimustasoa, ja tähän etsitään ratkaisuja esimerkiksi lyhyt- ja korttikoulutuksista sekä S2-kielikoulutuksesta.", Väätäinen sanoo.

"On tärkeää, että meillä on mahdollisuus tunnistaa ja tunnustaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten sellainen koulutus ja osaaminen, jota suomalainen tutkintojärjestelmä ei tunne", Väätäinen lisää.

TE24-uudistuksella tavoitellaan Suomeen rakennemuutoksen lisäksi 7 000 - 10 000 uutta työllistä. Monessa kunnassa, Vantaa mukaan lukien, on yhtäaikainen ongelma pitkittyneestä työttömyydestä ja toisaalta työvoimapulasta.

"Tämä on aito haaste, johon toivomme yhdessä työnantajien kanssa löytävämme ratkaisuja", Väätäinen toteaa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Karhunen huomauttaa, että työllisyyden ja elinkeinoelämän hoitamisessa valtiolla on jatkossakin tietynlainen rooli, kuten hallinnointi, valvonta ja raportointi.

"Asiakasrajapinta sekä yritysten ja työnhakijoiden kohtaamiset kuitenkin tulevat kuntaan, eli tärkein työ tehdään kunnissa. Samalla eri kuntien alueelliset kyvykkyydet pääsevät aiempaa paremmin esille, ja syntyy toivottavasti uudenlaisia tapoja tehdä asioita. Näen tämän rikkautena.", Karhunen korostaa.

Kannustava rahoitusmalli tuo vapautta ja vastuuta

TE24-uudistukseen on leivottu edellytys, jonka mukaan TE-palveluiden siirtymistä varten kunnalla tai useammasta kunnasta muodostuvalla työllisyysalueella on oltava työvoimapohjana vähintään 20 000 henkilöä.

Vantaa ja Kerava aloittivat vuonna 2021 yhdessä työllisyyden kuntakokeilun, joka jatkuu aiemmin suunnitellusti vuoteen 2024 loppuun saakka. TE24-uudistustuksen kumpikin kaupunki kuitenkin tulee toteuttamaan itsenäisesti. Toisin kuin Vantaalla, Keravalla 20 000 henkilön työvoimapohja ei toteudu. Kerava on kuitenkin päättänyt hakea valtiolta uudistukseen poikkeuslupaa sen itsenäiseen toteuttamiseen.

"Hyvää yhteistyötä Keravan kanssa tehdään varmasti silti jatkossakin", Eija Väätäinen sanoo.

TE24-uudistuksen yhteydessä kunnille luodaan niin sanottu kannustava rahoitusmalli. Se tarkoittaa, että kuntia kannustetaan kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi. Mitä paremmin työttömyys kehittyy, sitä enemmän kunnalle jää liikkumavaraa budjettiin.

"Asiassa on kaksi puolta, ja se sisältää riskejäkin. Työllisyyteen vaikuttaviin markkinoihin ja suhdanteisiin emme pysty vaikuttamaan. Uudistuksen myötä meillä on kuitenkin omissa käsissämme kortit, joiden avulla pystymme hyödyntämään osaamistamme mahdollisimman nopean työllistämisen takaamiseksi.", Väätäinen uskoo.