Vanhempainillassa jaettiin tietoa aikuisen merkityksestä lasten ja nuorten kehityksessä

Artikkeli

Koko kaupungin vanhempainillassa 18.1. keskusteltiin aikuisten merkityksestä lapsen ja nuoren aivojen kehityksessä sekä stressin säätelyssä. Kaupungin asiantuntijat esittelivät myös Kodin ja oppimisen yhteistyömallia, joka osaltaan tukee lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia.

Kodin ja oppimisen yhteistyömalli otettiin käyttöön loppuvuodesta 2022. Yhteistyömalli koskee vantaalaisia lapsia, nuoria ja huoltajia aina varhaiskasvatuksesta toisen asteen oppilaitoksiin asti. Mallia esiteltiin Koko kaupungin vanhempainillassa:

- Kumppanuus kodin ja oppilaitoksen välillä tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Mallin tavoitteena onkin edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista. Kannustamme huoltajia ja kaupungin työntekijöitä vuorovaikutukseen keskenään ja puhaltamaan yhteen hiileen, sanoi perusopetuksen aluepäällikkö Niina Korko.

Myös apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske korosti, että opettaja voi omassa työssään hyötyä huoltajien kertomuksista siitä, miten lapsella tai nuorella menee kotona ja millainen tyyppi hän on. Vuorovaikutus kodin ja koulun välillä on siis kaksisuuntaista: yhteistyö toimii parhaiten, kun sekä opettaja että huoltaja keskustelevat oppijan asioista. Lasten ja nuorten tukemisessa onnistutaan parhaiten siis yhdessä.

Mallin esittelyn lisäksi kaupungin asiantuntijat halusivat tarjota eri ikäisten lasten ja nuorten huoltajille yhteisen tilaisuuden kuulla ja keskustella lisää lapsiin ja nuoriin liittyvästä tärkeästä aiheesta, eli aikuisten merkityksestä lapsen ja nuoren aivojen kehityksessä sekä stressin säätelyssä.

Illan puhuja Heli Isomäki on terveydenhuollon ammattihenkilö, neuropsykologian erikoispsykologi ja psykologian tohtori. Heli kertoi puheessaan, että ihmisen aivot kehittyvät hyvin hitaasti ja ovat valmiit vasta noin 25 vuoden iässä. Tämä tarkoittaa, että peruskoulua ja toista astetta käyvän oppijan aivot ovat vielä täysin keskeneräiset. Tämän vuoksi lasten ja nuorten tulee saada elää itseään viisaampien kanssa, sillä kasvupotentiaali on parhaimmillaan silloin, kun saa oppia viisaammilta.

Heli muistutti, että vaikka lapset ja nuoret ovat monesti pystyvän oloisia, he tarvitsevat silti apua tunteidensa säätelyssä, eikä heille tule antaa liikaa vastuuta. He ovat monesti reaktiivisia ja tekevät sen, mikä sillä sekunnilla tuntuu hyvältä. Siksi aikuisten on kannustettava esimerkiksi niinkin arkisiin asioihin kuin hampaiden pesuun ja aamulla ajoissa heräämiseen. Nämä asiat ja niiden tärkeys eivät ole vielä välttämättä iskostuneet lasten ja nuorten mieleen, joten aikuisen tehtävä on turvata, että tärkeät asiat toteutuvat.

Heli painotti, että lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan ensisijaisesti huoltajan omalla hyvinvoinnilla. Tämä toimii hänen mukaansa kuten lentokoneiden happinaamarit: happinaamari asetetaan ensin itselle ja vasta sen jälkeen toiselle. Jos aikuinen kokee kuormitusta syystä tai toisesta, hänen on haettava ensin itselleen tukea, jotta hän pystyy olla lapsen tai nuoren apuna.

Aikuisen tulee auttaa lasta ja nuorta stressaavien tilanteiden käsittelyssä, sillä lapsen ja nuoren stressinsäätelytyökalut ovat vielä kehittymässä. Koska huoltaja tuntee oman lapsensa parhaiten, hän myös pystyy auttamaan parhaiten: esimerkiksi lasta tai nuorta, jonka nälkäkiukku heikentää kotitehtäviin keskittymistä, voi ohjeistaa syömään välipalaa. Lapsi tai nuori ei itse aina tunnista tätä tarvetta ja sitä, mistä stressi kumpuaa. Heli esittikin kuulijoille kylpyammevertauksen: kylpyammeeseen virtaa vettä useammasta hanasta. Kun vettä alkaa virrata liikaa, huoltajan tulee tunnistaa stressin aiheet ja sulkea edes yksi hana, eli poistaa kuormitustekijä, jotta vesi ei tulvi ammeen laitojen yli ja aiheuta vesivahinkoa.

Tilaisuus oli suunnattu kaikenikäisten lasten vanhemmille ja sitä seurasi kaupungintalolla ja etänä yhteensä noin 220 henkeä! Kiitämme illan puhujia sekä kuulijoita keskustelusta ja osallistumisesta!